torstai 30. elokuuta 2012

Koruteline

Minulla on niin sellainen tunne, että tämä ei ole nyt joka koira(pojan) toiveuni...


Lähikuvaan vain minun lihakseni ilman helyjä, kiitos!


Mitä rannekoru tekee kankullani??


Alan niin kypsyä...


Hei oikeesti, voisitko lopettaa!
Ja se nainen Lapista, joka tämän idean keksi.
Toivottavasti pysyy etäällä, kunnes olen leppynyt...


---------------------------------------------------------------------------------

PS: Miten voi noinkin kyllästyneen koiraherran sydänkirsu olla niin suukotettavan hellyttävä...

tiistai 28. elokuuta 2012

Mäyriskorviksia lisää

Edelliseen postaukseen jatkoa, tässä lisää väri- ja helmivaihtoehtoja.
Hinnat 15.9. asti 4 euroa/pari.
Muitakin värejä löytyy, niistä voit kysellä meilissä, laita tilaukset myös meiliin kuvissa olevilla nimillä:
cardmaking@wippies.fi

(Kuvista puuttuu korviskoukut, jotka kiinnitän tilattuihin koruihin aiemman postauksen mukaisesti.)
Kiitos tilauksen tehneille :) toimitukset alkavat vasta ensi viikolla, kun saan lisää mäyrisriipuksia.


"Musta-vihertävä sydän"


MYYTY   "Turkoosin-vihreä" HUOM: vain yksi pari
Kivi on luonnossa kauniin vihertävä.


MYYTY   "Lila" HUOM: vain yksi pari
Siemenhelmet ovat luonnossa metallihohtoiset violetit.


"Harmaa-hopea"
Hopeisen helmen vieressä olevat kristallit ovat kauniin savunharmaat.


"Keltainen"
Näitä siemenhelmiä oli mm. tämän aiemman postauksen korussa.


"Mintunvihreä"


"Vihreä-valkoinen"  (HUOM: vain yksi pari jäljellä)
Siemenhelmien sisus vihertävä, turkoosiin vivahtava.
Kissansilmälasihelmet ja keskellä kirkas, epämääräisen muotoinen lasihelmi.


"Musta"


"Pinkki"



"Pinkki sydän"


"Kirkkaanpunainen"
(Huokaus taas tämän kuvan laatua, mutta keskellä matta, kulmikas lasihelmi)


"Vihreä"

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Kaupallinen mäyräkoirakorupostaus

Tässä valmiina olevat mäyräkoirakorut. Näiden hinnat ovat nyt kaikkia muita koruja edullisemmat, koska näissä on käytetty pääasiassa pieniä siemenhelmiä. Tämä on samalla mäyräkoirakorujen syksyn blogitarjous :) Kaikki 15.9. mennessä tehdyt varaukset kuvissa olevaan alennushintaan.
cardmaking@wippies.fi

HUOM: mäyräkoiran koko on n. 2 x 1cm.

Muitakin koruja voi tilata, hinnoittelu riippuu materiaaleista. Kysyminen ei maksa mitään :)

Hintoihin lisätään pakkaus- ja postituskulut, vähintään 1,5e. Saat kokonaishinnan tilauksestasi sähköpostiin ennen tilauksen lähettämistä.

Tässä siis jäljellä olevat valmiit mäyräkoirakorut, mutta tilauksesta voin tehdä erivärisen, sinulle mieleisen, toiveiden mukaan. Mäyriskorut kannattaa tehdä kuitenkin pienistä siemen- tai putkihelmistä, ettei riipus huku korun paljouteen. Kaikki hopeanväriset korun osat ovat hopeoituja. Valokuvien huonosta laadusta huolimatta koruissa on siis väreinä vain hopeaa, valkoista ja turkoosia.



 M-korvakorut 1, hinta 4e/pari.
Turkoosinväristen siemenhelmien vieressä on hopeanväriset, luunmalliset helmet :)



M-korvakorut 2, hinta 4e/pari.


M-kaulakorun 1:n kanssa sopivat vaihtoehtoiset korvakorut ilman mäyräkoirariipuksia. Hinta 4e/pari.


M-kaulakoru 1, Hinta 10e. (jousilukko)
Hopeanvärisiä putkihelmiä, turkooseja ja läpinäkyviä siemenhelmiä, vaalean turkooseja kissansilmähelmiä, pieniä luun muotoisia hopeanvärisiä helmiä.


