perjantai 12. maaliskuuta 2010

Auringon lämmössä


Aurinko sulattaa lumen alta unohtuneita yllätyksiä! Viime syksyn kuivia lehtiä on jäänyt haravoimatta, ja kilppari poikasensa kanssa on talvehtinut oikein kunnolla.


Vihdoin! Tätä olen odottanut... Viime kesän auringossa-veteläksi-vanumis-mattoni on tarpeeksi lämmin ja aurinko paistaa suoraan tähän! Nautin lämmöstä oman ulko-oveni edustalla.


Muistin virkistämiseksi; näin nautiskelin viime kesänä samasta paikasta.


Kestää jonkin aikaa, että aurinko pystyy tämän kaiken valkoisen sulattamaan. Ja silloin me ollaan jo ihan muualla :)


Auringonpaisteessa on kiva tähyillä ympärilleen. Oman kodin seinustalla olen rohkeimmillani ;)

7 kommenttia:

  1. Oi Arttu miten olet miehistynyt. Vauvankatse on pikkukuvassasi. Nautiskele omalla matolla vielä kun voit. Kotiudu uuteen asuntoon hyvin.

    Roosa voi jo paljon paremmin, se on ihan villi ja hyppii ja juoksee kuin ennenkin. Vielä pitäis malttaa viikon verra ottaa iisisti . mahdottomalta kyllä tuntuu.

    Iloista viikonloppua teille molemmille.
    Kaisa ja karvanakit

    VastaaPoista
  2. Komistut koko ajan! Lämmintä kevättä molemmille.

    VastaaPoista
  3. Onhan siinä pientä muutosta näkyvissä! Miten ne kasvavatkin niin nopesti, ehkä liiankin. Ihanaa on ollut kyllä saada lunta kunnolla, mutta kieltämättä tämä alkaa jo kohta riittää. Meidän pihalla on varmaan kökkö vielä juhannuksenakin.

    VastaaPoista
  4. Kaisa: Ihanaa, että Roosa pistää taas tuulemaan, kunhan malttaisi nyt toipua kunnolla.
    Kisu: Ihanaa kevättä sinnekin, auringon sulattamia pihoja ja polkuja uudelle tulokkaalle, kun on sen aika :)
    Sheriffit: Siltä näyttää, että tassut on kutistuneet ja rintakehä kasvanut...

    VastaaPoista
  5. Minä katsoin ensimmäistä kuvaa ihan hämmästyksissä, siis talon vierestä on jo sulanut teillä noin paljon lunta?! Meillä on yhä talon seinustalla ainakin puolen metrin lumikerros, ei mitään merkkiä että sulaisi! :)

    VastaaPoista
  6. Tuo seinusta on tosi lämmin, kesällä ihan paahtava. Ehkä muutama suojapäivä ja auringonpaiste on tehneet ihmeitä, tai sitten suojaisella sisäpihalla ei räystään alle ole satanut niin paljon lunta. Joo, nyt kun muutto lähestyy, alkaa huomata pihankin hyvät puolet ;/ Mutta otamme kaiken irti uudesta pikkuterassista ja siitä, että sitten vihdoin saan istuttaa kukkia omaan pihaan !!! Leimukukka on ensimmäinen ostos, se tuo mieleen lapsuuden ja äidin kukkapenkit.

    VastaaPoista
  7. Nuo sulavat läiskäreet ovat niin toiveikkaan näköisiä.

    Artun vauvakatse on vaihtunut jo vähän vähemmän hämmästeleväksi.♥

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)