torstai 17. huhtikuuta 2014

Urtikaria

Tämä päivä ei alkanut hyvin. Arttu oli kummallisen levoton jo ennen kuin nousin ylös. Kun ramppaaminen yltyi petien ja mattojen kuopimiseen, nousin lievästi ärsyyntyneenä ja tulin katsomaan, mitä nuori herra keväthuumassaan oikein sekoilee!

Kuonon ja silmänympärys punainen, raapimisesta verestäväkin, päässä patteja, kutinaa joka puolella kehoa, sinkoilua sinne tänne, pään hieromista kaikkiin mattoihin ja peteihin... Soitin lähimpään eläinlääkäriin, jossa neuvottiin antamaan kyytabletti. Odotin pitkän puolituntisen, auttaako lääke. Jo 20 minuutin päästä kiskoin takin päälle ja soitin lääkärille, että tulemme johonkin sopivaan väliin, koira on tuskastunut ja levoton, läähättää.

Odotushuoneessa Arttu olikin pirteä, kiinnostunut hajuista ja paikalla olevasta tyttöspanielista. Vain patit päässä todistivat, että emäntä ei ole luulosairas... Mutta ei raapimista, sinkoilua, kuonon hieromista. Ehkä uudet hajut ja jännitys veivät huomion kutinasta.

Arttu sai kaksi kortisonipistosta, nopea- ja pitkävaikutteisen, lääkäri valokuvasi sen paukapäätä, koska lyhytkarvaisessa nupissa patit näkyvät erittäin hyvin, ja niitä oli jo ilmestynyt selkään ja niskaankin. Urtikaria, nokkosihottuma, jonka syy jäi hämäräksi. Kävimme lääkärin kanssa läpi kaikki edellisen illan ruuat ja mahdolliset lääkkeet. Mikään ei ollut poikkeuksellista, paitsi matokuuri. Mutta aloitin sen jo sitä edellisenä iltana, jolloin ei tullut mitään reaktiota. Ja tämäkin alkoi vasta aamulla.

Huolimatta melkoisen tuhdista kortisoniannoksesta Arttu on vielä kotiin palattuammekin levoton. Raapii, vaihtaa makuupaikkaa, ravistelee korvia (jotka punottaa), urisee. Hakeutuu ulko-ovelle, kuin sieltä helpotusta tulisi. Vitsi mikä pääsiäinen, ja tänään pitäisi vielä antaa se viimeinen matokuurin annos. Jos annan, reaktio voi toistua (mikäli edes rauhoittuu siihen mennessä), mutta jos en anna, onko koiran mahdolliset loiset vastustuskykyisiä kaikille matokuureille? Hassuja kysymyksiä, mutta koiran olo on tällä hetkellä tosi tukala, enkä haluaisi pahentaa sitä enää yhtään.


Paukapää. Kuva tosiaankin latistaa, toivottavasti pian latistuu patitkin päässä!

24 kommenttia:

  1. Voi sua Arttu-kamu ja tiätysti sun äipälläskin on tukalaa ja pahoilla miälin. Joo.

    Kantsuisko jättää se matolääke antamatta? Meijän äipällähän tulee tota nokkosrokkoo ja hän kyl tiätää kuinka sinkoilluttavaa se pohjaton kutina on. Jos vaikka vaihtasitte matolääkettä, sitähän pitää muutenkin vaihdella. Tsempit teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Matolääke jää antamatta, koska muistin että saman valmistajan toinen tuote aiheutti joskus oksennusta. Eli yliherkkyyttä sekin. Nyt alkaa jo molempien stressi laskea, Arttu nukkuu kortisoniväsymystään ja emäntä voi huokaista helpotuksesta. Onneksi ei allergia iskeny hengitykseen. Kiitos teille rohkaisusta, ootte Kamuja :)

