maanantai 27. heinäkuuta 2015

Lomalta paluu


Kaikkien näkyvien ja
näkymättömien varjojen jahtaaja
ja hänen pallopyllyvarjonsa.


Viikon mökkiloman jälkeen voi olla
että tekisi mieli vajota...

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Totta vai tarua!?



Joskus ei sanat riitä...


...ja kuvaakin on vaikea uskoa!

Arttu työnsi itse pallon järveen,
ja kahlasi hakemaan sitä.
Kesäloma saa kummia aikaan.

perjantai 17. heinäkuuta 2015

Yksi tapa evästää koira

Kun allerginen, raakaruokaa syövä koira lähtee viikoksi mökille (ilman huolehtivaa emäntää), eväiden miettiminen on yhden illan projekti. Varsinkin, kun koiraystävälliset majoittajat tuskin haluavat käsitellä kolme kertaa päivässä raakaa lihaa...
(Tähän kohtaan on kerrottava tiedoksi - väärinkäsitysten välttämiseksi - että Arttu on pyydetty mökille, enkä suinkaan lähetä sitä oma-aloitteisesti kenenkään vaivoiksi.)

Vielä on kerrottava, että alla oleva kotikutoinen lihapaistos ei ole esimerkki ravitsemussuositusten mukaisesta ruuasta. Unohdin esimerkiksi ruusunmarjajauheen, en uskaltanut ajatellakaan muiden lisäravinteiden laittamista uuniin paistumaan ja kalsiumin saanti tulee jäämään vajaaksi viikon ajan. Kypsennettäväksi en voinut valita lihoja, joissa on luumursketta, edes kalsiumin takia. Mutta mitään vahinkoa ei synny näin vähässä ajassa. En halua vaivata koiran hoitajia monella vitamiinipurkilla ja annostelulla. Sinkkitabletit lähetän mukaan, koska ne ovat iholle tärkeitä. Muuten riittää tämä pöperö.

Ruokakaupasta kalkkunan ja broilerin jauhelihaa, eläinkaupasta poron jauhelihaa, broilerin sydämiä ja maksaa. Miksen kaikkea ostanut eläinkaupasta? Omaankin nenään eläimille tarkoitetun jauhelihan kypsentäminen uunissa on melkoinen hajushokki... Kuvittelin, että isäntäväki on tuplasti iloisen yllättynyt, kun kylmälaukusta paljastuu kypsää ruokaa - ilman ihan hirveää lemua.

Vatkasin 5 kananmunaa kuorineen tehosekoittimessa (kalsiumia ja vitamiineja samassa, kätevää). Lisäsin joukkoon viikon annoksen pellavaöljyä, n. 20 g raakaa maksaa (tässä viikon annos reilusti yläkanttiin, koska laskin, että koko sekoittamani ruoka-annos riittäisi yli viikon), pellavansiemenrouhetta ja psylliumkuitujauhetta. Pyöräytin kaikki sekaisin ja siirsin munaseoksen isoon kulhoon. Ylitin tehosekoittimen voimavarat ja käyttöohjeen, kun laitoin kannun täyteen jauhelihoja... Muistin vasta sen jälkeen, että tehosekoittimen terät tarvitsevat nestettä pohjalle, että jaksavat pyörittää muuta massaa. Kaadoin munaseosta jättikulhosta, tungin sitä kauhalla lihamassan läpi sekoittimen pohjalle ahtaan keittiön työtason pienessä nurkassa, astiakaapin ja siivouskomeron kolistessa kulhoa vasten... sitä ennen olin jo roiskuttanut sulatetta maksaa seinille, kun puhkaisin pinkeän muovipötkön terävällä veitsellä!

Kaadoin sekoitetut lihat (tehosekoittimen kuumentunut käry leijui ilmassa) sekä jauhetun parsakaalin munaseoksen joukkoon, vaivasin kauhalla ainekset sekaisin ja täytin 4 kpl alumiinivuokia. Mahtuivat vieri viereen uuniin, ihan kuin maksalaatikot jouluna!



Paistoin 1h 30 min, nostin parvekkeelle jäähtymään. Seuraavaksi pakastan kaikki ja lähetän koirapojan matkassa kylmälaukussa koko satsin maalle. Siellä metsän siimeksessä onkin hyvä popsia mamman herkkuja ;)

Paistoin myös broilerin sydämet omassa vuoassaan. Raakana 500 gramman pötkö sydämiä painoi paistettuna 250 g. Pussitin sydämet herkkupaloiksi pieniin eriin. Sydämet olisi vielä voinut levittää uunipellille ja antaa kuivahtaa n. 70 asteessa. Mutta kun en noista varsinaisia koulutusnameja ajatellut tehdä, niiden pilkkominen ja tarjoilu onnistuu kosteanakin.

Broilerin sydämistä irtosi nestettä, joka tuoksui herkulliselta lihaliemeltä! Lisäsin hiukan vettä, ja valutin koko satsin jääpalapussiin! Nyt on helteidenkin varalle yli 20 herkullista lihaliemikuutiota jäädytettynä =D Tai ihan koska vaan makua antamaan ruoka-annokseen.

Samoin tein lopulle maksalle, jota jäi 200 gramman pötköstä aika paljon. Ohensin sitä vedellä ja valutin jääpalapussiin. Kun viikon tarve on n. 10 g tuon kokoisella koiralla (jos en ole väärin ymmärtänyt), tuosta riittää pitkäksi aikaa "rautatabletteja" ruoka-annoksen joukkoon.

