maanantai 30. elokuuta 2010

Saimi söpönä

Arttu on joskus ihan viilee...


No, mä meen sit omalle tyynylle, jos jätkä mököttää!


Onn kyl mielestäni söpö, joten ei kannattais nirsoilla...

maanantai 23. elokuuta 2010

Mieletön poseeraus

Artun tyttöystävä on ujo, ja käänsi päänsä pois kamerasta... Tätä salaa otettua kuvaa ei ole näytetty edes tytön omistajille, mutta oli pakko laittaa todistusaineistoa, että todennäköisesti nuo kaksi tulevat toimeen :)

sunnuntai 22. elokuuta 2010

Vauhtia tassuissa

Viikkomme on ollut täynnä vauhtia ja viuhtovia häntiä, ja kamera on jäänyt unohduksiin. Arttu on nauttinut toiminnallisista päivistä. Emäntä on yhä useammin syventynyt miettimään toisen koiran mahdollisuutta. Miksiköhän nyt, kun melkein naapurissa on se "toinen koira", jonka pissapapereita ei tarvitse itse aamuisin kerätä, ei kuunnella sen itkua töihin lähtiessä eikä nostella kenkiä kaappeihin eteisen lattialta naskalihampaiden ulottumattomiin...

Artun uusi koirakaveri on pitänyt pojan kiireisenä. On pitänyt opetella leikkimään 2,8 kg painavan otuksen kanssa, ja meno on ollut ihan mahdotonta. Alun holtittoman kohelluksen ja hampaiden kokeilun jälkeen on tapaamisiin tullut kaveruutta, taktikointia ja älykästä rinnakkaiseloa, jopa yhteiset päikkäritkin. Pikkuneiti matkii yhä Arttua, mutta pistää myös itseään 3 kertaa isomman mäyriksen kuriin ja järjestykseen, ottaa halutessaa luun, ja kiusaa sillä volisevaa ja päätä viskovaa Arttua häpeilemättä. Koirat voivat istua tuijottelemassa toisiaan useita minuutteja, kunnes jompi kumpi särkee lumouksen ja kutsuu toisen leikkiin. Arttu on oppinut jarruttamaan syöksyessään hurjaa kiitolaukkaa kohti pentua. Viime senteillä tulee äkkipysähdys ja lähitaistelu kaulanahoista ja riippuvista korvista voi alkaa. Siis lähimaistelu.

Metsälenkit ovat Artulle tasoitusta. Se painelee tapansa mukaan totisena torvensoittajana pitkän hihnansa äärimmäisessä päässä, ravistaa pikkukoiran niskastaan kuin kiusallisen kirpun puvun hihasta häiritsemästä lenkin tappavan tasaista poljentoa ja eteenpäin menoa. Vasta pysähdyttäessä (kun lenkittäjät heittäytyvät puuskuttaen maahan istumaan) Arttu malttaa haaskata arvokasta ulkoilma-aikaa leikkimiseen. Hippasilla ollaan lenkittäjien ympärillä, kunnes 10 + 6 metriä talutushihnoja on kietoutunut joka lenkkarin ja koirankäpälän ympäri työläästi irroiteltavaksi solmupalloksi.

Arttu on pitänyt silti itsensä miehenä ja harrastaa myös omin päin, ilman ipanan läsnäoloa, yhä kovenevia lajeja. Kävimme tällä viikolla metsässä selvittämässä verijäljen, ja ehdottomasti aiomme jatkaakin tätä harrastusta. Jälki mentiin määrätietoisesti, innostuneesti ja hyvin vähän jäljeltä poiketen. Lopussa löytynyt peuran sorkka kannettiin ylpeästi keikutellen autolle. Reissun tainnuttava vaikutus on tuntunut pari päivää. Tässä viho viimein keino saada taloudenhoitajalle hiukan hengähdysaikaa. Itsensä jäljellä uuvuttanut mäyräkoirakaan ei jaksa seuraavana päivänä tuijotella herkeämättä huomion/lenkin toivossa, vaan nukkuu!

tiistai 17. elokuuta 2010

(Mäyrä)koirakamaa

Löytyihän meiltäkin mäykkyaiheisia ja muitakin koiratavaroita, kun rupesin etsimään ja miettimään.
Laatta kaulassa oli turvallisempi lomailla vieraissa maisemissa. Laatassa tietenkin emännän puhelinnumero. Koiran nimi tuntui turhalta, koska tuo hömppä lähtee kenen tahansa mukaan muutenkin...

