Meistä löytyy muutakin kuin söpöilyä ;)Tulen päivä päivältä vakuuttuneemmaksi, että juuri tämä koirakombinaatio on paras mahdollinen. En ajattele nyt kummankaan hyviä tai huonoja puolia, vaan toisiaan täydentäviä piirteitä. Osittain samaa rotua olevina ne ovat kuitenkin tyystin erilaiset, ja on erittäin suuri onni, että osuivat kohdalleni juuri tässä järjestyksessä. Ensin Arttu ja sitten Basse.
Arttu on ollut sylivauva melkein aina, ja Bassen tulon myötä se "sairastui" vakavaan hellyydenkipeyteen :) Basse turvautui alkuun minuun ja kiipeili syliin, kun uusi tilanne tuntui oudolta. Mutta hyvin pian tajusin, että se on itsenäinen nuori herra, joka tulee syliin, kun se on vapaana, mutta vetää paljon mieluummin koirakaveria korvasta tai härnää sen leikkimään takaa-ajoa.
Arttu on Aikuinen (nyyh, mun pieni mäyris...) ja Basse 1v. 1kk. melkoinen kakara, ihanan pentumainen :) Joskus vaihdamme Artun kanssa katseen, kun pieni myllertää maailmaamme ja kotiamme... joskus taas Basse tulee aivan kuin kielimään, että Arttu kiipeilee taas nojatuolin kautta työpöydälle hakemaan pehmolelua! Ota näistä selvää, mikä on totta!!
Lenkillä on Arttu itsenäinen, totinen torvensoittaja, joka ei toivo marssiaan häirittävän. Basse ehtii nuuskia sitä ja tätä, mutta vilistää Artun perässä joka paikkaan.
Arttu arvostaa vapaapäivänä pitkiä aamu-unia. Basse on tirpakkana viimeistään kahdeksalta, polkee jalkaa ja näyskii sängyn vieressä, jos emännän peitto ei ala heilahtaa :) Ja saa sitten tietysti lopulta vanhemman koiran innostumaan mukaan yhteisherätykseen... Molempi parempi, kyllä tässä talossa on nukuttu vapaapäiviä jo riittävästi ;D)
Arttu pyytää katseella lupaa, kun Basse on jo mennyt läpi esteiden ja pinkoo kohti päämäärää :) Tosin ne tasoittavat toisiaan tässäkin: Basse ottaa nopeasti mallia Artun reaktioista, mutta Arttu puolestaan alkaa oikoa asioita ruokakupilla ja ovella, kun pienempi ansiokkaasti näyttää, miten koiramaista elämä joskus voi olla :D))
Listaa voi jatkaa aina, kun tulee uusia saman- tai erinkaltaisuuksia vastaan. Tänään koirat saivat 3 ystävää. Naapurin tyttö toi kaksi kaveriaan pihalle, kun tulimme lenkiltä, ja hetken aikaa ilmassa vilisi pieniä käsiä, häntiä, nuolaisuja, tassuja ja iloisia ilmeitä :) Lasten kanssa on aina ilo tutustua, ja koirat tekevät sen parhaalla mahdollisella tavalla, mutkattomasti.