Nyt haluan - jäätelöä, mokkapalan ja yhden jakson Hercule Poirotia!
Mukavaa viikonvaihdetta kaikille nelitassuisille ja omistajille. Levätkää tai riehukaa, nauttikaa hyvästä ruuasta. Raakana tai kypsänä, kunkin kuonon maun mukaan <3 p="">

Urakka on valmis


Olipa urakka... vieläkin väsyttää!
Ihminen sai kortit puolen yön aikaan valmiiksi. Niinpä sillä oli hyvää aikaa nousta keskellä yötä tarkkailemaan, miksi kävelen ympäri kämppää... Ihmistä ei silti huvittanut pallottelu - outoa!
Tuli onneksi peittonsa kanssa tähän sohvalle, kun vilkuilin ikkunoihin. Varmasti jossakin ukkosti...


Kortteja, kymmeniä kortteja... viimeistelyjä odottamassa.
Laskin, että kortissa oli parisenkymmentä työvaihetta. Joista jokainen toistettiin liki 70 kertaa =D
Plus ne harjoituskappaleet ja hutit. Kuka tulisi siivoamaan tarvikkeet paikoilleen ;)


Ja tässä se ensimmäinen "luonnos", josta projekti lähti etenemään.

keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kukkia ja kortteja


Kiinanruusu jatkaa entiseen malliin!
Nyt on 4 nuppua aukeamassa ja
yksi kukka lakastumassa.
Yksikään loppuun kukkineista ei ole 
pudonnut omin avuin!


Korttiprojektin tarvikkeet ja työkalut
muuttuvat yhä kummallisemmiksi...


TämäKÄÄN aine ei käyttäytynyt, kuten piti.
Olikohan neljäs kohojauhe, 
jota näihin kortteihin kokeilin.
Plus se yksi, jota ei olisi kuulunut
sekoittaa kohojauheiden kanssa...


Mutta eri konsteilla sain lopulta kelvollisia leimoja.

Joko huomenna pääsen rusetteihin ja sydämiin asti...

tiistai 14. heinäkuuta 2015

Taukoliikuntaa


Askartelun lomassa on käyty fiilistelemässä satamassa.
Tämä on eri satama kuin aiemmissa kuvissa.



Korttien sarjatuotantokin on edennyt erilaisten materiaalikasojen ja työvaiheiden kautta.

 
67 x tuplarusetti.


Osa korteista on jo saanut harsoa ja liimaa yllensä.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2015

Projektia riittää


Nyt on jäissä ollut askartelu laitettu taas vauhtiin!
Hyvä ystävä löysi puolison,
ja minun tehtäväkseni tuli
kutsujen kasaaminen.

Keittiön pöytä on pyyhitty.
Eikö se ole jo hyvä alku...

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Esteitä



Ai tästä yli vai?


Mikäpä siinä, on tätä treenattu.


Tuosta en hyppää.
Jatkaisin jo matkaa.

perjantai 10. heinäkuuta 2015

Kanavan kunkku


Tämä kaikki on minun...


...ylhäisyyteni valtakuntaa.


Pistää naurattamaan =D

torstai 9. heinäkuuta 2015

Vastavierailulla


Ajattelin viettää laatuaikaa koiran kanssa. Istuin lattialle, heittelin palloa, pyysin tuomaan pallon, kehuin ja kannustin... laastaroin läpinäkyvästi omatuntoani.

Koira viitsi muutaman kerran. Sitten se loi koko kuononpituudelta katseen, josta ei voi erehtyä. Se arvioiva, sekunnin sadasosassa määrittelevä, ihmisen ihan tiettyyn lokeroon kategorioiva katse. 

Melkein kuulin sen ajatukset, kun se hyppäsi sohvalle, käänsi selkänsä ja alkoi järsiä luuta. Kuin ei sillä muuta tekemistä olisi ollut pitkän päivän aikana. Kuten sekin ajattelee joka ikinen ilta, kun istun tietokoneella. Tunnista toiseen.

"Leiki kuule ihan yksinäs." 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

Herkkusuu


Otsikko ei ehkä rimmaa näiden einesten kanssa??!! Eikä mikään muukaan. Tämän postauksen kohdalla on toteutunut todellakin turhan työn tekeminen. Tuskin on mitään syytä kirjoittaa samaa tekstiä kolmeen kertaan, kun kyse ei ole tämän kummemmasta. Ei mikään virallinen "koiranruokinnan nettiluento", vain pieni kokemusperäinen tilitys.

Ruusunmarjajauhe on hyvä vitamiininlähde. Kuulemma myös nivelille hyväksi. Eikä ole aiheuttanut allergiaa, onneksi. Vauvojen kasvissosetta saatiin ilmaiseksi ja koirallehan se piti tarjota =D 
Samalla aloitettiin naudanlihatesti. Eliminaatiodieetin viimeinen lihakokeilu.


Hyvin upposi luomusose ja marjajauhe, joten koira oli herkkunsa ansainnut. Valkohomejuustoa ja heppanameja. Odota nyt hetki ja katso kameraan...


Minähän katson! Muikistelen ja syön huuliani. Saisinko jo luvan - herkutella!


Nyt meni mäyräkoiran mittainen hermo!!


Namia... ja tuohon puuhaan upposi lähes tunti!

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Sisustuspuuhissa


Voi riemua!
Kohta on uniluola taas
oikealla paikallaan.
Kun vähän vielä jaksais raahata...

Voin siirtää sen takaisin
parvekkeen oven eteen.
Vain jos helteet palaavat.

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Reitti selvä


Hyvältä näyttää, mamma. 
Uskalletaan mennä hissiin ja
lähteä pihalle.

sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Oma mansikka


Mitä muka on kesä ilman mansikkaa?!
Anna jo lupa, ihminen!!

lauantai 4. heinäkuuta 2015

Vähäeleistä


Näin meillä...


...kuis teillä?
Aurinkoista viikonvaihdetta, kamut.