      Poista
  2. Párek17.4.14

    Voi Arttu parka, meillä on täällä kaikki peukut pystyssä, että just heti tällä sekunnilla pääset inhasta vaivasta!
    Voimahaleja ja rapsuja sulle ja palveluskunnalle myös kaikkea hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos peukutuksesta, tuntuu tepsivän, kun uni alkaa voittaa ja kutina laantuu. Nyt väsyttää molempia, otti voimille tämä sessio. Lasten ja eläinten kanssa sattuu, mutta onneksi tällä kertaa ENNEN pyhiä.
      Rapsutukset ja kiitokset sinne, turvallisia lenkkejä teille :)

      Poista
  3. No voe heleketin halavattu minkä Artulle tek! Tuo kortisooni se sittä muute janottaa. Ja tietennii pissittää. Minä joovun sitä syömää männä kesänä ja joen jatkuvasti ja pissimiärät ol melekosija. Se väsyttihhii aekalaella alakuhepakan jäläkeen. Kyllä se aattaa nuihin oereesiin. Vaehtooten tok matoliäkettä. Eekös niissä jossae oohhii että suattaa tehä jottae allerkisija oereeta? Artulle ruaputuksija ja sulle semmosija terveesijä että muista hengittee! Kaekki järjestyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auttoi kortisoni aluksi, mutta nyt muutaman tunnin päästä tilanne jatkuu. Arttu kulkee paikasta toiseen, kaivaa hiukan tuota petiä, ruopii vähän sohvaa, yrittää asettua nojatuoliin, mutta kun kutiaa. Tai mistä minä tiedän, mitä tekee, mutta ainakin kuonoa hankaa mattoihin. Yritän nätisti kieltää, ettei nahka mee rikki ja sitten vasta kurjaa on. Lääkäri soittaa kohta takaisin, johan nyt menee tarkalle meidän pyhien alkaminen.
      Tässä matokuurissa ei lukenut mitään allergisista oireista, mutta valmistajalle lähti jo palaute asiasta.
      Ruaputukset on enemmän kuin tervetulleita ja minä hengittelen meidän molempien puolesta ;) Rauhassa yritän olla, että ei tuo sinkoilu pahene. Arttu rauhoittuu, kun minäkin. Mutta nyt se ei ole vissiin ihan helppoa, siihen malliin möyrii sohvalla mun tyynyjen seassa, raasu...

      Poista
  4. Voe tokkiisa! Ompa hankala homma... ku ee kortisoonikaa aata. Joko se liäkär soetti ja mittee sano? Rupes iha huolestuttammaa kamun puolesta ku tiijjän ettee oo mukava olla ku kutittaa!! Kerrohan ku kerkijät!
    Tsemppijä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Soitin lääkärille ite, kun en kestäny odottaa. Antoi luvan ottaa yhden 5 mg:n kortisonitabletin tänään vielä ja huomenna aamulla toinen, jos ei auta. Onneks saatiin mukaan kaksi tablettia sieltä lääkäristä. Toi tabu näytti vaikuttavan jo aika nopeasti, Arttu pötköttää kevythäkissään poikittain ja on ihan sippi. Toivottavasti auttaa edes aamuun asti, muuten tulee pitkä yö...

      Poista
  5. Ou-nou, nokkosrokko on GAAMEE tauti!! Nim. Kokemusta on :o

    Mä luulen kyllä, että reaktio tuli matolääkkeestä. Mulle ainakin on lääkäri sanonut, että lääkeaineallergia voi iskeä esim. penisilliinikuurin aikana sen missä vaiheessa vaan. Oon mm. joskus syönyt 10 päivän kuurista 8 päivää ilman ongelmia ja sitten yhtäkkiä on iskenyt hillitön kokovartalorokko, että oksat pois. Se kutina on jotain AIVAN hirveetä! :/ Toivottavasti Arthur voi jo paremmin! <3

    Parempaa pääsiäistä tovottelen sinne teilla ja Artulle lähetän sellaista sopivasti avustavaa rapsutusta! ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos se on yhtään verrattavissa atooppiseen ihottumaan, se on oltava GAAMEETA! Ja jos sitä on ympäri kroppaa, voi huhhuh!

      Iivarille tossa kerroin, että nyt taas helpotti, ainakin hetkeksi. Eipä olis uskonut, että niiden kortisonipistosten jälkeen enää tarvii lääkitä, mutta Arttu oli ihan sekaisin, läähätti ja kuolasi, vaihtoi koko ajan paikkaa, tunki itsensä sohvatyynyjen sekaan ja oli ihan sekaisin.

