keskiviikko 30. syyskuuta 2015

Osuma


On se kumma.
Kun meikäkoira kääntää ahterinsa,
ihmisen mielestä siinäkin on jotain
kamalan kuvauksellista!
Tähtäsi kuulemma tuota
kanervaa parvekkeella...

Näin on paljon parempi.
Pupu pään alla.


maanantai 28. syyskuuta 2015

Koiraystävämme Ronja lähti


On aika tavata, tutustua lähemmin ja ystävystyä.


On aika olla isomman suojassa...


...ja yrittää kaataa se suojaystävä.


On aika huolehtia toisenkin hampaista...


...ja tuntea ne omassa nahassaan. Ystävyydellä.


On aika pelata samalla pallolla...


...ja juosta yhdessä umpihangessa.


Joskus on ikävä jo tavatessa.
Joskus on pakko myös hyvästellä.

- - - - -

Ronja, viisas koiramummu pääsi maaliin tänään.
Kaipaamme sinua kovasti,
mutta päästämme irti, koska rakastamme sinua.

maanantai 21. syyskuuta 2015

Viikon alussa


Meillä rentoudutaan...

sunnuntai 20. syyskuuta 2015

Sinistä sunnuntaita


Minianopinkieli ja koristekaali aurinkoisella keittiön ikkunalla...


...ja nelijalkaisen riemullinen aamuvoimistelu olohuoneen matolla.


Minä sain sen valmiiksi...
sinisen makuuhuoneen!
(Silmä tottuu pian keskeneräisyyteen... yöpöydän reunaan on näköjään jäänyt yölampun johto ja töpseli sykerölle. Vasta kuvasta tajusin.)



Tauluhyllylle pääsi kaksi massasta tehtyä mäyristä, lasinen purjelaiva ja rantakirppikseltä ostettu taulu:



lauantai 19. syyskuuta 2015

Opettavainen viikonloppu

Oli hieno iltapäivä Kalle-kamun kanssa. Opittiin uusia asioitakin...

(Valokuva: Kallen emäntä)

Lammasaitaukseen ei kannata yrittää aidan ali... siitä saa tällin :/
Arttu edellä, Kalle perässä. Mäyräkoira pakeni emäntänsä selän taakse, göötti ilmoitti kuuluvasti, että siihen sattui. Ihmiset olivat hetken poissa tolaltaan.


Nojatuolia ei kannata ostaa kissaperheestä, jos epäilee kissa-allergiaa. Mäyräkoira nauttii jakamattomasta tuolista! Ihminen niiskuttaa ja syö allergialääkkeitä.

Ystäviä kannattaa kutsua useammin käymään. Se virkistää!

EDIT: Kyseessä saattaa olla myös epätyypillisesti alkava syysflunssa. Tilanteen tarkkailu jatkuu, sillä ihan hevillä ei tästä mukavasta tuolista luovuta.

keskiviikko 16. syyskuuta 2015

Syksy on täällä!


Syksy on hiipinyt parvekkeelle,
nostanut lyhdyn näkyville,
sytyttänyt vaaleanpunaisen kynttilän
ja heittänyt pimenevään iltaan
pehmeät, lämpimät varjot.

Se tuudittaa uneen
ihmislapset ja lemmikit,
puhaltaa kynttilän sammuksiin
ja painaa hiljaa ikkunan kiinni mennessään.

Aamulla syksy tervehtii
töihin lähtijöitä 
ja reppuja perässään kiskovia koululaisia
kuulaana ja kirpeänä,
sumuviittojaan kokoon keräten.

"Mihin kesä meni", kysymme.
Syksy ei pahoita mieltään,
vaan jatkaa
vaahteranlehtien värittämistä.