lauantai 6. toukokuuta 2017

Kuulumiset


Pitkään olen harkinnut, laitanko Artun tarkempia kuulumisia. Kun näitä Artun kaventuneita kuvia katsoo, joku selitys kuitenkin lienee paikallaan. Vaikka en itsekään vielä tiedä, mitä on tulossa ja mistä kaikki johtuu.

Viime kesästä alkoi Artun terveyden suhteen paras jakso, kun koirien ravintoneuvojan ohjeilla muutettu ruokavalio lisäravinteineen lopetti kortisonisuihkeen ja Malaseb-pesujen kierteen. Iho rauhoittui, karva kasvoi takaisin järsittyihin kohtiin, anturat eivät vaivanneet, askelkin oli lenkillä kepeämpi kuin aikoihin. Korvat pysyivät puhtaampina ja turkki muuttui taas kiiltäväksi. Ja itse asiassa, tuo kaikki pitää kyllä edelleen paikkansa.

Viime vuonna Artun ikeneen kasvoi patti, joka syyskesällä leikattiin pois. Patteja löytyi operaatiossa suusta vielä toinenkin, mutta ne todettiin hyvälaatuisiksi. Tässä kohdassa kiristi hermoa ainoastaan vakuutusyhtiö, joka ei Artun atopiasta ja allergiataipumuksesta johtuen korvaa mitään ihomuutoksia. Tähän oli tyydyttävä. Pääasia, että koira oli terve.

Ienpattien poiston yhteydessä otetut verikokeet osoittivat kuitenkin maksa-arvojen lievää kohoamista. Tilannetta oli määrä tarkkailla, ja seuraava kontrollinäyte osoitti kohoamisen jatkuvan. Saimme lähetteen vatsaontelon ultraukseen, jossa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Seuraava verikoekontrolli tehtiin samalla kun poistettiin hammaskivet. Maksa-arvojen nousu oli jatkunut, ja Artulle suositeltiin ruokavalion muutosta sekä maksaa tukevaa lisäravinnetta, jonka hinnaksi näyttää tulevan 80 euroa / kk. Ravintoneuvojamme ohjeisti ruokavalion suhteen, joka menikin taas ihan uusiksi. Hiilaripitoiset annokset nostivat jo tuskan hien pintaan. Pelotti ihan tosissaan, alkaako hiiva- ja bakteerikasvu ja kaikki iho-ongelmat taas alusta. Toistaiseksi ei näin ole käynyt. 

Hammaskiven poistossa todettiin, että parodontiitti jatkaa olemassaoloaan, mutta se ei sentään ole edennyt hurjaa vauhtia.

Vasta viikon kuluttua käynnistä tuli ell-asemalta hyvin pelkistetty ruokintaohje, jossa oli selvä ristiriita ravintonuevojan ohjeisiin. Lisäkysymyksiin ell-asemalla ei kuulemma ollut aikaa vastata sähköpostitse. Totesivat vain, että voin periaatteessa jatkaa vaikka vanhallakin ruokavaliolla. No toki, kun on kallis ell-aseman lisäravinne käytössä. Mutta mulle se ei riitä. Kaikki se on tehtävä, mikä suinkin on mahdollista.

Seuraava maksa-arvojen kontrolli oli suositeltu taas n. 2 kk päähän. Mutta juuri ennen vappua huomasin, että Arttu pissaa myös verta. Soittelin päivystäviä eläinlääkäreitä ja sainkin hyviä, tosin hiukan ristiriitaisia neuvoja. Veripissat jatkuivat seuraavana päivänä, vappuaattona, ja Arttu olisi nukkunut koko ajan sylissä kerällä. Lääkekuuria vaativan pissatulehduksen merkit olivat muutenkin niin selvät, että soitin päivystykseen ja sain ohjeeksi tulla jonottamaan. Olin antanut stressin aivosumussa Artulle jo aamupalan, joten jouduin odottamaan sen kanssa kotona vielä pitkät 10 tuntia, että labrakokeet näyttäisivät koko totuuden... Pyysin nimittäin, että maksa-arvot kontrolloidaan samalla ja se luvattiin tehdä, kun koira on paastonnut 10-12 tuntia. 

