Sateisena sunnuntaina

Sateen ropistessa on mukava tehdä yhteenveto tästä kesäviikonlopusta.

Sain perjantaina siirrettyä kasvikaapin parempaan paikkaan, johon paistaa aurinkokin vähän kauemmin. Itse asiassa siirto oli vain kaapin leveyden verran vasemmalle, mutta sain sen samalla pois terassilautojen päältä. Pelkään, että taimien kasteluvesi ei tee hyvää laudoille.

Kaivoin kaapin pohjan kokoisen neliön, poistin kaikki rikkaruohojen juuret, tallasin pohjan tiiviiksi ja peitin sen juurikankaalla. Grillitikuilla kiinnitin kankaan kulmista ja reunoista maahan, että se pysyi paikoillaan, kun nostin tyhjän kasvikaapin kankaan päälle. Sitten taimet pääsivät takaisin kaappiin lämmittelemään. Silloin paistoi aurinko vielä.

Tänään huomasin, että sade oli roiskuttanut kaapin ovet kuraisiksi. Kaapin edessä oleva maa pitää peittää harmaalla soralla. Sitä onneksi löytyy pieni kasa, joka jäi taloyhtiön viime kesän projekteista. Soran alle voisin laitttaa vielä palan juurikangasta, ettei mikään rikkakasvi pääse läpi. Tällä hetkellä kasvikaapin edusta on kyllä pelkkää paljasta maata.

Lauantaina töiden jälkeen kaivoin vihdoinkin perennapenkkini nurmikolle. Poistin nurmikon paakkuina, suurimmat muut juuret ja kaivoin lapion syvyydeltä maata kuohkeaksi. Pohjalta tuli jo vastaan hiekkaa, joten ainakin maa läpäisee hyvin vettä.

Penkistä tuli pyöreä - monien ruutupaperille suunniteltujen piirustusten jälkeen :) Viritin kuopan reunoille juurikangasta, jonka taitoin vajaat 10 cm nurmikon päälle ja kiinnitin tikuilla maahan. Sitten ladoin halkastut turveharkot montun reunoille ja iskin nekin grillitikuilla toisiinsa kiinni. Pari säkkiä multaa ei riittänyt alkuunkaan täyttämään penkkiä, vaikka se näyttää nyt valmiina kovin pieneltä. Maanantaina täytyy hakea lisää multaa, koska perennojen on nyt todella korkea aika päästä pikkupurkeistaan kunnon kasvuun! Ja kasvikaapissa odottaa mm. oppineittenkukka edelleen koulimatta! Yksivuotiset onnettomat, hyvä jos ehtivät kukkia tänä kesänä ollenkaan. Itseäni taidan tässä surkutella: olin jo herkutellut ajatuksella limenvärisistä oppineittenkukista muuten pinkin kukkapenkin keskellä... Ehkä limenvärinen punahattu korvaa asian ja kukkii ajoissa.

Istutin vielä kärhöt männyn juurelle kiipeilemään. Linnun "kylvämä" mustaviinimarjapensas on männyn kyljessä kiinni, mutta sitä en raaskinut siirtää pois, koska se on taas täynnä raakileita. Ensimmäisenä kesänään se teki 7 marjaa, viime kesänä kahvikupillisen. Kuka noin sinnikästä kehtaa häiritä. Kärhöt onneksi kasvavat korkeutta, marjapensas leveyttä :) Kärhöjen juurelle tuli maanpeitekasvi, jonka nimen tiedän varmemmin sitten, kun se kukkii... Patjarikkoa veikkaan, mutta saa nähdä.

Tänään lajittelin loput siemenet, jotka jäivät tänä keväänä kylvämättä. Japaninesikon, ruiskaunokin ja ahomansikan voi kylvää vielä syksyllä. Mutta kissankäpälä, malva ja lemmikki jäävät odottamaan ensi kevättä.

Käytännön moka sattui siinä, että luotin muistiini, enkä laittanut kylvöksiini keväällä nimitikkuja... Nyt ihmettelen, mihin tuoksuherne on kadonnut. Mutta ehkä vastaan tulee vielä yllätyksiä, koska en tunnista kaikkia itäneitä taimia ennen kuin ne kukkivat. Joten siirrän ne huomenna uuteen kukkapenkkiin ja odottelen yllätyksiä kesän mittaan :) Perfektionisti minussa haluaisi tietenkin istuttaa kaikki koon ja värin mukaan heti oikeille paikoille. Se ei varmaan nyt ole mahdollista.

Tomaatintaimi pääsi isompaan ruukkuun. Etsin tietoa pensastomaatin kasvatuksesta ja oletan nyt, että minun tarvitsee vain kastella ja lannoittaa tomaattia ja heilutella varovasti sen kukkia, että sato paranee...