torstai 10. tammikuuta 2013

Mäyräkoira ei saa unta

Perheen Mäyräkoiran nukkumisjärjestelyt ja monet käytännön asiat tuntuvat hipovan neuroottisen, kaavoihinsa kangistuneen ihmisen pinttyneitä tapoja. Kaavoja löytyy niin ruokailusta, lenkkeilystä, yöpissatuksesta, lelujen ja luiden omistamisesta kuin nukkumisestakin. Nukkumiseen liittyvät tavat naurattavat, mutta yöllä klo 02:25 on ihmisen poskilihaksissa muutakin kuin naurun poikasia.

Nukkuminen ei suju Mäyräkoiralta, jos ei pää ole peiton alla, lopun kropan ei niin väliä. Iltaisin koira kieputtaa itsensä kyllä kokonaan peiton sisälle. Mutta jos Mäyräkoiran pedissä ei ole ollenkaan peittoa, jonka alle saa edes päänsä työnnettyä, luvassa on ihmiseen kohdistuvaa tuijotusta, jonka syy voi olla illan pähkinä purtavaksi. Onhan Mäyräkoira saanut lenkkinsä, leikkinsä, puruluunsa ja iltaruokansa sekä toisenkin kehoituksen poistua notkumasta ja tökkimästä ihmistä nilkkoihin. Kunnes Mäyräkoira lähes kädestä pitäen osoittaa, että peti on huonosti laitettu, hotellin henkilökunta joutaa vaihtoon! Ihminen hakee nöyrästi peiton ja muistaa yleensä myös kääntää sen toisen pään pedin alle, ettei hän joutuisi nousemaan yöllä JOKA kerta, kun Mäyräkoira nousee sijaltaan ravistelemaan korvansa tai juomaan tai venyttelemään tai jaloittelemaan... ja raahaa hyvin sileäkarvaiseksi kutsutussa selässään hyvin tarttuvaa fleece-peittoa pitkin olohuonetta. Pedille palattuaan koira on ilman peittoa. Palveluskunta apuun ja sassiin!

Astetta vaativammaksi tilanne (ja Mäyräkoira) kehittyy, jos koirat ovat vaihtaneet yöllä nukkumapaikkoja keskenään. Mäyräkoira on lisäksi halunnut osoittaa mieltään liian aikaisin nukkumaan menneelle ihmiselle tai pitkästynyt muuten vain seuran ja huomion puutteessa. Silloin se ottaa asiakseen heitellä ensin Bassen pedistä pehmusteet ja nukkuma-alustat pitkin lattioita. Tarkoituksena on varmaan ollut kaivautua niiden alle, mutta koska Basse ei arvosta liikoja lämpötiloja nukkuessaan, peti ei ole mäyräkoirankestävä ja sen irralliset osat on helppo kuopia ja kieputtaa lattialle. Ihminen ei arvosta kaikkien petien petaamista Mäyräkoiralle sopiviksi vaan yrittää mennä siitä, missä aita on matalin ja arvostaa puolestaan suuresti Bassen helppoa ja mutkatonta tapaa kääriytyä rullalle minkä tahansa nukkumapaikaksi osoitetun, pehmeän alustan PÄÄLLE.

Kun Mäyräkoira on tuskastuneena askaroinut lainapedin kimpussa, Basse on tietenkin nukahtanut Mäyräkoiran paikalle. Mäyräkoira ravistaa sateenvarjon paukutusta muistuttavalla äänellä korvansa vielä viidennen kerran ja hyppää nojatuoliin. Mutta ei, sen on palattava lattialle, koska nojatuolissa ei voi nukkua yöllä! Siihen on hyvä käpertyä aamulenkin ja aamupalan jälkeen, kun ihminen keräilee kännyköitään ja eväitään ja on lähdössä töihin. Mutta yöllä nukutaan pedissä, ja siihen vedoten nojatuoli ei ole hyvä paikka, varsinkaan jos muutkin nukkumapaikat ovat vähissä. Sitä paitsi, Mäyräkoira pudotti tuolista alas hypätessään istuintyynyn, joka tekisi tuolista juuri sen pehmeän ja ylellisen pesän, joten sekin nukkumapaikka on hylättävä.

Mäyräkoira yrittää kävellä olohuoneen lattioilla mahdollisimman kovaäänisesti, karttaen mattoja, että kynnet rapisevat laminaatilla kuuluvasti. Se kiertää sohvan alta, hankaa selkäänsä sen pohjaan, kulkee takaoven ohi, nojatuolien takaa ja toista seinänviertä pitkin keittiöön. Mutta ihminen ehkä nukkuu, koska mitään huokausta ei kuulu vastaukseksi Mäyräkoiran kommunikointiyrityksiin.

