sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Vastaamme haasteeseen

Nelli ja Fanni haastoivat meidät:

(Pahoittelen, en tainnut keksiä kovin paljon uutta kerrottavaa, kun välillä on tullut vuodatettua aika pitkästi koiriin liittyviä juttuja blogiin. Mutta kertaus on jne...)


11 asiaa meistä:

1. Bassen luottamus minuun on kasvanut hurjasti.

2. Arttu on oppinut tuomaan minulle esineitä! Kerran se toi tuolin alle tipahtaneen kännykän, kun ihan huvikseni kokeilin ja pyysin tuomaan! Viimeksi eilen pudotin pakastimen taakse haarukan. Vedin pakastimen irti seinästä ja pyysin Arttua tuomaan haarukan mulle, ja se toi :)

3. Basse haluaa aina lenkillä jossain vaiheessa koskea kuonolla mua jalkaan :)

4. Arttu tykkää noutajista, varsinkin vaaleiden perään se inisee kaipaavasti.

5. Kun annan molemmille samanlaiset puruluut, Arttu pudottaa omansa maahan ja haluaa Bassen luun.

6. Pallot on pakko kerätä lelukoppaan ja nostaa koppa välillä pois lattialta, että Basse malttaa mennä illalla nukkumaan.

7. Arttu on vihamielinen joillekin miehille. Mutta en todella ymmärrä sen tapaa valita kohteensa!!! Esimerkiksi kävi kiinni maailman lempeimmän miehen käteen (ei tullut reikää, mustelma kylläkin), mutta ei inahdakaan eräälle juopolle, joka on olemukseltaan välillä pelottavakin.

8. Basse tuntee eroahdistusta myös, kun vieraat lähtevät. Mutta sen ajatukset on helppo ohjata muualle, vaikkapa pallolla :)

9. Arttu ei yleensä piittaa lenkillä Bassesta, joka roikkuu joka hetki sen kintereillä. Mutta vapaaksi päästyään ulkona Arttu rähähti Basselle, joka riekkui korvan juuressa.

10. Basse on hiukan pelokas muita koiria kohtaan, mutta haluaisi olla kaikkien kaveri, ristiriitaista.

11. Jos ottaisin kolmannen koiran, en pystyisi valitsemaan kultsin, cockerin, beaglen ja muutaman muun rodun väliltä.


Nellin ja Fannin kysymykset:


1. Onko nykyinen koirasi ensimmäisesi?
Arttu on ensimmäinen. 

2. Onko koirallasi, tai onko ollut jotakin sairauksia?
Arttu on yliherkkä joillekin teollisille ruuille ja/tai lisäaineille. Myös märkä kurakeli ulkona saa kainalot punottamaan ja kutiamaan, vaikka suihkutellaankin lenkin jälkeen. Allergiatesteihin en ole koiraa vienyt, koska iän myötä se on alkanut voida koko ajan paremmin, suurimman ajan vuodesta. 
Basselle tulee jostain välillä rähmivät silmät. Siksi yritämmekin barfata aina, kun mahdollista. Eli aina kun pakastimesta löytyy tuoretta ruokaa :)
Artulla on ollut pari kertaa lievä takajalkojen voimattomuuskohtaus. Kummallakin kerralla kesti vain muutaman tunnin.

3. Mikä on koirasi lempileikki/touhu?
Arttu tykkää eniten ottaa leluksi antamani tossun tai puruluun ja tulla patsastelemaan se suussa mun ympärille. Kun menen kyykkyyn ja yritän muka ottaa koiralta lelua, se pitää pientä feikkimurinaa ja on mielissään. Itsenäisistä touhuista etsimisleikki on parasta, piilotetut namit työllistävät nenää.
Basse: pallot, pallot ja pallot ;) Köydenvetokin kelpaa.

4. Mitä ruokaa koirasi syö?
Lähes kaikkea paitsi kuivamuonaa. Ostan raakaa lihaa, vihannessoseita, poron selkärankoja ja broilerin siipiä, joskus hätävaraksi HauHau:n purkkeja (95% lihaa) tai muita lisäaineettomia. Jos laitan itselleni lohta, perunaa tai parsakaalia, koirat saavat siitäkin ainakin jämät. Vatsavaivaisina päivinä kauravelliä, jonka joukossa mausteeksi hitunen jotain lihaa tms.

5. Kuinka paljon ulkoilette päivittäin?
Kolme kertaa, yhteensä päivästä riippuen 1-3 tuntia. Aivan liian vähän useimpina päivinä viikossa.

6. Missä ja miten koirasi nukkuu yönsä?
Olohuoneesta löytyy koirien peti, yksi kuljetuskoppa (sisällä lampaantalja tai tyyny) sekä taittopatja taiteltuna, jonka päällä on koirille peitto. Jos kutsun Bassen illalla sen pedille, se jää sinne nukkumaan. Muuten se hyppää taittopatjan päälle, kun lähden makkariin. Arttu nukkuu yöt vaihtelevasti pedillä tai kuljetuskopassa.

