maanantai 10. tammikuuta 2011

No höh

Rähinä ei mihinkään ole loppunut.
Ovella notkuminen ei varsinkaan ole unohtunut.
Ruuan kohtuuttoman usein pyytäminen on todellakin lisääntynyt.
Öisinkin kuuluva närkästynyt narina herättelee silloin tällöin.
Lenkille lähtiessä on koko pukeutumisen ajan haikea hinku-vinku.

Ainoastaan tuijottelu on muuttunut selin istuskeluun jalkojeni vieressä, jos olen työpöydän ääressä...

Mitä muita hermosäikeen lujuuskokeita mäyräkoira ehtii keksiä jo ennen kevättä...

Tarjolla on ollut herkullista ruokaa, sohvaoleilua, vapautta metsässä, koirakaveri...

Onko kukaan muu havainnut, että mäyräkoiralla napsahtaa erilaisia mielentiloja päälle, ihan tyhjästä! Kaikki on hyvin, emäntäkin rentoutuu, ja sitten taas PAM! Koira on kuin äärimmilleen jännitetty jousi odottamassa jotain, mutta mikään ei ole mitään. Huomioimattomuus ei tehoa (kun ei jaksa enää 3 tunnin jälkeen teeskennellä, ettei ole huomannut että koiran ainut ajatus on päästä lenkille, vaikka edellisestä oli aikaa reilu tunti, kun uuden lenkin vaatimus alkoi...)

Hiven risoo.

15 kommenttia:

  1. Sitä se arki tuntuu olevan.. Hyviä päiviä, pahoja päiviä, tosi hyviä päiviä ja tosi pahoja päiviä. Kukapa sitä nyt jaksaisi tottelevaista koiraa päivästä toiseen ;)

    Epätoivon hetkellä on hyvä muistaa, että lähes kaikki mäyräkoiran omistajat kamppailevat varmasti saman tyylisten ongelmien kanssa päivästä toiseen :) Se tässä taitaakin olla se mäyräkoiran omistamisen suola ... ja pippuri :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos rohkaisusta, vaikka kyllä tunnen itseni kaikkein huonoimmaksi koiranomistajaksi. Johtajuus on kunnossa hetken, sitten tapahtuu jotain (?) ja PAM koira on taas pomo. Nöyristelevä, muka säälittävästi hinkuva, mutta selvästi pomo. Voi tuska.

    VastaaPoista
  3. Jotenkin en jaksa uskoa, että kyseessä olisi johtajuusongelma. Arttu on vaan sitkeä kaveri haluamaan "jotain". Voin kertoa, että niin on Ossikin. Joskus se saa tahtonsa läpi ja joskus ei. Pitäisi kuulemma olla "määrätietoinen". No siinä tapauksessa kun koira pyrkii syliin heti kun se on halunnut alas sylistä niin silloin kyllä sanon määrätietoisesti ei ja kyllä se aina tehoaakin..onneksi Koita kestää toivottelevat Ossi ja Marja-Leena

    VastaaPoista
  4. Entä jos koira pyrkii heti ulos etuovesta, kun se on käynyt takapihalla tekemässä pissat, ja 3 tunnin huomioimattomuus / määrätietoinen "ei" eivät kumpikaan auta...

    VastaaPoista
  5. Mitä? Me mäyrikset olemme luonteeltamme niiiin tasaisia ;)

    VastaaPoista
  6. No voihan Artulla oikeasti olla jokin syy päästä heti pissalle. Oletko eliminoinut esimerkiksi virtsatietulehduksen? Nimittäin jos vähänkin pitkäkestoisempaa tuo heti ulospyrkiminen. Yksi mahdollisuus. Ja on meilläkin käynyt joskus niin että pitkän lenkin jälkeen losotettu puoli litraa vettä ja se tahtoo sanoa aika nopeasti pissahätää - ei kylläkään lenkkihätää... Ja eihän urosmäyris ole tyytyväinen yhteen pikkupissaan. Olen joskus huvikseni laskenut pissamerkkausten määrän lenkillä ja päässyt noin kolmeenkymmeneen. Sitten on rakko tyhjä ja seistään vain jalka kohotettuna :) kun ei haluta vielä sisälle - siis olettaen että on hyvä keli. Muutoin päästään sisälle paljon pikaisemmin. Terveisin M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  7. Jep, tasaisia olette ;) Syvässä unessa keskellä yötä, ja silloinkin pitää joskus haukahdella...

    Arttu kestää 8-12 tuntia yössä pissaamatta. Ja ulos pyrkii nimenomaan liian pian kunnollisen lenkin jälkeen. Eli hajut jyllää korvien välissä, ei suinkaan pissahätä, uskoisin...
    Arttu juo tosi vähän, eli siitä ei johdu että pitää päästä ulos. Se on vaan päättänyt, että takapihalle tehdään niin pieni suihkaus, että lenkille on päästävä. Kovalla pakkasella jalka pysyy takapihallakin pystyssä jotain pari minuuttia, eli koira kyllä tietää, koska on aika tyhjentää kunnolla!