M-kaulakoru 2, Hinta 10e. (salpalukko)
Tästä korumallista parempi kuva TÄSTÄ LINKISTÄ.




M-rannekoru, Hinta 6e.
Hopeanvärisiä putkihelmiä, turkooseja ja valkoisia siemenhelmiä, läpinäkyviä kulmikkaita lasihelmiä.

perjantai 24. elokuuta 2012

Vaihteen vuoksi keltaista ja vihreää

Korussa on vaaleankeltaisia, sisältä värjättyjä siemenhelmiä, tummia reikäkuvioisia metallipalloja, eri vihreänsävyisiä helmiäisiä siemenhelmiä, muutama vaaleanvihreä isompi helmiäishelmi ja khakin värinen fimo-kukka. Kukan saa helposti pois, jos siihen kyllästyy.

Tein tähän sopivat korvakorutkin. Oli niin kova kiire kuvata koru, että toinen korvis oli vielä silloin tekemättä ;D))


keskiviikko 22. elokuuta 2012

Uimarit

Jäsenet raukeina, mahdollisesti lihakset vähän kipeinä, mutta silmin nähden tyytyväiset koirat malttavat olla tänä aamuna rapsuteltavina, köllötellä sohvalla, käpristyä vielä hetkeksi syliin mutkalle torkkumaan.

Ihmeitä tapahtuu, ja vaikka minua kirveleekin se, etten ole saanut sitä itse aikaan, olen iloinen koirien puolesta. Niiden fysiikalle, kokemusmaailmalle ja mielelle teki hyvää retki ystävien mökille. Enkä arvannut, mitä koirat siellä tulisivat tekemään!

Basse pitää vedestä. Kun tulimme kuumasta autosta ulos mökkirannassa, Basse tepasteli ensimmäiseksi vähän kahlailemaan :) Oli ihan selvää, että se vilvoitteli.

Meillä oli mukana Elliltä saatu skorpioni, joka on lakannut vinkumasta ja menettänyt muutaman raajansa. Se on silti ollut yksi mieluisimmista leluista, ja sen kanssa kiinnostus noutamiseen säilyy mahdollisimman kauan. Skorpioni kelluu reikäisenäkin vielä vähän aikaa, ja Basse haki sitä vedestä - Arttu kuivalta maalta :)

Vein Artun valjaissa ja hihnassa uimaankin. Palkitsin sitä monta kertaa herkkupaloilla, mutta veto kohti rantaa oli mahdoton aina kun jalat ylti pohjaa ;) Kun päästin Artun vapaaksi, se ei tullut vähään aikaan lähellekään rantavettä. Tämä kannattaa muistaa, kun päästään tonne tekstin loppupuolelle...

---

Jossakin vaiheessa saimme seuraksi kaksi tyttökoiraa, joista toisella oli selvästikin juoksut... Harmi, koska muuten olisi rannalla nähty varmaan iloista kirmailua. Nyt siellä juoksi 3 koiraa heitettyjen lelujen perässä veteen. Arttu seisoi/istui/vinkui/itki pitkässä liinassa... sydäntä särki sen vuoksi ja yritin leikittää sitä aina, kun se herkesi tuijottamasta ihanaa koiratyttöä. Taas kerran mietin, olisiko koiralle itselleenkin helpompaa, jos sen veisi leikattavaksi.

---

Ilta jatkui tyttökoirien lähdettyä kotiinsa taas lelun noutamisen merkeissä. Ja silloin tuli se ratkaiseva askel. Nimittäin Artun askel. Siis veteen! Vapaaehtoisesti!! Monta kertaa!!!

Vaihtoehtoja riittää: tyttökoiran hajut sekoittivat Arthurin lopullisesti, tai se kyllästyi katsomaan vierestä, kun Basselle heitellään sen lempileluja veteen, tai sitten heittäjänä ollut, iloinen nuori nainen sai koirat innostumaan. Vai ottiko se niin koville katsella vierestä muiden leikkejä, yksin hihnaan sidottuna...

En ollut itse ihan rannassa, kun Arttu ensimmäisen kerran polskutteli veteen enkä uskaltanut mennä kokeilemaan, loppuuko uiminen siihen, kun tulen lähemmäksi. Se olisi ollut itselleni liian kova kolaus. Todennäköisesti se ei halua antaa minulle periksi, koska olen sitä joka kesä maanitellut ja lievästi pakottanutkin veteen. Kuten tälläkin reissulla.