7. Onko koirallasi muita koirakavereita?
Elli, Nelli ja muutama muu Nainen ;) Vakituisia kavereita ei ole, tavataan ihan liian harvoin.

8. Harrastatteko jotain yhdessä?
Ei mitään "järkevää"... Pallotellaan, etsitään namipiiloja ja opetellaan päivittäin arjen keskellä tottelemaan.

9. Onko koirasi aamuvirkku vai -torkku?
Basse on aina virkku :)
Arttu vetäytyy illalla omia aikojaan nukkumaan, kun väsyttää. Aamulla se nousee viimeisenä, mutta on aika pian täynnä virtaa. Ja jos nukun viikonloppuna yli 9, Arthur ilmoittaa portin takaa koomisella äänellä, että täällä kaivataan ;)

10. Onko sinulla ollut koirasi hankinnan jälkeen pentukuumetta? Miten olet sen taltuttanut?
Artun jälkeen tuli pentukuume uudelleen. Taltutin sen ottamalla Bassen vähän yli vuoden ikäisenä. Puhuin itselleni järkeä, että en ehdi nyt panostaa pentuun ja sen siisteyskasvatukseen. Bassesta sainkin ikuisen "pennun", aikuisen koiran käytöstavoilla :)

11. Kamalin asia, mitä koirasi on tehnyt?
Arttu söi kylässä yksin jäätyään talon isännän kengän rikki, katkaisi oman kaulapantansa ja teki talon väen helmalakanaan reijän... Kotona ei koskaan mitään vastaavaa, eikä muuallakaan sen jälkeen. Pelottavin tilanne oli, kun Arttu löysi rupikonnan ja soittelin ympäri päivystäviä ell:jä. Joku varoitti sydänpysähdyksestä, toinen nauroi päin naamaa...

Basse järsi yhden ainoan kerran pienen sivupöydän jalkoja. Niin ja pissaili silloin aluksi jonkin aikaa sisälle, mutta sitä ei lasketa :)

Tämä kiertää jo monen blogissa, enkä tällä kertaa keksi lisäkysymyksiä.

4 kommenttia:

  1. Eikö ole ihanaa, kun huomaa, että koira luottaa sinuun? Kääk, oliko se kanssa niin, että Arttu söi rupisammakon? Ossi söi kerran ja oli tosi outo pari päivää. Silloin en edes tiennyt kuinka vaarallinen rupikonna voi olla koiralle. Vaan eipä Ossi enää koskekaan sammakoihin. Sir Arthurille ja ihanaiselle Basselle rapsuja, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koiran luottamus on ihanaa, silloin vain toivoo, että olisi vielä suuremman luottamuksen arvoinen :) Koira on niin vilpitön ja onnellinen, kun sillä on hyvä olla.
      Jep, rupisammakkohan se oli. Apua, Ossille on käynyt sama juttu, ja siis vaikutti noin voimakkaasti. Arttu vaan maiskutteli suutaan koko illan ja vissiin seuraavana päivänäkin. Minä tankkasin koiraan laktoositonta jugurttia ja piimää - ja juoksin tietty sen kanssa pissalla vähän väliä :) Ajatelin, että edes neutraloin myrkkyä mahassa ja samalla "huuhtoutuu" kaikki mikä pissan mukana voi tulla pois.

      Terkut Ossi-herralle ;)

      Poista
  2. Kiva kun me ollaan teen kavereita, ja totta on, että tavataan aivan liian harvoin. Elli tuntui todellakin nauttivan AB:n seurasta kun kävimme teillä, vaikka ulkona se vielä olikin välttelevä. Voih, ei kai vaan Bassella ollut eroahdistusta meidän lähtömme jälkeen?

    Kertaus on opintojen äiti, mutta kyllä tuolla oli mullekkin uutta tai täydentävää tietoa.
    Aika hurjaa tuo rupisammakko-juttu. Joskus luin teidän vanhoja juttuja ja silloin sen taisin lukaista. En tiennyt minäkään niiden olevan myrkyllisiä. Onneks Arttu siitä kuitenkin selvis.
    Sukulakulle terkkuja ja pusuja meiltä molemmilta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elli otti paikkansa ihan hyvin poikien joukossa :)
      Enpä muista, mutta todennäköisesti Basse jonkun eroitkun kehitti, ainahan se...

      Toivottavasti Arttu oppi kerrasta, kuten Ossikin eikä maistele sammakoita. Maitotuotteet neutraloi kai myrkkyjä, suolapllolla voi yrittää oksennuttaa koiran ja ell:lle kannattaa aina soittaa - kaikesta huolimatta ;/

      Vimmatut hännänhuiputukset ja kuonopusut Ellille :)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)