Unelmointi on joskus parempaa kuin unelman saavuttaminen. Päässä takoo, että jos minulla vain olisi sitä ja sitä... Unelmoidessa sadat huilut ja jouset soittaa sinfoniaa, kehottaa kiirehtimään ja saavuttamaan pian unelman kohde. Kuinka sitten käy? Kerro sinä :)
Voi, että, kun nää sun Vespa-kortit on ihania!
VastaaPoistaJaa, että kuinkas sitten käy - unelmien?
No juu, tuli mieleen, että oon pikkulikasta asti haaveillut ajavani moottoripyörää, ikinä en oo ajanut. Mut joskus nuorena likkana kokeilin isoveljen mopoa (jalkavaihteinen) ja niin siinä kävi, että rysäytin kivikasaan, siis sellaisia isoja kiviä. Kuinkaan ei käynyt, edes mopon, mutta ainakaan tähän unelmaan en ole uskaltanut tarttua sen enempää. Jos en osaa mopoa ajaa, niin miten sitten moottoripyörää?
Joskus on unelmista luovuttava. Ei ole punaista tupaa ja perunamaata meillä :)
PoistaUnelmia tarvitsee olla. Jos se toteutuu niin sittenhän unelma ei ole enää unelma? Minulla on minipossu-unelma ja se ei käytännön syistä toteudu koskaan vaikka asummekin sellaisessa paikassa että TEORIASSA voisin ottaa minipossun:)
VastaaPoistaNuo vespakortit ovat ihan mielettömän hienoja! M-L
Lisää unelmia siis! Niitä ei ole vaikeaa keksiä :)
PoistaSehän on hyvä, että minipossu-unelma säilyy unelmana, muita voi sitten toteuttaa mielensä mukaan :)