En tiedä mikä laskuria vaivaa, piti asentaa uudelleen ja kymppitonni pieneni aika rajusti :(
Enkä tiedä mikä koiraa vaivaa! Taas on alkanut hinku-vinku... Mikähän siihen keväällä auttoi. Juoksulenkiltä tullut koira seisoo ovensuussa ja vinkuu, menee petille ja hinkuu (kun en puoleen tuntiin noteerannut muita mielenilmauksia). Toki sille pitää nyt keksiä jotain aivoja rasittavaa, että unohtuu hinkumiset, mutta kesken hinkumisen en voi palkita huomioimalla. Ja hinkumisen taukoa odotellessa tulee jo tuska ja haukotus!!
Taloudenhoitajalla on luupiikki ja joku jänteen tulehdus jalkapohjassa. Aamu- ja iltapissat mennään hitaasti ja varovasti, päivälenkille on värvätty ystävällisiä tuttavia, jotka jaksavat jopa juosta. Saa nähdä mikä tästä syksystä kehittyy. Talvesta toivon lumista, että kävelytiet pehmenee. Jalka on pilalla liian matalien, kovapohjaisten kenkien takia. Nyt ei auta geelipohjallisetkaan. Täydellinen lepo auttaa, mutta siihen ei hinku-vinku-talossa ole aikaa :)
Palataan pian blogiin mannekiiniesityksellä. Arttu ja Saimi saivat uusia tamineita, ja tarkoitus on kerääntyä sovittelemaan niitä kameran kanssa lähipäivinä. Artun kanssa eka sovitus tehtiin leppoisasti makupaloilla ja iloisilla juoksuspurteilla hauskutettuna, heti kun paketti tuli. Seuraavaksi tulossa ensi-ilta, jossa Arttu jahtaa Saimia ja Saimi jahtaa vaatteita, jotka on sen päällä ja joita se ei saa kiemurtelusta huolimatta pois...
Eikös osaakkin harmittaa laskuri,minulta hävis yht äkkiä myös,sinne hävis yli kymppitonnia:)
VastaaPoistaKuinka noin voi käydä kun katsoo kuinka blogeissa pyörii laskureita sadoissa tonneissa.
Mikäs hinku/vinku Artulle on tullut?
Meilläkin on keksitty hinku-vinku tai jotain sellaista. Koira yrittää nimittäin komentaa minua esim. silittämään ölisemällä jos istun vaikkapa tietokoneella. Tietenkään en leikkiin lähde mukaan, mutta on se rasittavaa esittää huomioimattomuutta. Toivotaan, että teillä menee hinku vinku pian ohi :)
VastaaPoistaSunan: Todella rasittavaa esittää huomioimattomuutta! Ihanaa että joku ymmärtää mitä toi lause pitää sisällään, vaikka toivon hinku vinkun vaikenemista teillä ja meillä, pian...
VastaaPoistaKaija: koiran kurkusta tulee lähes taukoamaton pieni ääni, joka uloshengityksellä, kun se "hennosti" mutta ärsyttävän huomattavasti yrittää vinkumistakin pienemmällä ilmaisulla kertoa olevansa vailla lenkkiä-huomiota-lenkkiä-rapsutusta-lenkkiä-lenkkiä-LENKKIÄ...
Kunpa tää loppuis ennen talvea, ei tätä jaksa ;/
Meillä oli lomareissun jälkeen hinku-vinku, mutta se meni ohi, kun kotiväki näytti pysyvän maisemissa. Hinku-vinkuja näyttäisi tulevan aina aika ajoin, jospa se teilläkin menisi vähitellen ohi (tullakseen jonain päivänä uudelleen).
VastaaPoistaNe olivat varoituksetta nollanneet kaikki laskurit. Pitää vaan asentaa uudelleen. Mokomat! Laita siihen 10.000 kavijää + . Mullakin meni 70.000 sen siliän tien.
VastaaPoistaLiekö se hinkuvinku sitä tyttöikävää:)
Vai onko jotain syyslunzaa liikkeellä. Kustikin räkii.
Pirtsakoita lenkkejä, vaikka kyllä se piikki hallitsee niitä tosi ilkeästi.
Kaisa
Olli: Meillä ei taloudenhoitaja voi olla kotona, muuten talous keikahtaa... No, joo pitäis jaksaa aktivoida sitä vinkujaa muutama ilta ihan tosissaan, se auttaa aina hetkeksi.
VastaaPoistaKaiza: Enpä osannut laittaa lukemaa uuteen laskuriin.
Tyttöikävää varmaan onkin, ainakin itku on kova kun tyttöystävä lähtee kotiin meiltä! Tai tyttöystävän ihmiset, jotka käy nyt lenkittämässä Arttua, kun emäntä ei pysty.
Piikki hallitsee, voi riemu minkälaisia sananvalintoja sulla onkaan :D))) Meillä on puhuttu kahvasta, mutta eihän tuosta enää nimi parane. Lenkit on myös nyt syksyllä sitä sun tätä, ja niskavillaotetta on käytetty pari kertaa. Viriili koirauros ja jalkaivaivainen emäntä... Huh mikä yhdistelmä, siinä se vika ehkä piilee.
Lauantai-illan huumaa;)
VastaaPoistaMannekiiniesitys-kuvia odotellen.. mukavaa viikonloppua!