      Kiitos avustavasta ja muutenkin lämpimästä viestistä. Uskon, että nyt alkaa helpottaa. Iloiset pääsiäisterkut sinulle ja koiratytöille väsynyt muiskaus Artulta tuolta kopan perukoilta <3

      Poista
  6. Voihan kurjuus. Nokkosrokko on ihan kaameaa. Miähellä on ollut, kop kop, nyt ei kylläkään useampaan vuoteen ja monta kertaa. Ei saa miäskään kunnolla nukukuttua silloin, joten kokemusta on. Minä olen muuten lukenut sellaistakin, taisi olla tästä yhden eläinlääkäriopiskelijan blogista ja kyllä jostain muualtakin, että koirien madotuksesta ollaan tosi montaa mieltä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että kotikoirien madottaminen on jotakuinkin turhaa, että pitäisi antaa matohäätö sitten vasta, jos näkyy joitain oireita madoista. Enpä muuten minäkään ole muistanut tänä keväänä madottaa Ossia. Taidankin siirtää pääsiäisen jälkeen tapahtuvaksi. Koettakaahan kestää urtikariat.. M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voikohan siihen ihmisillä käyttää kortisonivoidetta? Vai onkohan se niin kokonaisvaltaista, että ei tiedä mitä kohtaa voitelis. Toivottavasti miähen rokko pysyy edelleen poissa!

      Madottaminen on jäänyt meilläkin, mutta nyt sitten ajattelin hoitaa asian kuntoon. Onneksi en yhtään päivää myöhemmin, muuten oltais oltu ihmeessä pyhinä päivystävien eläinlääkäriasemien kanssa. Bussissa kutisevan ja sinkoilevan koiran kanssa, ou nou!

      Poista
  7. Immeesillä aattaa jootusaan antihistamiini pahimpaa hättää tuossa nokkosrokossa. Äetillä ollu. Muttee oo siitä tietoo suapko semmosta meelle antoo. Veekkoesin ettee aenakaa immeesten liäkkeetä, eekä iha ominpäen. Jospa tuo nyt aattas tuo tapletti! Viileet taekka kylymäpakkaakset helepottas kutinata vuan eepä sitä koko koeroo niihinkää voe kiärijä ku ee tiijjä mikä kohta pahiten syyhyvvää.
    Nyt pietään tiälä tassuja ja peokaloeta pystyssä että raahottus tuo Artun tilanne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain luin, ettei antihistamiini sovi koirille, ainakaan toi ihmisten lääke. Enkä huomannut lääkäriltä kysyä. Mutta onneksi lähtiessä kysyin, mitä voisin hankkia ensiavuksi vastaavaa tilannetta varten, ja lääkäri antoi ystävällisesti ne kaksi kortisonitabua mukaan. Ne on nyt kalleimmat aarteemme, tai siis se toinen mikä on jäljellä huomisaamua varten, jos tarve vaatii.

      Viileä suihku kävi minullakin mielessä, mutta jos kutka tulee sisältä päin, ei siitäkään ole kovin paljon apua. Artun tapauksessa suihku harmittaisi lisää, ja hermostuminen ei kokemukseni mukaan ole atooppisen ihottumankaan kutinaan paras lääke, vaan päinvastoin... ://

      Vielä tuli tässä illan mittaan yksi kutkakohtaus, pelkäsin jo että tabletin vaikutus hiipuu näin nopeasti. Tosin siinä oltiin siirrytty jo kokovartalokutinasta lähinnä tassujen ja varpaiden nuolemiseen. Mutta sitten käytiin rauhassa ulkona, tavattiin naapurin pentua rapussa ja syötiin lämmitetty iltapala. Ja kaiken jälkeen Arttu on ihan rauhallinen, nukkuu sohvalla mun tyynyn päällä, enkä todella aio siirtää sitä siitä pois :)

      Nämä Artun terveysuutiset loppuu tältä päivältä tähän, kiitos kaikista tassuista ja peukaloista, jotka ovat auttaneet meitä. Nyt voidaan mennä kaikki nukkumaan ja toivoa parempaa huomista kaikille kipuileville koirakamuille.