Ell-asemalla Arttu ultrattiin, siinä näkyi virtsakivi (tai hematooma, tai kasvain, tai pissatulehduksen aiheuttamaa limakalvon paksuuntumaa...) ja saimme antibioottikuurin pissanäytteen perusteella todettuun tulehdukseen. 

Niitä pyytämiäni verikokeita ei päivystyksessä ehditty ottaa enkä saanut esittää kysymyksiä atoopikon, kohonneiden maksa-arvojen ja virtsakiven ruokintakombinaatioon. Ensimmäisenä arkipäivänä sain ko. ohjeet ravintoneuvojalta saman tien. 

Ensi viikolla on virtsakiven kontrollikäynti, jossa taas ultrataan. Verikokeet on nyt luvattu ottaa, koska maksa-arvot ovat (minulle) suurin huolenaihe. Hyvänä kakkosena tulee sitten se virtsakivi tai kasvain, joka on ehkä leikattava.

Kriittinen sävyni ell-asemia kohtaan johtuu siitä, että
- luvataan toimenpide, jota ei tehdä
- postitetaan kotiin perässä lasku muualle analysoitavaksi lähetetyistä näytteistä, vaikka asiasta ei ollut mitään puhetta, kun maksoin käynnin
- ruokinnan suhteen menee sormi suuhun ja vedotaan "ajan puutteeseen"
- kaikki Artun systeemit (iho, maksa ja struviittikiteet) vaativat kukin tilannetta tukevaa ja lisäongelmia ehkäisevää ruokavaliota, joka jää sivuseikaksi – paitsi jos suostun ostamaan teollisen papanapussin, joka todennäköisesti johtaisi taas yliherkkyysongelmiin

Ihan pienesti olen purnannut mielessäni, miksi meille kasaantuu kaikkea, vaikka välitöntä hengenvaaraa ei nyt olekaan. Jos olisin pistänyt surutta koiran kuppiin mitä sattuu, voisin syyttää itseäni. Mutta kun yrittää parhaansa, selvittää ja hankkii tietoa, punnitsee ja mittaa, rasvaa ja puunaa. Joskus tuntuu, ettei jaksa enää. Sitten tulee pieni koira, tökkää kuonolla ja rullautuu syliin. Se on kaiken sen arvoista, vaikka helpomminkin asia voisi mennä.

Niin, Artun laihtuminen on vielä se mysteeri. Arttu on pudottanut painoa yhteensä liki 3 kg, ja maksaa tukeva ruokavalio tekee massan takaisin saamisen hyvin haasteelliseksi. Mutta ehkä tähänkin joku ratkaisu löytyy. 

Halusin vaan kertoa koko potin, se oli siinä ja nyt takaisin iloisiin, keväisiin tunnelmiin :) 

20 kommenttia:

  1. Voimia, kamu! Ei oo kivaa ravata ellin huollettavana jatkuvasti erilaisten murheiden ja huolien takia, ja varsinkin, jos kohtelu on noin epämääräistä. Epätietoisuus tuntuu olevan ikävää etenkin noille emäntäihmisille. Toivotaan, että sun vointi kohenee ja painoakin saisit vähän takaisin! Emännälle kans tsempit, on aina yhtä ihanaa, kun ihminen huolehtii lemmikistään täydellä sydämellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kamu! Sulla on myös ollut noita huoltoreissuja liian kanssa. Mutta kyllä me tästä selvitään, kun on nuo huolehtivat emäntäihmiset molemmilla ;)
      Ruoka maistuu ja auringonpalvonta on mukavaa. Kun nyt sunnuntaina vielä antibioottikuuri loppuu, jaksaa pitää taas silmiä auki ja riehata :D
      Kiitos Jalo viestistäsi, lämpimät terkut ja terveyttä sinne myös.

      Poista
  2. Kovasti täältä lähettelen toiveita, että kaikki ratkeaa vielä parhain (tai edes vähän paremminkin) päin! Entinen lapinkoirani eli vielä 4,5 vuotta kohonneiden maksa-arvojen kanssa ja olisi elänyt varmaan vielä pidemmällekin, ellei muut seikat olisi tulleet vastaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Löytyikö teidän tilanteessa maksa-arvojen kohoamiselle syy? Osallahan jää kokonaan selviämättä, mistä johtuu.