R-kioskia on sponsoroitu...

Symppis kassi, joka toinen mäykkyrivistö päät alaspäin, ja joillakin luu nenän edessä :)


Pahvipurnukka löytyi kirppikseltä. Yrittää toimittaa käyttämättömien kakkapussien säilyttäjän virkaa, mutta on vähän liian pieni.

Tämä varmistaa, että kakut (siis mitkä?? kuka täällä ehtii leipoa...) tulee ajoissa uunista ulos.

Artun petin takana oma huoneentaulu :)

Ja edelleen aihetta voi kierrättää, mitä mäykkytavaroita löytyy, ja mistä niitä löytäis lisää! Rotutuotteet ei nettikaupoissa juuri innosta, persoonallisempia tavaroita olis kiva löytää. Kuten se tilkkutyönä tehty mäykky, jonka kropan kaava oli lihaksineen juuri mallinsa mukainen, ellei komeampi! Ei ollut valitettavasti myytävänä.

lauantai 7. elokuuta 2010

Russel-neiti muutti kaupunkiin!

Odotettu ja jännitettykin tapaaminen meni hienosti. Omatkin silmät alkaa aueta: Arttu ON herrasmies...
Jackrussel-tyttö muutti samaan kaupunginosaan, ja yhteinen retki rantaan ja metsään meni yli odotusten. Pienen jännittyneen alkunuuskuttelun jälkeen tyttö alkoi hippasille, Arttu osallistui aina kun muilta maaston tuoksuilta sattui huvittamaan :) Arttu näytti (todella paljon ehkä ihimillistäen...) siltä, että sählää sä likka nyt tarpeekses, mut multa toi ikä on jäänyt taakse.

Yhdessä kumminkin lopulta leikittiin, heittäydyttiin selälleen (Arttukin), juotiin samasta kupista, kaivettiin samaa kuoppaa ja lenkkeiltiinkin muutama sata metriä rinta rinnan. Pikkuinen russelneiti otti mallia minkä osasi ja seurasi Arttua joka askeleella. Tarrasi pienillä hampaanpiikeillään (oletteko kokeneet, ovat kuin kissanpennulla!) Arttua lerppukorvasta oikein kunnolla, mutta Arttu vaan vingahti. Eli kaikki meni just niin hyvin kuin voi uneksia. Leikkikaveri on siis kasvamassa, ikävystyttävät seisoskelut tyhjässä koirapuistossa on takana.

LÄhdemme Artun kanssa parin päivän reissuun, ja sitten jatketaan tätä rentouttavaa uutta tuttavuutta.

Aurinkoisia, kauniita päiviä kaikille, hellettä kohtuudella ja lemmikeille virkistäviä retkiä illan viileydessä.

sunnuntai 1. elokuuta 2010

Onnea Eija ja Paula



Arttu on suorittanut arvonnan, mutta itse tilanteesta otetut valokuvat eivät onnistuneet julkaistaviksi. Arpojalla oli niin kova kiire viedä nostamansa arvat mennessään:)
Tässä arvonnan tulos ja väsynyt arpoja, ihmettelee miksi emäntä käskee keskellä yötä nostelemaan jotain lappuja kiposta :)

Onnea voittajille!
Suuri kiitos kaikille hienoista tilannekuvauksista, mitä olette lemmikkien kanssa kokeneet tänä kesänä. Sirpan tarina oli hiuksianostattava... hyvä kun selvisitte Tiitun kanssa vaurioitta myrskystä, ja olitte toistenne tukena.
Blogienne kautta teihin tutustuneena olisin halunnut palkita jokaisen, mutta vain kahdelle lähtee pieni palkinto nyt tällä kertaa. Hyvää loppukesää kaikille.

Paula, laitatko meiliosoitteesi minulle?