Kun Mäyräkoiran suureksi kehuttu viisaus ja nerokkuus kohtaa päätepisteensä ja sille on ylivoimaista löytää hyvää nukkumapaikkaa Bassen lattialla lojuvan lampaantaljan, tyhjänä ammottavan nojatuolin, lattialle pudonneen istuintyynyn ja muutaman neliön kokoisten mattoalueiden joukosta, se ryhtyy ajamaan asiaansa. Kello on nyt 02:29. Mäyräkoirahan kartoittaa hankalat tilanteet herculespoirotmaisen nopeasti ja ryhtyy toimeen heti, kun sen harmaat aivosolut antavat käskyn, eli heti.

Mäyräkoira asettuu olohuoneen ovelle, viimeiselle pehmeälle karvalankamatolle ennen eteisen hyisen kylmää lattiaa, riittävän kauas makuuhuoneen portista, jonka vaiheilla notkumista ihminen on osoittanut paheksuvansa. Mäyräkoira lataa kaikki tunteensa ja tahtonsa seuraaviin ääninäytteisiin, jotka alkavat monotonisilla ööööö-äännähdyksillä, muuttuvat vaativammiksi, vivahteikkaiksi ja lopulta säälittäviksi haikuiksi.

Ihminen valvoo sängyssään. Ensimmäiset korvanravistukset ja kynsien rapinat kuultuaan hän tietää, mikä hänen kohtalonsa on tänä yönä. Huonounisen ihmisen painajainen: joten kuten alkanut yöuni katkesi klo 02:25 ja edessä on joko tuntikausien tahtojen taistelu tai ihmisen nöyrtyminen ennen kuin loputkin unet hajoavat hermojen myötä. Tilanne on Mäyräkoiran kannalta otollinen. Se opettaa, ei ihminen. Ja koska homma toimii ja tehoaa, ensi yönä voi ihan vaikka ajankulukseen heitellä peittoja ja pudotella tyynyjä ja marssia olohuoneen paljaita seinänvieriä pitkin ja asettua makuuhuoneen ovea lähinnä olevalle matolle kertomaan ihmiselle, mitä Mäyräkoira on vailla.

Hyvää huomenta kaikille Mäyräkoirille! Olipa hyvä, että tänäkään aamuna en voinut nukkua pommiin. Koska en nukkunut silmällistäkään sen jälkeen, kun Mäyräkoirani tervehti minua iloisesti olohuoneen matolla, heittäytyi selälleen kieppumaan, nappasi vetoköydän ja kantoi sen minulle ja... riittävän suuren mulkaisuni ja ärähdykseni jälkeen kääriytyi muitta mutkitta uudelleen pedatun petinsä ja peittonsa sisälle, huokaisi ja nukahti.

PS: Basse kipitti lampaantaljansa päälle ja kääriytyi rullalle. "Vihdoinkin", sen pieni olemus näytti kertovan. "Tuota Mäyräkoiran mölinää en olisi kestänyt koko yötä, mutta onneksi emäntäni on viisas ihminen... zzZZZZZZzzz..."

16 kommenttia:

  1. Kirjoituksesi perusteella mäyriksillä ja beagleilla on todella paljon samat temput ja touhut mitä tulee nukkumiseen! Ihan kuin minun yöt...

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmankos rakastan molempia rotuja kovasti - niiden tempuista huolimatta ;)
      Mutta sulla on blogissasi ihanan rauhalliset työkaverit. Minun kotitoimistoni työt tahtoo keskeytyä koko ajan jaloissa hääriviin pallon ja vetoköysien kantajiin...

      Poista
  2. Kiitos makeista nauruista!:D Vaikka tämän yöäksyn emäntäihmisen mielestä tilanteessa ei kyllä omalle kohdalle sattuessaan olis mitään hauskaa :P Teatraalinen, se taitaa kuvata hyvin Mäyräkoiran käyttäytymistä nukkumisjärjestelyistä puhuttaessa! Mutta onhan se nyt palvelusväen ymmärrettävä, että kyllä Mäyräkoira tarvitsee peiton päälleen niin kuin talon muukin (ihmis)väki!

