Kun etsin edellisen postauksen haasteeseen kuvaa, tuli niistä vanhimmista kuvakansioista (tämän tietokoneen muistissa olevista) vastaan Artun vauvakuvia. Niistä parhaat ja edustuskelpoisimmat on julkaistu, mutta tässä yksi hellyttävän kummallinen kuvakulma muistutukseksi itsellekin mistä se kaikki (rakkaus ja ystävyys) alkoi. Ei tarvita enempiä sanoja, katsokaa pikkuista poikaa, joka täysin luottavaisena on vaipunut unten maille. Olisin tällä halunnut osallistua Dog Fridayn viikkohaasteeseen "Rakkauspävä", ystävänpäivän kunniaksi, mutta koska arkistokuva ei käynyt, julkaistaan ihan omana itsenämme sitten tämä 8-viikkoisen rakastettava unikuva :) Tuolla nahkamasulla ei olis pärjätty tämän talven paukkuessa...
Voi pientä Arttu-vauvaa!!!! Hellyyttävä kuva :)))
VastaaPoistaNiin pieni eikä vielä kepposiakaan mielessä ;)
VastaaPoistaOih, voiko suloisempaa olla!
VastaaPoistaAika moni on kiertänyt tuon tuoreen kuvan vaatimuksen laittamalla sekä arkistokuvia, ja sitten joku uusi varsinaiseksi vastaukseksi. ;)
Voi että. Aivan ihana.
VastaaPoistaOletko vienyt Arttua näyttelyihin?
Minnamarika: hellyttävästä iästä on tosi vähän aikaa...
VastaaPoistaOlli: Kepposten yrityksiä oli kyllä enemmän kuin nyt, pahin niistä oli oman petinsä repiminen, josta ollaan onneks melkein päästy eroon.
Anskukka: Kiitos vinkistä, täytyypä yrittää :) Uusia kuvia tulee niin hitaaseen tahtiin, että joskus vanhoista löytyisi sopivin.
Kisu: En ole rohjennut... Ensi kesänä on yks leikkimielinen mätsäri, johon voimme osallistua. Antaisin mielellään jonkun viedä Arttua, mutta itse en innostu näyttelykehässä juoksentelusta.
Iiiihana nahkamasu! <3
VastaaPoistaPaavokin rakastaa nukkumista mitä ihmeellisimmissä asennoissa, ja jos täkkiä ei ole saatavilla se vedetään hampailla päälle..kuten Turhapuron koira eräässä elokuvassa :O)
VastaaPoistaKiitos haastesta, pitänee etsiä kun kerkeää..nyt on hieman kiire ;) Ihana nahkamasupusuliini<3
VastaaPoistaVoi kun on ihana! :)On se pentuaika niin suloista ja ihanaa. Jotenkin aika kultaa muistot, eikä millään muista niitä pissa- ja kakkaralleja tai muita kommelluksia... :P
VastaaPoistaMauri: Hihhii, samanlainen on ollut teillä vaikka nyt on niin iso poika sielläkin :)
VastaaPoistaReiska&Taavi&Paavo: Peiton sisällä mönkiminen on kivaa, ja jos on nameja piilotettu joukkoon, tosi kivaa!
Nakkila: Pus pus sinne neljään pikkumasuun myös :)
Nelli: Hyvä kun muistutin, kun aloin jo fiilistellä itsekin tota pentukuvaa katsellessa... mutta tosiaan ne rallit sun muut pystyy kyllä jotenkin palauttamaan mieleenkin:)
Ihana unikuva!Meilläkin on yksi kappale nahkamasuja.
VastaaPoistaKävin jo aiemmin pikapikaa vilkaisemassa blogiasi.En vain jättänyt silloin kommenttia.
Kiva blogi ja tulen vielä tarkemmin tutkimaan juttuja .-D
Soile: Tervetuloa uusi blogikamu :) Samoin tulen säännöllisesti käymään ja odottelen jo uusia kuvia koirakaveruksista.
VastaaPoistaUah! Koiranpentujen masut ovat niin suloisia! Vaaleanpunainen vauvamassu.. :o)
VastaaPoista