      Toiveikas yritän olla. Jos koko koiran eliniän on stressannut sen ihosta ja kutinoita, pelastanut sen pari kertaa allergisesta reaktiosta ja koko ajan pelännyt mäyräkoirahalvausta, eihän tämä juttu nyt näin voi mennä...

      Poista
    2. Ei löytynyt, tosin ei niin kovasti etsittykään, kun kuitenkin vanhempi koira kyseessä enkä halunnut kovin isoilla toimenpiteillä rasittaa, ja hoitokin oikeastaan olisi ollut sama (ruokavalio) monessakin eri syyssä.

      Se on kyllä hankalaa, kun moni vaiva kasaantuu ja pitää yrittää tasapainoilla niiden mahdollisesti erilaisten hoitovaatimusten kanssa.

      Poista
  3. Párek ja Palvelijatar6.5.17

    Tässä maassa menee kaikki terveydenhoito alaspäin niin ihmisten kuin eläinten kohdalla. Ei ole aikaa eikä ole henkilökuntaa, potilaita juoksutetaan labrasta toiseen...laskutus silti pelaa tehokkaaseen malliin kuten ennenkin.
    Toivomme kovasti, että Artun tilanne korjaantuu ja kunnolliset toimivat ohjeet jatkoon saadaan ilman arvailuja. Voimia ja parempaa onnea jatkossa kummallekin teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja valitettavasti terveydenhoidon puutteet, tai erikoissairaanhoidon hinnat, huomaa vasta sitten, kun on itsellä jo tosi hätä. Silloin ei välttämättä jaksa tai voi etsiä omalle kukkarolle sopivampaa vaihtoehtoa. Sama juttu lemmikkien ollessa kyseessä.

      Hammaskiven poistoa Artulle sunnittelin sen verran pitkällä tähtäimellä, että löysin edullisimman paikan. Mutta esim. ultraäänikuvauksen tarve karsii jo monta, muuten tosi hyvää ja asiallista paikkaa. Kunnalliseltakin puolelta ultra löytyy, mutta laitteiden tarkkuus on ihan lääkärin itsensä mukaan eri luokkaa kuin isommissa eläinsairaaloissa ja asemilla. Jatkossa kyllä aion käyttää kunnallisen ell:n palveluja kaikessa muussa, missä mahdollista. Ell-asemilta kun ei saa esim. maksa-arvojen kontrollia (joka toinen kk) ilman terveystarkastusta. Hinta tälle käynnille alk. 150 euroa. Yksi labrakoe maksaa 6 euroa. Jokin tuossa yhtälössä on pielessä. Totta kai terveydentilaa pitää seurata, mutta jos haluan jatkossa tsekata nuo maksa-arvot säännöllisin väliajoin, se pitää hoitua kohtuuhintaan.

      Kiitos teille rohkaisusta, eiköhän tämä vielä käänny paremmaksi.

      Poista
  4. Kissapuolella olisi paljonkin valitettavaa eläinlääkäreiden hoidoista ja tietotaidosta, mutta että koirienkin kanssa ollaan noin epämääräisillä hoidoilla liikenteessä. Tosi kurjaa.

    Teille paljon tsemppejä ja Artulle pikaista toipumista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsääntöisesti ell-asemilla ollaan kyllä ystävällisiä, huomioidaan potilas sekä omistaja, mutta on tullut niin monta "pettymystäkin" vähän ajan sisällä, että se pistää harkitsemaan, mihin paikkaan koiran hoidosta kannattaa maksaa.
      Uskon, että aika monen lemmikkien ravintoneuvojan urapolku on lähtenyt liikkelle tällaisista kokemuksista. Enkä voi kieltää, etteikö ajatus itseäkin houkuttaisi, jos olisi vakavissaan ammatinvaihdon aika. Mutta ei taida olla ;)
      Kiitos sulle, toivotaan että nelijalkaisen vointi tosiaan kohenee.

      Poista
  5. Jaksamista teille kumpasellekin ja voimia! Hyvään suuntaan ootte menossa ja kaikkenne teette.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kamut! Mehän ei luovuteta.