    Mites, jos sen peiton kiinnittäis petiin parilla klipsulla? Vaikka sellasilla, millä lasten lapaset kiinnitetään hihoihin? Ei pääsis sitten hinautumaan Mäyräkoiran mukana pois pedistä, vaan ois aina paikallaan!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jalon ihana emäntä, suuri kiitos klipsuideasta! Eipä ole tullut mieleen, mutta toteutan aivan varmasti. Luulen, että Mäyräkoira on jo sen verran aikuinen, että muoviklipsun järsiminen ei ensimmäisenä tule mieleen. Varsinkin, kun mulkaisen merkitsevästi Mäyräkoiraa, kun laitan peiton kiinni. Yleensä se tietää yhdestä katseesta, mikä on minun tavara, mikä Mäyräkoiran :)

      Juuh, yritän ymmärtää, että jos tykkään viileästä huoneesta, koko väki tarvii peitot... mutta Basse ei :)

      Poista
  3. Hyvin mäyräkoiramaista todellakin. Tapojensa vanki, kaavoihin kangistunut, jääräpäisesti saavutetuista eduista kiinni pitävä - mäyräkoira!

    Ollilla on ollut tapana tulla aamuisin emännän viereen nukkumaan ja viime viikolla alkoi tästä tavasta poisoppiminen. Mies laittaa noustessaan makuuhuoneen oven kiinni ja emäntä herää noin 10 kertaa siihen, kun mäyräkoira vinkuu oven takana. En saa nukutuksi, mutta uskon (en vielä luule) koiran jonain aamuna luovuttaneen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Poisoppiminen on kovaa työtä. Mutta kun nuo lurjukset keksivät ja opettelevat itse asioita, joista niitä on turha edes opettaa pois...

      Olli voi ennen pitkää luovuttaa, mutta älä luule, että koira unohtaa :) Pienenkin tilaisuuden tullen se juoksee salamana katsomaan, onko sen paikka tallella emännän vieressä ;)

      Poista
  4. Oi mikä mahtava kertomus! Nauratti (ja vähän kyllä säälittikin tuo ihmisolennon osa). Onneksi Mirkku nukkuu omassa huoneessaan ja on ainakin tähän asti ollut nukkumapaikkaansa hyvin tyytyväinen. Mutta tiedä näistä mäyräkoirista, mitä ne vielä vanhemmiten päähänsä saavat... Toivotamme teille levollisempia öitä!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, viime yö nukuttiin jo paremmin :) Tosin aamulla portin takaa kuului vaativa herätys, mutta se kuuluu siihen aikaan jo asiaan.

      Mirkku tuntuu niin mutkattomalta koiratytöltä :) Mutta ehkä se tosiaan keksii omat jekkunsa vielä...

      Poista
  5. Funilla on samat temput, jos peittoa ei ole! Tai jos ihminen on kääriytynyt peittonsa siten ettei Funi pääse tunkeutumaan saman peiton alle, se antaa pientä vinkkiä tönimällä olkapäähän! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olkapäähän? Onpa se kohtelias :) Jos ihminen nukkuu lattialla patjalla, Arttu koukkii kuonolla koko pituudelta peitosta heikon kohdan ja kömpii lämpimään :) Ehkä se on niin harvinaista herkkua, kun pääsee saman peiton alle, että on oltava sinnikäs :)

      Poista
    2. Jopa niin kohtelias, että jos vesikupista on vesi loppu, se istuu kupin viereen ja päästää ihan pienenpientä wuf -ääntä. Tyhmä on ihminen joka ei sellaista hoksaa. Tai kuuro ainakin.

      Poista
    3. Ihana :) Se on tajunnut, että tarjoilija tulee mieluummin, kun kauniisti kutsuu ;)

      Poista
  6. Kyllä nauratti - sitkeä ja itsepäinen mäyräkoira parhaimmillaan :) Tosin harmittaa puolestasi - yöunet ovat tärkeät ja jos kerran herättyä ei saa unta niin kyllä sen seuraavana päivänä tietää ja tuntee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jälkeen päin naurattaa minuakin :) Eikä meillä ole läheskään joka yö koirateatteria, joten sen nyt kestää harvakseltaan. Sattui vaan tällä kertaa muutenkin huonouniseen jaksoon itselläni.

      Poista
  7. Niin hauskasti kerroit tuon tarinan, että väkisinkin suupielet kohoaa ylöspäin. Vaikka tilanne on/oli siis kannaltasi kurja. Yöunet tosiaan on tärkeät, kuten Nelli tuossa totesikin. Onneks et sentään joka yö siitä joudu kärsimään. Onkos tuo klipsisysteemi muuten tepsinyt, joko oot ehtinyt koittaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Klipsit on ostamatta, kun tuo yöprotesti ei nyt ihan tavallista ole. Toisinaan vaan. Ja jos satun nukkumaan itse sohvalla, kukaan ei paisko petejä ja peittoja, joten ihan selvää protestia on "yksin" jäämisestä tuo kaikki ollut ;/

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)