Kullan kallis, mutta ei täydellinen

Omaan kotiin on kiva palata, mutta kun täällä on vaan tollanen hengetön kaveri, jonka kanssa ei voi leikkiä.

Karva-kaveri

Karvainen kaveri on parasta, mitä koiralla voi olla!

(Kuvan © Kallen mamma)

Mutta miten käy kaverin, jos se vaihtaa vaatteita koko ajan...!?

Laatikon salaisuus

Ihme touhua... heti kun häntänsä kääntää, laatikossa rapsahtaa. Mutta eikö tänne lennäkään herkkupaloja lisää, jos olen jo valmiina ottamaan kopin?!!

Kevätkurkistus

Olisko sitä aika näyttää kuononsa täälläkin. Kovasti olen ottanut jo aurinkoa uudella partsilla, enkä nyt ihan hirveästi haukkunut niitä ohikulkijoitakaan...

Mamma on kylvänyt jotain juttuja multaan. Tulette varmaan näkemään niistä viidakkokuvia kesän mittaan. Elleivät ne kuivu ennen sitä. Hallan vaaraa ei nyt ole, kun partsilla on lasit ja ilta-auringossa jo parikymmentä astetta lämpöä.

Ahkerasti ollaan luettu kaikkien blogeja. Ja monta kertaa on ollut jo tassut kommentointinäppäimillä, mutta jotenkin tuo ruoste vaivaa meistä vanhempaa ja kirjoitustaitoisempaa. 

Keväiset terkut, pysytään kuulolla.

Arthúr ja mamma