sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Karva-kaveri


Karvainen kaveri on parasta, mitä koiralla voi olla!

(Kuvan © Kallen mamma)

Mutta miten käy kaverin, jos se vaihtaa vaatteita koko ajan...!?

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Laatikon salaisuus


Ihme touhua... heti kun häntänsä kääntää, laatikossa rapsahtaa. Mutta eikö tänne lennäkään herkkupaloja lisää, jos olen jo valmiina ottamaan kopin?!!

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Kevätkurkistus


Olisko sitä aika näyttää kuononsa täälläkin. Kovasti olen ottanut jo aurinkoa uudella partsilla, enkä nyt ihan hirveästi haukkunut niitä ohikulkijoitakaan...

Mamma on kylvänyt jotain juttuja multaan. Tulette varmaan näkemään niistä viidakkokuvia kesän mittaan. Elleivät ne kuivu ennen sitä. Hallan vaaraa ei nyt ole, kun partsilla on lasit ja ilta-auringossa jo parikymmentä astetta lämpöä.

Ahkerasti ollaan luettu kaikkien blogeja. Ja monta kertaa on ollut jo tassut kommentointinäppäimillä, mutta jotenkin tuo ruoste vaivaa meistä vanhempaa ja kirjoitustaitoisempaa. 

Keväiset terkut, pysytään kuulolla.

Arthúr ja mamma





torstai 26. tammikuuta 2017

Rodunomaista nukkumista


Luolakoira teki sen taas. Aamutakin hiha oli lämmin nukkumapaikka. Niin tiukassa kapalo oli rintakehän kohdalla, että sakset tarvittiin taas persoonallisen yöasun riisumiseen. Hyvästi aamutakki!


Joskus mahdottoman rohkea koira ansaitsee pienen tuliaisen, kun emäntä on ollut reissussa monta päivää ja ikävä on raastanut mäyräkoiran sydäntä... ainakin sen sekunnin, kun tuttu hahmo ilmestyy taas ovesta matkalaukkujen kanssa.

Tammikuun loppumetreillä siirrämme itsemme ja "muutaman" pahvilaatikon uuteen kotiin, kirjaimellisesti taas tuliterään, korkkaamattomaan asuntoon. Johan tässä vanhassa tuli toista vuotta majailtua ;)

perjantai 30. joulukuuta 2016

Uutispommi ja muutama muu pienempi paukku tulossa


Tulin ilmottamaan, että huomenna paukkuu! Enkä tykkää yhtään.

Mutta nyt pudotan teille semmosen pommin, että mulla on tyttöystävä, josta kyllä tykkään! Ei haitannu yhtään kurakeli eilen puistossa, kun se tyttö mennä viipotti vierellä. Painelin paidan hihat märkinä joka paikkaan mukana. Plätsähdin nimittäin suoraan vesilammikkoon, kun se tyttö tuli ulos autosta ja mulle tuli kiire ja ne hihat kastu. En huomannu koko asiaa puistoilun aikana. Lopuks pussattiinki. Mamma sotkeutu asiaan sanomalla, että kyllä mäyräkoirat toisensa tuntee. Minut kutsuttiin jo tyttiksen kotiinki tutustumaan lähiaikoina. Ja sit pääsen kylään sinne niin, ettei mamma änkee mukaan! 

Mutta teille kaikille oikein hyvää uutta vuotta! Ja jos joku muukaan ei tykkää niistä paukkuvista, kannattaa pysytellä lähellä mammaa, äippää, iskää, siskoa, veikkaa, mitä turvallisia hahmoja kenelläkin sattuu kotona olemaan. Pian se pauke on ohi, ja meille nelitassuisille alkaa uusi, jännittävä vuosi.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joululahjavalvojaiset


Mitkä ihmeen joululahjavalvojaiset? Eikö joulunakaan saa nukkua.
Valvo sinä, mutta älä rapistele niitä papereita...

lauantai 17. joulukuuta 2016

Koirien välistä ystävyyttä


Vuoden erossa olon aikana ei varmasti unohdu se, kenen kanssa on leikkinyt ja myllännyt, kenen korvia on natustanut, keneltä on pentuna kerran saanut köniinsä ja ketä on salaa kaukana poissa ollessaan ikävöinyt.


Kohtaaminen oli innostunut ja iloinen, mutta aikaa ei kulutettu ihmisten tavoin vuoden kuulumisia pälpättämällä. Nuuhkittiin yhdessä viimeisimmät koirapostit, vedettiin yksi pehmolelu riekaileiksi ja sitten asetuttiin lepäämään.
Ystävyys on...