keskiviikko 7. maaliskuuta 2012

Award


Kiitos annamarille tunnustuksesta :)

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:


1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.
2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.

3. Lahjoita tämä sama award 15:lle blogille/bloggaajalle



---



1. Olen perfektionisti. Mutta äärimmäisen hajamielinen ja lyhytjännitteinen nykyään. Ristiriitaista, kun en koskaan yllä omiin vaatimuksiini.


2. Jos valitsisin nyt ammattini, minusta tulisi käsityöläinen tai eläintenkasvattaja :) Mutta oikeasti olen markkinoinnin kanssa tekemisissä.


3. Pidän kattamisesta enemmän kuin kokkaamisesta. Muutaman kerran vieraat ovat tulleet todella persoonalliseen pöytään, mutta silmänruokaa ja värejä on ollut enemmän kuin vatsan täytettä.


4. Suurin haaveeni on oma tupa, sopivasti maalla, mutta ei korvessa. Pihassa pitää olla pieni kesähuone, saunan ei niin väliä. Omat tillit ja salaatit kasvamassa (ruukku)puutarhassa. Huoneita ja tilaa "riittävästi", yksi askarteluhuone mukaan lukien.


5. Luen ajan kuluksi mieluummin kirjaa kuin istun elokuvissa. Elokuvamakuni on hyvin rajoittunut, ei kauhua, toimintaa, sketsejä eikä juuri komediaakaan. Tykkään salapoliisijutuista, maalaiskyliin sijoitetusta romanttisesta draamasta, saaristolaislääkärin tyylisistä ja tietty kaikista eläin- ja luontosarjoista :)


6. Minulla on monenluonteisia ystäviä. Mutta tulen toimeen parhaiten, jos toinen osapuoli ei ole hallitseva, manipuloiva, kovaääninen, sangviinikko tai koleerinen. En kuitenkaan säily kauaa itseni kaltaisen ystävänä, menetän kunnioitukseni tai mielenkiintoni, ahdistun ja löydän pian ulko-oven.


7. Muutan usein. Se vain on niin. Keväällä minut valtaa hillitön asuntokuume. Nyt se jo orastaa...




Jätän tunnustuksen tarjoamisen tähän. Sen saavat ottaa ja ansaitsevat kaikki, jotka haluavat.


PS: jos haluat lukea aiempia vastauksiani samantyyppisiin haasteisiin, ne löytyvät näistä postauksista.


8.10.2009 ja 26.4.2009


EDIT: harvoin luonnetyypit esiintyvät yksinään, yleensä useamman luonnetyypin sekoituksina. Silloin puhutaan esim. melankolis-flegmaattisesta luonteesta, jossa siis melankolia korostuu.


Höh, tää ei taas ollu meitä varten. Koska koirat saa haasteita, muutakin kun tottelevaisuuskokeita ja luoksetulotestejä??


Mukavaa loppuviikkoa blogikamut :) Muistakaa kiipeillä paljon  lumivallien päällä, ne katoaa kohta! Hanki kantaa ja aurinko lämmittää.


Terkuin,
Sydänkirsu ja Lakunenu <3

12 kommenttia:

  1. OuNou, mä taidan olla just tollanen, kun kutos kohdassa kuvailet ihmistä, jonkalaisesta et pidä, huoks.. Voi, kun sä silti pitäisit musta. Ja myös "Livenä". Kriips, onkohan (TAAS!) itsetutkiskelun paikka, hitsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsis, kamu :) Mulla taitaa tämän päivän hankalat kohtaamiset vähän värittää noita vastauksiakin, vaikka yritän aina pitää privaatit poissa blogista.
      Kyllä mun käsitys sinusta on ihan muuta kuin "manipuloiva ja hallitseva", ja ystävissäni on sangviinisia ja koleerisiakin :) Mutta jotenkin noiden luonnetyyppien kärjistymät saa itseni kutistumaan hiireksi nurkkaan ja siitä tunteesta en pidä. Samoin, jos joku on kovin hiirulainen, tuntuu kuin roolit olis nurin perin. You know, nämä on joskus hankalia juttuja. Sen lisäksi, että itseäänkin haluais muuttaa vaikka kuinka, mutta ei onnistu...

      Peppirillan mamma, oot sydämellinen ja yber-mukava, tykkäämme susta ihan koko porukka <3
      (Pojat tosin nukkuu jo, mutta Arttukin alkaa selvästi jo lämmetä, kun "virallinen päivä" on turvallisesti takana... ;)) Eilen jo kyseli muina koirina, että "koskas se Peppi ja Rilla tulikaan meille..." "Häh? Ihan jo sovittu juttu vai, kyllä mulle sopii :))"

      Huoks, toivottavasti jotain mukavaakin vastauksistani löytyi. Tai sitten sun pitää lukea ne vanhemmat postaukset :)

      Poista
    2. Mun piti googlata noi "sangviinikko" ja "koleerinen", kun en oo moisia sanoja koskaan kuulutkaan. Jos mä nyt oikein ymmärsin, niin eka on hilpeä, mutta flegmaattinen ja toka raivoisa. Niitä en tunnista (vai tunnusta?) itsessäni. Muistatko/luitko kauan sitten postauksen, jonka kirjoitin enneagrammista? Löytyy tuolta:

      http://kaikkielamanikoirat.blogspot.com/2011/10/onko-kamalaa-olla-kakkonen.html

      Mä oon todella pitkälti juuri sellainen eli "kakkonen". Oon horoskoopiltani jousimies ja, vaikka en horoskooppeihin liikoja usko, niin jousimiehen luonnekuvaukset kyllä aika usein "kolahtaa".

