Blogissani on kävijöitä jo 10.000 ja onnistuin ilmeisesti itse olemaan se kymmenestuhannes..
Kymppitonnin kunniaksi arvonta ja kysely: Kerro sinun ja koirasi "omista hetkistä" tänä kesänä. Se voi olla tilanne, jossa koira osoittaa yhteenkuuluvaisuutta erityisellä tavalla, turvautuu omistajaansa tai muuta kivaa, miten vietätte laatuaikaa yhdessä.
Kaikki tähän postaukseen vastanneet kertomukset osallistuvat arvontaan, joka kestää heinäkuun loppuun asti. Blogissa kerrotaan voittaja elokuun alussa. Pieni palkinto liittyy (koiriin) EDIT: lemmikkeihin! :)
Kiva kun täällä on piipahdettu noin paljon, vaikka kuvattomat jaaritukset alkavat itseäkin tympiä. Täällä etsitään kameran johtoa vielä hetki ja sitten marssitaan kauppaan ostamaan uusi.
Lämpimästä ilmasta (23-24 astetta) huolimatta olimme tänään ulkona monta tuntia. Päivällä oli pilvistä, ja sadekin ropsahti juuri, kun lähdimme lenkille. Lämpö ja kosteus nostivat kyllä hien pintaan, ja istuimmekin pitkän tovin penkillä lammen rannalla. Ja ihan oikeasti Arttukin jaksoi istua tarkkailemassa sudenkorentoja, perhosia ja vesikirppuja sekä lammen takaa meneviä autoja. Ensin se seisoi lammen rannalla, uhitellen rantavedelle, joka esti läppäämästä vesikippuja, vaikka mieli teki. Sitten se tuli penkille ja tunki kuraisena mun syliin :) Ohi menevät sauvakävelijät varmaan ihmettelivät lenkkeilytyyliämme, mutta rauhallinen lepotuokio oli meidän oma hetkemme.
Jatkoimme matkaa, ja keskustassa oli pakko poiketa toimiston viileyteen juomaan vettä. Puolen tunnin puhelun ajan Arttu käytti täysin rentoutumiseen, jalat suorana, ilmastoinnista nautiskellen :)
Toimistolta oli lyhyt matka koirapuistoon. Siellä ei ollut muita, Arttu haki pallon ja heitin pari kertaa. En halunnut väsyttää koiraa liikaa. Kerran pallo lensi nokkospuskaan... Arttu kiersi puskaa, ja tuli lopulta hakemaan mua apuun :)
Kotimatkalla tajusin, ettei yhtään koiraa ollut tullut vastaan... Pieni paniikki iski, onko ilma sittenkin liikaa koiralle, ja kaikki muut pysyvät viisaasti kotona. Kotona koira suihkuun, märkä pyyhe selkään ja sen jälkeen Arttu meni petille nukkumaan. Aurinko tuli esiin onneksi vasta äskettäin, joten pilvinen, vähän tuulinen sää oli ulkoiluumme ihan ok, vaikka lämmön takia väsyttävä.
Nellin kanssa ollaan vietetty kesää vanhempieni luona. Päivisin olen itse peltohommissa,mutta illalla on aikaa viettää aikaa oman mäyryläisen kanssa: Käydään Nellin kanssa yhdessä saunassa ja yöt nukutaan tiiviisti kylki kyljessä helteestä huolimatta. :) Kun tullaan välillä kotona käymään, on Nelli onnensa kukkuloilla. Ulkona uskaltaa jopa pitää Nelliä vapaana, niin kuuliaisesti tyttö seuraa minua iltalenkillä. :) Tämän kesän aikana yhteenkuuluvuutemme on moninkertaistunut. :)
VastaaPoistaOnnea kymppitonnin rajan rikkomisesta!
terveisin
Nelli ja Iina
Onnittelut!
VastaaPoistaOlen käynyt katsomassa tulevaa heppua 2.,6. ja 8.viikkoisena ja kotiin poika haetaan 10.viikkoisena (työt). Jokainen kerta on ollut odotettu ja tavatessa muu maailma on kadonnut. On ollut hienoa nähdä pikkuisen kasvavan ja toivottavasti olen muodostunut tutuksi ja turvalliseksi vieraaksi, pian uudeksi mammaksi. 30.07 yhteinen seikkailu saa uuden käänteen: emme olekaan enää erossa <3
Hepsankukkuu Archie!
