lauantai 25. lokakuuta 2014

Ahkera aamupäivä

Ihan alkuun toiminnallinen kuva, ainut minkä emäntä on tänä aamuna ehtinyt ottaa:


Taitaa tuo "ahkeruus" olla liikaa luvattu... Mutta kun puoleen päivään mennessä on ehditty nähdä heinikossa supikoira MÄYRÄ (kuollut) ja hakea Kalle-kamu meille harjoittelemaan painia, onhan sitä siinä. Ihminen vasta värkkäilee aamupalaansa, mutta me pojat keksitään tekemistä!

Se (ilmeisesti mäyrä) oli varmaan jäänyt auton alle. Pehmeä ruohopatja ja levollinen asento antoivat vaikutelman nukkuvasta karvapallosta. Onneksi ei ollut näkyvissä mitään onnettomuuden jälkiä, saimme ihan rauhassa Artun kanssa katsella ja ihmetellä kaunista otusta. Arttua jännitti, pelotti ja kiinnosti. Oli hankala nostaa jalkaa pissalle, kun piti koko ajan kuikuilla selän takana olevaa otusta, jonka mahtavaa turkkia tuulenpuuska heilutti pelottavasti.

Pyykki-Pertta kuuluu pysähtyneen... niin saattaa käydä meillekin, kun aamupäivän ahkeruus laantuu. Hullu viikko takana, joten onhan tässä lupa ottaa lunkisti. Heittäytyä vaikka sohvalle lukemaan mainosposteja...

torstai 23. lokakuuta 2014

Elokuva liikkumattomista koirista


Olipa hauska kokeilla videopostausta.
Vielä pitäis saada jotain toimintaa...

lauantai 18. lokakuuta 2014

Valoja ja varjoja

Niistähän se elämä koostuu, vaihtelevista valoista ja varjoista. Ilman toista ei olisi toista.


Tänä viikonloppuna on valoisaa. Meillä ja muualla.

Ja meikäpoika vahtaa niitä valon aiheuttamia varjoja seinillä, eikä emäntä tykkää. Menee kuulemma sohva huonoksi, kun sinkoan yhtäkkiä kynsineni sen selkänojalle varjojahtiin. Vastahan ne kynnet eilen leikattiin, kahden ihmisen voimin. 

Kuulin samalla jostain ajanvarauksesta. Menen kuulemma ihotautilääkärille. Kainaloitani en kyllä sille näytä...

maanantai 6. lokakuuta 2014

Aatun terveiset

Juuri kun olen toipumassa heng(ityks)elle haitallisesta yskästä, sattui uusi kaamea vaaratilanne...


...muovipussi hyökkäsi kimppuun!!


Pistin pussille kampoihin, ja lopulta...


...pääsin niskan päälle!!

Ei tullut uutta lääkärireissua. Ja yskittikin vaan ihan vähän tämän riehunnan päälle.
Sairaalatäti soitti tänään ja kyseli kuulumisiani. Tuo mamma oli sanonut, että voin jo aika hyvin. En kai muuten olis pussiakaan voittanut. Ottelu oli ankara, ja jos joku nyt uskaltaa hymyillä, tulen ja...

...nuolasen!!!



lauantai 4. lokakuuta 2014

Kennelyskä

Pitkän tauon jälkeen pitäisi olla upeita kuvia, hienoja tarinoita ja vaikka mitä...


...mutta meillä on vain itse kyhätty teltta...


...ja pieni höyryhengittelijä.


Hengittelyn ja kakomisen jälkeen voi hetken levätä kylpyviitan lämmössä.
Kunnes uusi yskänpuuska pakottaa jalkeille.

Kun aamu koittaa, harkitaan lääkäriin menoa.
Koirakamut eivät ole selvinneet ilman ab-kuuria.