      Voi Arttu IHANAINEN, liiks! <3 Toinen siellä jo vähän toipuneena karkauspäivän kauhuista ja haaveilee tyttöjen näkemisestä. Vaikka sitten niin, että se erikoinen (lue: pelottava!) nainekin tulis siinä mukana.. ;)

      Sun "tunnustukset" oli hyvinkin mielenkiintoisia! Kolmonen ja nelonen suloisia ja vitonen yllättävä. Osaatko sanoa nimeltä yhtään elokuvaa, josta olisit pitänyt? Itse tykkään sekä lukea kirjoja, että katsoa elokuvia, mutta olen molempien suhteen kyllä aika valikoiva.

      Kiitos, että lohdutit! <3 Nyt voin mennä nukkumaan. ;D SukuLakun suloisiin nenuihin suukkoja! <3<3

      Poista
    3. Elokuvista: Heh, mulla on järkyttävän huono nimimuisti, joten jos heitän pari sattumalta muistamaani elokuvan tai sarjan nimeä, se leimaa mun leffamakuni aika yksipuolisesti :) Olen tykännyt mm. näkemistäni Julia Robertsin elokuvista, Pienestä Suklaapuodista, neiti Marple -sarjoista, Saaristolaislääkäristä... mutta parhaiden ja klassikkojenkin nimiä en nyt muista.

      Olen melko kriittinen monessa suhteessa. Tähän liittyvää kohtaa mietin pitkään tunnustuksessakin, mutta se jäi kirjoittamatta. Kirjoitit enneagrammista, että se ei perustu mihinkään uskontoon tai elämänkatsomukseen. Googletin sitä, ja löysin jotain viittauksia mystiikkaan yms. Vaikka testin tekeminen puhtaasti luonteenominaisuuksien vuoksi kiinnostaa, jätän tuosta syystä väliin.

      Poista
  2. Anonyymi8.3.12

    Kakkosen ja nelosen kohdalla olen täsmälleen samaa mieltä :) Oma tupa, oma lupa kuten sanotaan, omavaraisuutta vihannesten osalta, marjapensas ja omenapuu, koiralla ja emännällä tilaa ympärillään lähellä luontoa. Ehkä vielä joskus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä joskus :) Olis myös kiva, jos olis enemmän puistoja ja rantoja, joihin voi kesällä mennä koiran kanssa. Ilman kieltotauluja.

      Poista
  3. Hei Mai. kiva kuva Artusta. Nyt joutuu käymään kuukkelissa. Sangviininen, koleerinen? Sainkohan edes kirjoitettua oikein:) Itse en ole muuttanut mieheni kanssa kuin kaksi kertaa. Täältä me emme muuta mihinkään, jos ei ole pakko. Voihan se olla, ettei vanhoina pärjätäkään kaksikerroksisessa omakotitalossa. Toisaalta alakerrassa on kaikki mitä tarvitsemme. Justeerataan olohuone uusiksi. Se on kuitenkin niin iso, että siitä voi tehdä useamman huoneen.

    Eräs ystävättäreni muutti miehensä kanssa kahdessa vuodessa seitsemän kertaa. Sanoi, että pysyi nurkat siistinä kun joka muutossa hävisi tavaraa:) tai siis hän hävitti tavaraa joka muutossa. Terveisiä AB:lle M-L ja Ossi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on pelkkää nenää joka kuvassa :)

      En pysty kuvittelemaan tunnetta, että "täältä en muuta mihinkään". Olenkin miettinyt, onko levottomuus minussa, vai onko se oikea koti löytymättä. Aika näyttää.

      Sangviinikko on huoleton ja toivoa täynnä; hän on varsinainen hetken lapsi, unohtaa tuokiota aiemmin elintärkeänä pitämänsä toimen siirtyen uuteen, yhtä tärkeään.

      Koleerinen, kiivasluontoinen. Koleerikkoja sanotaan kuumapäisiksi ja pikavihaisiksi. Hän on sangen ahkera ja kiireinen, lyhytjännitteinen, rakastaa avointa tunnustuksen saamista ja haluaakin olla julkisesti ylistetty.

      Melankolikko näkee kaikessa aihetta huoleen ja havaitsee joka asiasta ensiksi sen vaikeat puolet.

      Flegmaattisuus on tunteiden puuttumista, ei laiskuutta; flegmaatikko tekee, minkä tekee, hitaasti, mutta varmasti turhia intoilematta. Flegmaatikko lämpenee hitaasti, mutta johonkin asiaan innostuttuaan jaksaa olla siitä kiinnostunut kauan.

      Poista
    2. Olen jostain joskus lukenut sellaisen sanonnan, että koti on siellä missä sydän on. Mutta tämä meidän rakentamamme talo on NIIN meidän:) Meidän sydämet on juntattu tänne. Kiitos sanaselityksistä. Tuon flegmaattisen ja melankolisen tunnistan. Tuo sangviininen ja koleerinen - en koskaan kuullutkaan. En tiedä viisastuinko kun voi olla, että kaksi vanhaa opittua asiaa katosi. Odota vaan Mai kun tulee ikää lisää.. heh perästä tuut sinäkin. M-L

      Poista
    3. Perässä hölkkään, ihan kannoilla ;)
      Muisti jäi jo ala-asteen pulpettiin, siltä ainakin tuntuu.

      Poista
  4. Niinhän sitä sanotaan, että koskaan ei ole liian myöhäistä, viittaan tässä kohtaan 2. Itse vaihdoin alaa 36-vuotiaana. Mielenkiintoisia nuo luonneluonnehdinnat (kiva sanakin vielä)!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rohkaisevaa, vaikka melankolikko minussa sanookin, että "et sinä enää opi mitään uutta..." Joskus mietin, mitähän ammattia oikeasti jaksaisin vuodesta toiseen. Työ on aina työtä, joten päivä kerrallaan pitäis oppia vaan elämään.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)