VastaaPoistaMe ollaan oltu melkeen koko loma siskon kanssa mökillä hellettä pakosalla. Täällä meren rannalla kyllä kelpaa olla vaikka vielä vähän kuumemmallakin ilmalla. Tuo merituuli kun viilentää sopivasti turkkia. Nämä punkit vaan ei ole kovin kivoja kavereita. Multa on otettu kolme imeväistä inhotusta pois kuonosta ja kurkusta kun ovat pureutuneet kiinni innolla. Lopuksi äippä laittoi punkkiaineen mulle ja sen jälkeen niitä ei ole näkynyt. Se on oikein niille epeleille.
Sattui si yhtenäpäivänä kun oli oikein kuumaa nii äippä otti mut syliinsä ja kahlasi matalaa rantaa jonkun matkan. Voitko kuvitella mitä se roisto teki? Laski mut siihen veteen---- aaappuuuva. Mitä pitikään tehdä?- siis- huitoa tällälailla tassuilla vai mitä??? Kunnes muistin et, hei uida pitää. polskutin niin vimmalla, että roiskeet vain kävi ja äippäkin kastui siinä hötäkässä. Tää uiminen ei ole mun juttu. Kivempi olla kuivilla:) Olutta ne ei oikeen mielellään mulle anna vaikka kuinka haluisinkin. Kun bongaan avonaisen tölkin niin fiuuu .. sinne heti lipsuttamaan jos vaikka tipan saisin. Onhan mulla jo tarpeeksi ikääkin. Ens kuussa tulee 12 täyteen ja vauhti vaan kiihtyy.
Iloisia kesäpäiviä sinulle ja emännällesi haukahtelee veli-Kusti ja sen sisko Roosa
Ensimmäisenä mieleen tulee ne ensimmäiset harjoituksen ihmisjälkeä neidin kanssa. Kun ensin kyykki siellä puskassa piilossa eikä voinut ollenkaan tietää miten sillä koirulilla menee siellä jälkiä haistellessa ja sitte yhtäkkiä puskasta tulee esiin nokka ja kieli ja kumpikin on niin iloisia :)
VastaaPoistaJoka ilta on myös kiva katsoa yhdessä telkkaa eli väsähtänyt neiti makaa sylissä ja önisee söpösti jos mielestään liikautan sitä lisää. Ne on ne päivät viimeiset yhteiset hetket :)
Paavo rakastaa sylissä oloa, oli se sitten saunassa tai soffalla, Paavo on meitin perheen persoona. Paavon ilmeikkäät kasvot ja verbaalinen *puhuminen* saa kovemmankin sydämmen sulamaan. Paavo rakastaa köllöttelyä ja sylittelyä
VastaaPoistaVoi meillä on ollut ihana kesä :) Akun (japaninpystykorva 1v 4kk) kanssa on kesä ollut samanlainen kuin joskus lapsena. Taivas on tänä kesänä ollut yhtä sininen ja päivät aurinkoisia.
VastaaPoistaEn ole koskaan ollut niin paljon ulkona sitten lapsuusiän. Akun kanssa päivittäiset lenkit ovat näyttäneet vuodenajat ja tuoksut. Aku tuli meille viime lokakuussa ja on tehnyt meistä koiraihmisiä.
Puutarhablogissani on vähän juttua hänestä kategoriassa Thedina's Rasaku.
Meidän Sohvi (karkeakarvainen mäyris), 8 v, haluaa joskus tulla syliini, kun tulen saunasta. Sohvi ei ole ollenkaan sylissä viihtyvää sorttia, mutta autossa ja noin saunan jälkeen haluaa tulla ja olla sylissäni. Ja aina leuka vasemmalla käsivarrella - ei koskaan toisin päin!??!! Tulomatkalla nuolee sääristä suurimmat vesipisarat pois :-) En ole saanut selville, miksi olen niin suosiossa saunan jälkeen...
