sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Tarjoilija!

Arttu osaa tilata ruokaa monella tavalla.

1. Tuijotus. (Hankala tulkita, koska sitä käytetään lähes kaikkeen jankutukseen lenkille lähdöstä huomion hakemiseen.)
2. Mäyräkoirapolkka kohti keittiötä, perässä tulevaa ihmistä olkapään yli vilkuillen.
3. Ruokakupin viereen istahtaminen.
4. Ruokakupin mielenosoituksellinen kolistelu, jos ihminen on yhä eri huoneessa.
5. Aktivointipallon kanssa päätön riehuminen ja murina ympäri huoneita.
6. Aktivointipallon pamauttaminen ihmisen jalkojen juureen, jos ihminen on keittiössä. Muissa huoneissa tätä ei juuri tehdä.
7. Pallon tuominen lopulta sohvalla lojuvalle ihmiselle (palloa ei tuoda koskaan muulloin sohvalle, sillä ei yleensä edes leikitä nykyään paitsi lenkin jälkeen, kun on kova nälkä. Pallon tuominen sohvalle vaati kolme yritystä; kahdella ensimmäisellä kerralla koira pudotti pallon ennen hyppyä, mutta kolmannella onnistui.)
8. Koira makaa sohvalla pallon ja ihmisen vieressä. Kurina mahasta voimistuu. Ruoka-aika lähestyy. Koira huokaisee, koskettaa kuonolla palloa ja kääntyy katsomaan olkapäänsä yli ihmistä...

Edellisessä kodissamme Arttu kolisti eteisen ovea kyljellä tönien, kun se halusi jotain. Menin monta kertaa halpaan, kun luulin pennun pyytävän ulos pissalle. Kun pääsin eteiseen, koira juoksikin riemuissaan keittiöön, kun sai tietämällään keinolla ihmisen liikkeelle tuolista. Yleensä se pyysi lelua, jonka olin laittanut puolikuolleena vanumyttynä talteen keittiön lipaston päälle. Ehkä se pyysi ruokaakin joskus, en oikein muista...

PS: Askartelukurssi johon olin ilmoittautunut, peruttiin vähäisen osanottajamäärän vuoksi... Nyt jäi uusimmat niksit ja ideat oppimatta. Lohdutuksena tehdään porukalla huomenna Artun suosikkilenkittäjän ylioppilaskutsukortteja :)

PS 2: Uusimmassa Taika-lehdessä on kaikki mahdollinen leimailusta! Vannoin jouluna, etten koske leimasimiin hetkeen, mutta uudet ohjeet ja ostoksilla löytämäni mäyräkoiraleimasin houkuttelevat :)

PS 3: Ei olis aikaa leimailla tai katsoa leffoja lauantai-iltana tai edes kirjoitella tänne, mutta tänään ei ole työt innosta tarpeeksi. Pakolliset tein, mutta ideat on jäässä ja deadline lähestyy...

5 kommenttia:

  1. Vau, täällähän on tehty kevätmuodonmuutos koko blogille! :) Hieno banneri!

    Tuttuja ovat monet noista Artun ruuananelu keinoista. Mäyräkoirapolkka on kyllä hyvin kuvaava sana :D

    Meillä Pipsa on kovasti nirso normaaliruualle, mutta meillä on ollut koko talven tarjolla oikeaa lihaa, jota jaksetaankin kinuta aina pienenkin ulkoilun jälkeen. Näin kovilla pakkasilla olen säilyttänyt lihapaloja takapihalla isossa arkussa ja Pipsakin tietää sen. Koira siis raapii takapihan ovea teputtaen levottomasti sen edessä ja kun päästän koiran "pissalle", se loikkaakin suoraan liha-arkun päälle. Kun vedän oven kiinni, koira käy useampaan otteeseen raapimassa ovea "tullakseen sisälle", mutta aina kun avaan oven, se juoksee takaisin laatikolle.

    Konstit on monet. Isäntäväen hermoja voi koetella niiiiiiin monella eri tavalla :D

    VastaaPoista
  2. Ihanat ruoanpyyntötavat!Meillä lenkin jälkeen on aina ruoka ja sisään tultaessa ennen Digi ja Kaneli ottivat hirveät leikkikurvailut keskenään.Nyt Digi on opettanut pennulle saman.Hetken kun ei ollut Kanelia,tai poika oli sisaren luona,Digi yritti juoksuttaa kissaa,tai haki nallen suuhunsa.

    VastaaPoista
  3. Hehe, samaa mieltä, että "mäyräkoirapolkka" on juuri se sopiva ilmaisu sille tappijalkatanssille jota harrastetaan ruokailun lähestyessä :D Meillä tavataan tämän lisäksi pukkihyppelyä täysin jäykin jaloin niin ylös kuin mahdollista (ja yllättävän ylös tuo poika jaksaakin ponnistaa vaikka maavara on olematon ;). Jäykkäkoipinen pukkihyppely irrottaa aina ja takuuvarmasti ihmisistä hymyn, vaikka olisi miten nurja päivä tahansa =)

    Blogin ulkoasu näyttää tosi kivalta...pitäisköhän itsekin vaihtaa vähän kuosia? =)

    VastaaPoista
  4. Idatoi: "Teputtaminen" on toinen kuvaava sana, jota käytetään usein :)
    Takaovella koira kerjää milloin mitäkin! Pahinta on, kun takapihalle päästyään tulee äkkiä takaisin ja juoksee etuovelle! Lenkille, lenkille, ei pissat pihalle oo mittää!

    Soile: Olen yrittänyt "hajauttaa" lenkit ja ruuat, koska koira alkoi pitää niitä niin kiinteästi toisiinsa kuuluvia, että aina kun oli nälkä, pyydettiin ulos, ja aina kun tultiin ulkoa, pyydettiin ruokaa. Alkoi mennä tarjoilijan pasmat sekaisin, ja pistettiin päivän lukujärjestys ihan uusiks.

    Maria: Pukkihyppely on ihan uutta! En tiedä haluaisinko edes tutustua tarkemmin...
    Kiitos, blogin kuositus tuli mieleen, kun olis pitänyt tehdä hulluna töitä. Kuten nytkin...

    VastaaPoista
  5. Onpas Artulla moninaiset tavat pyytää ruokaa. Ossi on varmaan päättänyt että tyhmille ihmisille pitää asiat esittää yksinkertaisesti.:) Yleensä se käy niin päin että minä ilmoitan "Ossi tuu syömään aamupalaa mun kanssa" Sitten se syö jos syö. Pipanat saavat olla kupissa siihen asti kunnes se syö ne. Kyllä minä yleensä kaksi kertaa päivässä laitan sille kippoon uudet pipanat. Ossillahan on hyvin yksipuolinen ruoka nykyään: Royal Canin Hypoallergic..... Terveisin Ossi ja M-L

    Ai tuo mäyräkoirapolkka oli muutoin ihan uusi termi - hauska:)

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)