Ensimmäinen jäljen seuraaminen paljasti lähinnä keskittymiskyvyn puutteen, muiden hajujen vetovoiman ja piittaamattomuuden. Eli ei mitään uutta mäyräkoiran luonteessa :)
Naudan veri ei liene kovin houkutteleva tilanteessa, jossa tuuli puhaltaa metsästä ja pellolta riistan tuoksuja ja 10 metrin päässä haukkuu häkissään kettuterrieri sylki roiskuen, suurimpana haaveena päästä vapaaksi saalistamaan mäyräkoiraa... Yhden pienen pätkän Arttu tosin meni jo nenä maassa.
Kokeilemme uudelleen joskus, paremmalla houkuttimella ;) Ehkä jäniksenkäpälällä sivelty pelto olisi saanut sen tärisemään innosta ja haukkumaan kimakasti! Sellainen vaikutus ainakin livenä pomppivilla pitkäkorvilla on ollut.
Ens kerralla menee varmasti paremmin ;)
VastaaPoistaMeilläkin jälki mielessä, kattoo sitten kun pitäis toteuttaa et mitä tulee :D
Hiljaa hyvä tulee. Teette harjoitusjäljen, vaikka nurmikolle. Meillä pitäisi treenata Jonen kanssa, sillä on hajuaisti, mutta keskittyy Artun tavoin johonkin muuhun kuin aiheeseen :)
VastaaPoista