VastaaPoistaOnneksi olkoon kymppitonnista!
VastaaPoistaMeidän kesä ei ole pitänyt sisällään suuria fanfaareja tai saavutuksia sattuneesta syystä, mutta ihanaahan tuo koiran kanssa elely on joka tapauksessa. Suurta luottamusta osoittaa mielestäni se, että Pyry köpöttelee omatoimisesti perässäni kylppäriin iltaisin, haukottelee tassujen pesun ajan, örisee korvien putsauksen ajan ja lopuksi, luvan saatuaan, pussaa mua suulle :-) Ihana potilas.
Kymmitonnarille onnittelut!
VastaaPoistaMeidän parhaat kesähetket liittyy vierekkäin nurtsilla köllöttelyyn. Musta Taika osaa imeä tarvittessa aurinkoenergiaa oikein kunnolla: grillaa ensin toisen kyljen, sitten kääntyy selälleen ja ottaa aurinkoa vatsaan tassut ilmaan sojottaen, sitten rullaa kevyesti toiselle kyljelleen ja johan sitä voikin aloittaa taas kyljyksien kääntelyn nurtsigrillissä alusta;)
Onnittelut!
VastaaPoistaMeidän kesä on mielestäni ollut onnistunut, vaikka terveydellisiä ongelmia onkin ollut.
Onnistumisen hetkiä olemme saaneet kokea Jonen kanssa herran oppiessa tokon perusasennon. Olin jo luovuttanut juniorin suhteen tokoilun, mutta eräs 20 minuutin koulutus näytti hyppysissäni olevan kimpaleen punaista kultaa. Iloinen veitikka joka heilutti häntää ja katsoi silmiin kysyen; mitäs sitten tehdään?
Jimin kanssa paras hetkemme on ollut ehdottomasti vierekkäin laiturilla lekottelu. Kiireisenä kaverina tunnettu Jimi osasi pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan emännän huolet. Voi kuinka hyvältä tuntuikaan omistaa ystävä joka todella kuuntelee.
Nyt tais tavata myöhä:( Meiltä myrsky katkaisi sähköt perjantaina aamuyöllä 01.00 ja tänään vasta saivat piuhat liitettyä!
VastaaPoistaOlkoon sitten tämä myrsky yhteinen kokemus tältä kesältä, eikä ollenkaan kiva! Tiitu nukkui tuossa selkäni takana sohvalla, ikkuna oli auki, alkoi kuulua mahdottoman kova humina, sähköt pimahti hetkeksi pois mutta palasi. Tiitu kävi tuossa jalkojen juuressa istumassa, meni kuitenkin takaisin sohvalle. Kävin sulkemassa ikkunat ja näin kuinka puut oli aivan vaakatasossa, sen mitä pimeässä näki! Tulin sulkemaan tietsikan, onneksi kerkesin sulkea ennenkun sähköt meni lopullisesti!!! Hapuilin pois täältä nurkasta huhuillen samalla Tiitulle ettei jää jalkoihin.
Tiitu kävi sängyssä muttei viihtynyt siellä. Kompuroin keittiöön etsien taskulamppua, sieltä ikkunasta näkyi kuinka mahdottomasti tuolla Savonlinnan suunnalla salamoi - taivas oli ihan valkeaa. Tiitu oli sylissä, sitä aivan selvästi pelotti! Oltiin pois tulossa keittiöstä kun ensin kuului räsähdys ja sitten mäsähdys!!! Taas yritin kurkkia ikkunasta pimeyteen vaan mitään ei näkynyt! Ruvettiin sohvalle vierekkäin pelkäämään ja katsomaan salamointia, jyrinää ei kuulunut eikä satanut!!! Myrsky oli ohi puolessa tunnissa! kun vähän valkeni - paljastui tuhot, kaksi puuta kaatunut, toinen voimalinjalle=räsähdys ja toinen pihaan=mäsähdys, onneksi ei sentään katolle vaikka ei paljon puutu.
Kivempaa on istua saunan lauteilla vierekkäin vaikka olis ollu kuinka helteinen päivä;)