    Lenkitän koiraa mieluusti sen yhden oikein kunnollisen kerran ja 1-2 pienempää pisureissua päivässä, mutta tervetuloo meille katsomaan, miten paljon tuo karvanaama yrittää ovella sen lisäksi päivystää... Kokemuksia on siis joululta, kun veri ei vetänyt yhtään tielle, jossa ei ollut muiden koirien hajuja.

    Nyt Arttu on vähän irrottelemassa koirakaverien luona, se rauhoittaa kummasti päätä, ja sen jälkeen oikein pyytää päästä emännän jalkoihin sohvalle nukkumaan :)

    VastaaPoista
  8. Voi Mai. Sitten sun on vaan hyvksyttävä, että Arttu on harvinaisen energinen ja vaativainen ainaskin tällä hetkellä. Pikkuisen rauhoittuu iän myötä ainakin Ossi:) Tänäänkin kerännyt koko päivän sohvalla voimia, että jaksaa sährätä koko illan. Se sähräys alkaa kun mies ja tyttö tulevat kotiin...Terveisin Ossi ja M-L

    VastaaPoista
  9. Mai, kaikki sympatiat sinne! Kyllä on eräänkin kerran tullut mietittyä, että mistä ihmeestä tuo juntturamainen itsepäisyys ja näännyttävä periksiantamattomuus oikein tulee?!

    Äläkä suotta soimaa itseäsi, mä lohdutan itseäni huonoina päivinä lauseella, jonka olen joskus kuullut: "On olemassa mäyräkoiria ja sitten on muita koiria." Kaikessa yksinkertaisuudessaan aika pätevä lause :) Voimia!

    VastaaPoista
  10. Olette ihania, kiitos...
    Olin kuullut jo kauan ennen Arttua, että mäyräkoira on itsepäinen. Hyvin paljon aliarvioitu ilmaisu, oikeastaan mikään ei kuvaa tuon pienen otuksen sinnikkyyttä riittävän hyvin. Kunpa se keräisi Ossin tavoin niitä voimia sohvalla edes iltaa varten, mutta näinä päivinä olen saanut siunatun rauhan vasta keskellä yötä...
    Pitää varmaan hankkia se mies! Ei itseni vaan koiran takia... Saisi mäyris koetella välillä muitakin hermoja. Vaikka on sekin nähty; kun koira kyllästyy vieraisiin, se jatkaa oven pävitystystä, ja yleensä valitsee huomion kerjuun kohteeksi porukan "heikoimman", joka ei osaa olla topakkana.

    VastaaPoista
  11. Voih, niin tuttua tuo jääräpäisyys, vaikka mun kaikki mäykyt onkin olleet tyttöjä!
    Me tehtiin eilen illalla pitkä lenkki, ja Tiitu oli käynyt aamulla ja päivällä noin kilometrin lenkit. Niitä pisuja tai siis tippoja pitää tiputella muutaman metrin välein, eikä aina tule edes sitä tippaakaan;)
    Tiitulla on tapa nuoleksia tieltä lunta kävellessä! Onko muilla tommosia tapoja? illallakin ei keretty olla pitkään kotona kun tajhto ulos ja oli tehny pitkän pissin, ja vasta lenkillä teki!!! Tämmöistä tämä elämä mäykyn kanssa;)
    Vai ei tarvii inspistä;))) kyllä minusta..

    VastaaPoista
  12. Anonyymi12.1.11

    Siksi on olemassa labradorit, jotta elämä olisi helppoa :)

    VastaaPoista
  13. Ossi rakastaa lumen syöntiä:) Korvaa sillä varmaan osan veden juonnistakin...

    VastaaPoista
  14. Labbikset, tervetuloa mukaan, ja jos teillä ei olis karvanlähtö ihan eri luokkaa kuin mäyriksellä, ehkä rotuvalintaa olisin miettinyt eri tavalla.

    Luulin että vaan urosmäykyt nuolee lumista tietä (jossa on tyttöpissaa...) ja kesällä samasta syystä kaikki tienvieruksien ruohonkorret...

    VastaaPoista
  15. Älä nyt stressaa, anna Artun olla Arttu hetken. Älä ole huomaavinasikaan poikaa metkuineen vaan keksi kotosalla kaikkea kivaa itsellesi, laulat vaikka karaokea. Kunhan vain Arttu hoksaa, että sinulla voi olla kivaa ilman häntäkin. Ainakin meillä on keino toiminut jos on joskus tarvittu pientä palautusta / näpäytystä.

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)