torstai 28. heinäkuuta 2011

Hepokatti

Lomareissulla tein tuttavuutta tällaisen otuksen kanssa. Istuin parkissa kaupan pihassa, kun jokin lensi auton lasiin. Luulin lentäjää sudenkorennoksi, mutta lasille tulikin tällainen pitkäsääri!


Otin kuvan myös auton lasin läpi, ja tästä katselukulmasta näin sen mahan ja rintakehän nousevan ja laskevat hengityksen ja/tai sydämensykkeen tahdissa!
Kaupan ovella seisoi ihmisiä, minusta noin parin metrin päässä. Suomalaiseen tyyliin ei puhuttu eikä juuri katsottu, mutta kun tämä härveli lensi autoni ikkunaan, alkoivat aikuisetkin osoitella sormella otusta (ja samalla siis minua ja autoa :)
Viereisestä autosta tuli juoksujalkaa nainen kännykkäkamera ojossa suoraan autoni tuulilasin luo! Vasta kuvan saatuaan hän heitti kuin ohimennen omaan autoon palatessaan: "On kyllä harvinaisen iso!"


Lopulta hepokatti kiipesi auton katolle ja surautti helikopterillaan menemään!

Hassua minusta oli, että ihmiset ovat kaupungillakin kulkiessaan jokainen omassa lokerossaan, mutta kun jotain tapahtuu, uteliaisuus vie voiton, ja silloin voi astua toisen "reviirille". Ihan hauskaa, mutta hassua.

6 kommenttia:

  1. Hieno on hepokatti! Mä en ole niitä nähnyt sitten lapsuuden, heinäsirkkoja ainoastaan. Johtuukohan se siitä, ettei hepokatteja ole täälläpäin (onko niillä jotakin esiintymisaluetta Suomessa?) tai sitten aikuisen silmät eivät enää osaa välttämättä poimia asioita samalla tavalla luonnosta kuin lapsen silmät.

    VastaaPoista
  2. On aika mahtavan kokoinen hepokatti.Onkohan se eksynyt jostain Afrikasta tänne? Siellähän on jossain ihan monsterin kokoisia heinäsirkkoja. Enpä ole ikuna nähnyt moista. Heh vaikka olisin kävellyt autosi ohitse niin tuskin kuitenkaan olisin sännännyt kuvaa ottamaan.Täytyy myöntää, että joskus ihan aikuisetkin ihmiset näköjään käyttäytyvät aika veikeästi... :) Terveisiä teille M-L ja Ossi-potilas

    VastaaPoista
  3. Maria: Juuri edellisenä iltana puhuimme, että olemme viimeksi mun lapsuudessa nähneet ja kuulleet naapurin puussa valtavan lauman hepokatteja. Ja seuraavana päivänä kauppareissulla tuo otus tuli näytille :)

    VastaaPoista
  4. Marja-Leena: En uskalla sanoa tarkkaan, kuinka pitkä se oli. Mutta varovasti arvioin, että ainakin yli 10 senttiä + tuntosarvet.
    Ossille pikaista korvien ja tassujen paranemista!

    VastaaPoista
  5. Hui kamala! Tuollainenhan jo saisi ihokarvat pystyyn. Meillä on pihallamme aivan julmetusti heinäsirkkoja ja uutuutena on sisiliskot. Inhoan kaikkia tuollaisia karvattomia elukoita. Eikä koiratkaan edes saalista niitä :(

    VastaaPoista
  6. Näin niin pienen sisiliskon, että sitä ei voinut edes inhota ;) Mutta oikeasti olen samaa mieltä, hyönteiset ja matelijat saavat pysyä turvaetäisyydellä! Ja se etäisyys on tässä asiassa aika kaukana.
    Arttu on ilmeisesti hermostunut kärpäsiin, koska se yrittää ihan tosissaan saada niitä kiinni. Täällä kotona se hyppi vasten takaovea ja murisi, kun kärpänen oli lentänyt ovi-ikkunaan, hiukan liian kauas mäyriksen ulottuvilta.

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)