      Poista
  6. Kyllä teetä tuas koetellaan :( Ikävä asija nuo jottii liäkärj´asemat. Raha kyllä kelepoo vuan sittä palavelusta ee voejjakkaa puhua. Vuan samahan seon nykysi immeesilläe.
    On siinä varmaan ollunna piässä vaekka mittee uatoksija ku nuita vaevoja on koettanna suaha hoejatettuva. Voe että :(
    Vuan onneks ee oo tullu ne entiset oereet takasi ja Arttu näättää terveeltä ja tyytyväeseltä. Nuita samoja kitteitä olj mullae sillon joku aeka sitte. Sillon sano elli että ruaka liha on semmosta mikä niitä voepi aekaan suaha. No eepä meekäläesen maha oo ennee oekeen ruakoo evästä kestännäkkää että sennii taatta on vissiinnii kitteet poekessa pysynnä :) Jaksamista sinne, kyllä ne asijat selevijjää! Postija tulossa jollonnii, kuhan immeenen suapi ihtesä kuositeltuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän sieltä lääkäristä toki apuakin saa, mutta se ottaa päähän, kun ravitsemusohjeista joutuu maksamaan vielä eri paikkaan.
      Hassua, kun täällä ilmesty kiteitä vasta sen jälkeen, kun alettiin syödä kypsennettyä ruokaa. Asiat on joskus monimutkaisia.
      Postia ja kevättä odotellessa, aurinkoista päivää sinnekin.

      Poista
  7. Tsemppiä Arttu, kyllä ne siitä asiat paremmaksi muuttuu !

    VastaaPoista
  8. Pimulla oli aikoinaan korkeat maksa-arvot, ne todettiin muistaakseni, kun se oli siinä 10 ikävuoden paikkeilla. Syötettiin erikoisruokaa ja lisäravinnetta. Ei auttanut, arvot pysyivät korkeina. Sitten saatiin vinkki koirien maksasairauksiin erikoistuneesta lääkäristä. Menimme sinne ja Pimun maksa ultrattiin, otettiin verikokeita. Siellä ei ollut mitään erikoista ja kyseinen lääkäri sanoi, että lopettakaa se erikoisruuan antaminen. Että se on vain rahastusta. Hänen mielipide oli se, että joillakin koirilla vaan on korkeat maksa-arvot ja ovat voineet olla sitä koko eliniän. Kyseinen lääkäri opetti ainakin tuolloin yliopistolla tulevia eläinlääkäreitä ja oli mielestämme hyvin asiantunteva. Siihen loppui kalliiden erikoisruokien syöttäminen yms. Pimu eli 15-vuotiaaksi ja lopulta meni aivokasvaimeen.

    Ymmärrän sinua Mai oikein hyvin. Kaikkensa sitä tekee näiden karvaisten kavereidensa vuoksi. Huolehtii niistä paremmin kuin itsestään. Eläinlääkäreissäkin on jos jonkinlaista tapausta. Olen vahvasti hengessä mukana. Toivottavasti kaikki kääntyy vielä paremmin päin. Voimia ja tsemppiä! Artulle parantavia muiskuja meidän tytöiltä.

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pimun, Typyn ja Hipun emäntä <3
      On niin lohdullista lukea, että muutkin ovat selvinneet samoista vastoinkäymisistä. Ja ruokinnassa oikealla aaltopituudella oleva lääkäri on ollut ihan huippu, onneksi teidän kohdalle osui sellainen ammattilainen.

      Voitko antaa vinkin, mistä ko. lääkärin tavoittaa, jos joskus tulee tarvis. Toistaiseksi menemme toiveikkaina eteenpäin, mutta aina on hyvä olla takataskussa varasuunnitelma, kun elämästä ei näköjään ikinä tiedä.

      "Huolehtii niistä paremmin kuin itsestään..." Se on niin totta. Niin lääkärikäyntien kuin ruokailun suhteen.

      Arttu lähettää makeat muiskut tytöille ja kiittää kaikesta myötäelämisestä. Meillä on nyt jo parempia uutisia kerrottavana, kunhan saadaan hyvä kirjoitusmoodi päälle!

      Poista
  9. Onpa teitä taas vaivoilla paiskattu. :(
    Mutta Artun on kyllä hyvä olla, kun on noin mahtava ihminen terveydestä huolehtimassa, niin voi olla varma, että saa kaiken mahdollisen hoidon, mitä vain on keksitty!
    Voimia kevääseen ja nauttikaa toistenne seurasta! :)

    VastaaPoista
  10. Paljon jaksamisia teille! ♡

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)