      Poista
  8. Jos reaktio olisi ruuasta, se olisi mennyt suht nopeesti ohi, mutta matolääkkeen myrkyt eivät poistu kovinkaan äkkiä kropasta eli kutinaa on niin kauan kuin lääkettäkin elimistössä.
    Älä sure matokuurin keskenjäämistä. Aikuinen terve koira, joka saa kunnollista ravintoa, saa erittäin harvoin matoja. Paitsi, jos Arttu syö toisten koirien ulosteita. Yksi vaihtoehto on otattaa näyte, ennenkuin antaa matokuurin.
    Toivottavasti Arttu nyt jo voi taas hyvin! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, lääke viipyy elimistössä kauemmin. Yhden kerran Arttu sai vastaavan reaktion jostain hyönteisistä (tai kasveista), kun oli ulkona pitkässä liinassa valvomatta. Se turvotus meni ohi nopeasti kyytabletilla, vaikka koko naama olikin punainen ja paksu.

      Heh, tuntuu hassulta, että vasta eilen surin matokuurin kesken jäämistä... nyt reilu vuorokausi myöhemmin se tuntuu mitättömältä asialta. Meillä oli niin tuskaista Artun kutinoiden kanssa, ja nyt tuli jatkoksi oksu/ripuli, joka veti koiran ihan heikoksi. Artulla on ollut lukuisia mahavaivoja, mutta eilisen jatkona tämä näyttää vievän voiman. Ilme ei ole enää väsynyt, vaan silmissä on sellainen "kipeä" katse. Onneksi viimeisin kanaliemi-kauravelli on pysynyt sisällä, siitä sai ainakin nestettä. Seinän takana sairastaa Kalle-pentu, joten hivenen apeissa tunnelmissa, mutta toiveikkaana: huomenna on kaikilla jo varmaan paremmin. Ja jos ei ole, menemme lääkäriin.

      Arttu ei syö onneksi enää nykyään teiden varsilta muuta epämiellyttävää kuin juoksuiset pissat... Mutta tämän episodin jälkeen otetaan muutaman viikon kuluttua kuuri vanhaa tuttua matolääkettä ja ollaan huoleti sen suhteen :)

      ♥ Terkkuja Wuppelle ♥

      Poista
  9. Heips!
    Jopa teillä on ollut tosiaan pitkäperjantai:( Ikävää nuo sairastelut, mutta toivottavasti Artun olo paranee pian!
    Paranemismuiskut ja rapsutukset :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämmöistä tämä on joskus. Poika näyttää jo paremmalta, ilme ei ole ihan niin lasittunut... taitaa lääkehöyrytkin haihtua ja ruoka pysyy jo mahassa. (Onks (jauheliha)velli muka ruokaa, kysyy Arttu!)
      Arttu muiskaa takaisin ja lupaa parantua ihan pian :)

      Poista
  10. Hui! Toivottavasti Arttu voi jo paremmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kyllä nyt poika voi jo paremmin. Hirmuinen väsymys painaa kaiken jälkeen, mutta se paranee nukkumalla :)

      Poista
  11. Voi Arttu-kulta! Me lähetetään sulle tuhat miljoonaa tsiljoonaa parantavaa muiskausta ja emännälle lohduttamismuiskauksia!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos teille :) Tsiljoona muiskua auttoi, ja Arttu voi paremmin. Emäntä on huojentunut ja antaa toipilaan nukkua itsensä kuntoon. Muiskista MirMur <3

      Poista
  12. Mikä on Artun voenti tänäpäevänä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämä voittaa :) Makoisat unet vielä aamuun asti, niin eiköhän minun lenkkikaverini sitten jo ala olla entisensä.
      Tosin tänään aamulla tuli vielä oksu, mutta luulen, että ärtynyt ja tyhjä maha sen aiheutti, koska ruoka on pysynyt useana pienenä annoksena nautittuna sen jälkeen hyvin eikä uusia vahinkoja ole sattunut.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)