tiistai 20. joulukuuta 2011

(Joulu)valvomisia

Tänne se lelu! Se on Minun, kaikki täällä on Minun!


Senkin kakara, näytän sulle kieltä, siinä kaikki mitä sinusta juuri nyt ajattelen.


Koirien ei kuulu esittää haavoittunutta sorsaa saadakseen haluamansa...


Meillä tapahtuu kummia. Emäntä käyttäytyy kummallisesti, toisinaan Bassekin. Minä sen sijaan yritän etsiä rauhallisia nukkumapaikkoja, jonne ei radion, vispilän ja monitoimikoneen äänet (kyllä, kaikki ovat olleet yhtä aikaa päällä) kuulu. Viimeinen vetoni oli mennä kylppärin lattialle ja haudata pääni syvälle vaatekasaan. Basse kävi antamassa käskyjä, mutta en reagoinut, ja se lähti lopulta, emännän perässä kuten aina.

Tänä yönä on rapissut paperi ja sellofaani. Välillä tuoksuu hyvältä, myös ne rapiseviin papereihin piilotetut jutut. Minua huolestuttaa, koska ennen kaikki paperiin tai pahvilaatikkoihin piilotetut annettiin Minulle avattavaksi ja herkuteltavaksi. Nyt paketit nostetaan kiharaisine nauhoineen (Bassen) ulottumattomiin. Onko tämä palvelujen vähentämisen alkua? Mihin voin valittaa ennen kuin on liian myöhäistä??

Iltaisin emäntä istuu pöydän vieressä ja rapistelee toisenlaisia papereita, laittaa niihin liimaa, leikkaa ja välillä puhisee. Pääasiassa on kuitenkin hiljaa ja keskittyneen näköinen. Saamme häädön aina, kun yritämme asettua emännän työtuolin pyörien tuntumaan tarkkailemaan. Miten niin on vaikeaa, kun ei voi liikkua senttiäkään?

Päivitämme kuulemma blogia kunnolla vasta jouluna. Sitä vietämme emännän kanssa kotona. Aika erikoista, mutta ehkä se on kivaakin. Kuin pidempi viikonloppu, ja enemmän safkaa. Emännän toiveissa olis lumisadetta ja pitkä rauhallinen lenkki... Kenen kanssa se sellaisen aikoo tehdä? Täällä ei ole ainakaan vapaaehtoisia mihinkään haavekävelyyn...

Olen varovaisen toiveikas Joulun suhteen. Tänään tuli iso paketti postista ja sieltä ilmestyi tylsiä, pehmeitä tavaroita. Mutta olin näkevinäni, että emäntä teki toisen tilauksen, jossa oli aivan erityisiä luita Minulle... Toimitus jouluksi, joten vetäydyn nyt uudelleen unille ja hiomaan sotasuunnitelmaani. Basse ei nimittäin tule saamaan siivuakaan luistani, sehän on täällä vasta ensimmäistä joulua... Emäntä lienee toista mieltä.

8 kommenttia:

  1. Arttu, ekassa kuvassa sulla on kyl asennetta :D Pidä vaan puoles, älä alistu, kuomaseni. Ja samat neuvot myös Basselle ;)

    VastaaPoista
  2. Haavoittunut sorsa! Buahahhaahhahhaha!!! Ihan paras! :DD

    Voi Arttu, joulun aikaan tapahtuu usein kummia ,ja kun sulla on nyt se pikkuvelikin.. Tää on kato NIIN tätä! ;) Erittäin hyvältä ja lupaavalta kuulostaa silti 'aivan erityiset luut'. Pysy toiveikkaana toveri, eiköhän se taas siitä! ;D

    Oikein toiveikasta ja mukavaa joulunalus viikkoa teille kaikille! <3<3<3

    VastaaPoista
  3. Voi pientä ressukka, kyllä sinä vielä opit tavoille. Artulle kärsimyspillereitä, koita kestää, ne pienet, ne pienet, ei ne tajuu mitään välillä.
    Kaikille karvaisille ja karvattomille Hauskaa Joulunaikaa.
    Kaisa ja Kusti sekä serkkufretit Rudolf, Robi ja Isla

    VastaaPoista
  4. Myrsky-Boy:
    Siis kenen puolella olet... saanen muistuttaa, että Minä asuin täällä ekana. Noh, te kakarat ootte kivojakin.

    annamari:
    Basse kirjoittaa näytelmää, jossa on valmiina vasta toi yks kohtaus...
    Kuulin että luut ovat jo postissamme. Miksi, voi miksi niitä ei voi hakea sieltä jo!

    Kaisa:
    Sä ymmärrät <3

    ---

    Odotamme joulua erittäin innolla, pienistä lelujen ja emännän omistamista koskevista erimielisyyksistä huolimatta ;)

    VastaaPoista
  5. Voi Arttu ja Basse.Ootte aika ihania.Yrittäkää olla tasavertaisia toisianne kohtaan vaikka koiramaailmassa se ei taida onnistua.Jommankumman on oltava THE boss. Yleensä se on vanhempi tai sitten ei. Toi sorsajuttu oli aika hauska.Mukavaa joulunalusviikkoa teille kaikille kolmelle.M-L ja Ossi

    VastaaPoista
  6. Karvanaamat nukkuu, joten varastan vastausvuoron tuon Artun katkeransävyisen postauksen jälkeen ;))

    Arttu on Boss - milloin vaan haluaa. Ja minäkin olen enemmän koko porukan Boss kuin ennen Bassen tuloa... Viime päivinä olen vaan huomannut, että A on jotenkin kypsynyt B:n röyhkeyteen, ja kiusaa nyt vuorostaan pienempää, vie siltä lelut, ja B tulee pyytämään multa apua... Jätän kyllä tilanteiden ratkomisen koirille, paitsi silloin kun leikki muuttuu liian todeksi. Sitä ei ole sattunut kuin pari kertaa.

    Iloista jouluun valmistautumista sinnekin :) Ossille rapsutuksia.

    VastaaPoista
  7. Tuo haavoittunut sorsa oli niin osunut luonnehdinta! :D Miten tuo Bassen tassu onkin niin vääntynyt epäinhimillisen näköisesti sivulleen?? :D Joo-o, se on melkoista tahtojen taistoa kahden uroksen kanssa välillä, jännä miten se vuorottelu tapahtuukin aina ihan heittämällä: meillä sama juttu, joskus kiusaa isompi ja sitten taas parin minuutin päästä käy hermoille pienempi. Aivan kuin sulassa sovussa vaihtaisivat osia ;)

    VastaaPoista
  8. Asento on outo, ja sitä korostaa sohvaa vasten nostettu pyrstö! B on ihmeen "taipuisa" muutenkin. Normaalikokoinen mäyris on aika jämäkkä pötkö, mutta Bassella on noita pehmentäviä geenejä ;)
    Jep, sulassa sovussa taistellaan, se vaatii taitoa ;D) Ja kaikki lelun vaihtamiset ja luun jahtaamiset näyttää tosiaan sovitulta peliltä joskus.

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)