tiistai 16. heinäkuuta 2013

Helteinen heinäkuu...

Pahvilaatikot ovat vastustamattomia koirille. Niiden rapistelu keskellä yötä aiheuttaa sen, että paikalle saapuu unisia koiria, kuka mitenkin vällyjensä kanssa...

Huomautettakoon, että meillä oli tänäänkin sisällä 26,5 astetta lämmintä. 
Ehkä se on mäyräkoiralle liian vähän.
Arttu vaati fleece-peittonsa jo heinäkuussa palautettavaksi petille.
Kun taitan peiton toisen pään petin alle,
Arttu kaivautuu joka ilta peiton alle nukkumaan.

Odotimme herkkuja, mutta tuo nainen vaan kuvaa - keskellä yötä.
Hoh-hoijaa, jos parvekkeen ovi ei olisi auki,
emäntä ei varmaan nukkuisi koskaan.
Arttu palelee ja kulkee viltti hartioilla ;)

22 kommenttia:

  1. Artulla on samat elkeet kuin meidän Typyllä; peiton alle pitää päästä, oli miten hellettä hyvänsä. Ja kun iskee hiki, tullaan peitosta pois hetkeksi jäähyttelemään. Ja taas kaivaudutaan vällyihin. Bassella onkin runsaammin tuota turkkia, ehkäpä se ei sen vuoksi ole vilukoira...? Vaikka eipä meidän Pimukaan viihdy peitoissa vaikka karvaa on vähemmän kuin Typyllä. Vanhuus kun on harventanut ainakin Pimun vatsakarvoja.

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se jäähdyttely onkin tosi koomista, kun tulikuuma koira tulee peiton alta ja rojahtaa kyljelleen lattialle. Ja hetken päästä takas hautumaan :))
      Bassen turkki auttaa varmaan, ja se on selvästi "kuumempi" kuin Arttu, sylissä sen huomaa. Olisko ruumiinlämpökin eri.

      Voi Pimun massukarvoja, palaako se eläkepäivillä lapsuuteen paljaalla masulla ;)

      Poista
    2. Pimu on tosiaan kohta kalju(ei kalja...)maha.

      Kiitos muuten vinkistäsi, jonka kommentoit Pimun blogiin liittyen ripulivaivoihin. Noudatin sitä viime viikolla ja luulen, että suosittelemasi tropin ansiosta Pimun viime viikkoinen karsea ripuli helpotti melko nopeasti.

      Ihanaisia kesäpäiviä teille!

      Pimun ja Typyn emäntä

      Poista
    3. Onpa kiva kuulla, että Pimu sai apua mahavaivoihin. Herkkävatsaisen ja -ihoisen Artun kanssa on tarvittu noita rohtoja useammankin kerran.

      Näin eilen rautatieasemalla beaglen, oli se söpö <3 Se oli vielä nuori höselö, mutta ihania ovat koko rotu :)

      Poista
  2. Voi, apua, miten suloinen Arttu peittonsa kanssa! <3 Mä en kestä!! Ihan on kyllä samanlainen palelija kuin Peppi.

    Suukkoja sinne! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko ne viluisia vai läheisyydenkipeitä, ota siitä selvää :)
      Täältä lentomuiskuja tytöille, AB heittelevät nelin tassuin ;)

      Poista
  3. Ai tuo Artun fleece ei ole lavastus? Meillä on yksi tuttu, jolla on tälläinen kiinan harjakoira, karvaton otus ja se on oikeasti käärittävä vällyihin heinäkuussa, heti kun aurinko lakkaa lämmittämästä. Varmaan se on se turkki Bassellakin joka lämmittää ihan eri lailla. Ei Ossikaan yleensä sohvalla tartte filttiä, harvemmin talvellakaan. Terkkuja M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei ole lavaste :) Kunpa olisin ehtiny ottaa kuvan, kun Arttu laahusti petiltään mun luo peitto selässä ja naamankin päällä ;D)))
      Voi olla että parvekkeen ovesta tulee "vain" 20-asteista ilmaa jo tossa iltayöstä, kyllähän siinä palelee karvaton ja vähäkarvainen. Ennemmin kyllä uskon, että Arttu on riepuunsa niin tottunut, että uni ei tule muuten ;)

      Poista
  4. Juu kyllä peitto pitää olla;)
    Tiitukin kaivautuu peittoihin helteelläkin, ja yöllä tulee täkin alle olipa miten helteistä tahansa.
    Mukavaa heinäkuun jatkoa ja muiskut pojille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peiton alla on kotoisaa ja turvallista :)
      Basse kyllä tunkee syliin, oli helle mikä hyvänsä, kun tulen töistä kotiin. Silloin sen mielestä ei ole lainkaan liian kuuma ;)
      Tiitulle lämpimät terkut, samoin sinulle :)

      Poista
  5. Myrsky: Määkin tarviin viltin, aina. Tuisku köllöttää lattialla ja aina ilman peittoo. Outo vekara, ihan ku Basse. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu: Viltti on oltava, pidetään siitä kiinni! Nuoriso ei tajua, kylmettää ittensä ilman vilttiä...

      Poista
  6. Meillä kyllä on viltit ja takkatuli viskattu odottamaan syksyä. Tai edes sateista ja koleaa ilmaa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pussilakanakin on ihmiselle liikaa. Kuvittelin, että koirakin pärjää, mutta se on tuo ikuinen karvapeite, mikä tekee viluiseksi ;))

      Poista
  7. Ihana Arttu ja taitava vielä. Kun Nelli tulee peiton alta niin se tulee, ei se osaa sitä mukanaan raahata. Minä pidän kesällä läpivedon koko ajan, ei muuten pysty yöllä nukkumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on kieputtanut itsensä niin syvälle peiton alle, että peitto lähtee joskus mukana, kun koirakin. Toi vaaleanvihreä viittakummitus oli aika koominen näky, kun se yhtäkkiä ilmestyi viereeni lattialle :))

      Poista
  8. Siis voi tuota Arttua! :D Miten voi olla koiralla mukana peitettä noilla lämmöillä!? :D Mäyräkoirat ovat kyllä niin omanlaisiaan kaikkine kommervenkkeineen, että alta pois! :) Täällä mennään mieluusti makaamaan pelkälle lattialle (on viileä) jos tulee hellepäivä ja ihminen avuliaasti pistää vielä tuulettimen puhaltamaan päin näköä, etteivät mäyrät vaan pakahdu (sitten nukkumaan mennessä ihmetellään, kun makkari on kuin pätsi yläkerrassa ja alakerrassa mäyräherrat nukkuvat viileässä - tuulen ihanasti puhaltaen) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teillä on arvojärjestys kohdillaa :)
      Havaintojeni mukaan jossain +24 asteessa viimeistään menee Artun raja sille, voiko nukkua ilman peittoa vai ei. Edellisessä kodissa se nukkuikin peiton alla kesät, talvet ;)

      Poista
  9. Peitto ei ole koskaan liikaa! T. Nimim. "Mitä kuumempi, sitä parempi"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mirkku, olet minun makuuni! Ostettais tuplatäkki, jos tulisit yökylään ;)
      Terv. Arttu

      Poista
    2. Oih, Arttu, nythän sä pistit aivan vastustamattoman kutsun! Jos satun teidän nurkille, tuun taatusti kerallasi tuplatäkin alle pötköttelemään ja tuon paaaaljon herkkutuliaisia!;)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)