Syistä ja keinoista välittämättä, lopputulos on mainio! Lihastreeni oli tehokasta ja koirilla oli hauskaa :) Ne sinkoilivat veteen hakemaan lelua kerta toisensa jälkeen, Arttu etunenässä! Oli riemullista nähdä, kun se mennä loiskutti ja lähti uimaan aina, kun ei muuten yltänyt leluun. Meidän maakrapu, joka suihkuun tullessaankin miettiin pitkään, miten kiertäisi vesipisarat lattialla :D))

maanantai 20. elokuuta 2012

Vaaleanpunaista ja metallikukkia

Korun kuvaaminen onkin haasteellista. Tässä jäivät taustalla olevat mustat särmikkäät helmet liian sameiksi, kun tarkensin etualan isoa, vaaleanroosaa lasihelmeä.

Kukkahelmet ovat ihania, samoin löytämäni kukkalukko. Metalliset kukat antavat kivan vastakohdan hempeän vaaleanpunaiselle.


lauantai 18. elokuuta 2012

Koululainen + edit

Basse on nyt virallisesti koululainen. Ensimmäisen koulupäivän jälkeen mamman mussukka on täydellisen tyytyväinen, elämyksiä kokenut ja vatsa pullollaan herkkuja :) Siitä sen tietää, kun koira patsastelee puruluun kanssa huoneesta toiseen, asettuu eteisen matolle niin, että luu ja kuonon kärki näkyvät kaapin takaa. Huokaisee syvään ja katsoo silmät kierossa luuta. Pörisee itsetietoisesti Artulle, joka yrittää kähveltää luun, käy hörppimässä vettä jo kolmannen kerran, painautuu hetkeksi paljaita nilkkojani vasten pöydän alla ja käy sitten kokeilemassa, onko peti yhtä pehmeä kuin se muisti sen olevan.

Emäntä hyrisee hyvää mieltä koiraakin enemmän, jos mahdollista. En kanniskele luuta suussani mielihyvän kurkkuääniä rohistellen, mutta istun hikisen urakkamme jälkeen, viileän suihkun ja hyvän iltapalan nautittuani hiukset märkinä ja mieli kehräten kirjoittelemassa päivän kokemuksista. Minulla on hieno koira. Tai kaksi, mutta tänään puhun vain siitä toisesta. Siitä, jota on nyt aihetta kehua.

Hihnassa raivoaviin koiriin väsyneenä ilmoitin meidät hihnakäytös-kurssille. Ohjaajan kehoituksesta mukaan lähti Basse. Juniori tuntuikin haastavammalta ennen kurssia. Mutta ensimmäisen koulutunnin aikana käsitykseni muuttuivat ja totesinkin ohjaajalle, että taisimme tulla turhaan tai sitten otin mukaan väärän koiran! Hän lupasi, että porukalla vielä saataisiin aikaan kunnon rähinät, mutta turhaan odotin ja pelkäsin. Kolmen vieraan koiran kanssa (joista kaksi oli uroksia!) Basse tepasteli pienellä asfalttiparkkipaikalla kuin olisi vaan kavereiden kanssa kylillä hengailemassa! Ilman pienintäkään pörähdystä, Bassen tavaramerkkiä, joka kuuluu heti, kun lenkillä vilahtaa vieras koira kaukana sivutielläkin!

Minulla oli mukana järeät aseet kaikkea niskurointia ja orastavaakin välinpitämättömyyttä vastaan :) Vyölaukun monissa taskulokeroissa oli oikea herkkucocktail (sian sydäntä, kuivalihaa, argentiinalaista häränlihaa kuivattuna, kuivattuja ankansuikaleita, kuivattuja riistaherkkuja, pakastekuivattuja herkkuja, juustoa ja tuoretta kurkkua kuutioina...) Toki niitä herkkuja tarvittiinkin, mutta enemmänkin olisi kuulemma voinut koiraa palkita ja taskun pohjalle jäikin aika paljon evästä.

Avainasia, jonka opin, tai kertasin ja yritin sisäistää, oli se, että omistajan on oltava koiralle kiinnostavampi kuin ne hajut, ärsykkeet, ihmiset, koirat ym. jotka sitä houkuttelevat viipottamaan muualle. Eli työehtosopimuksen mukaisesti, kunnon satsi kuivattua riistaherkkua voi saada koiran tekemään niitä töitä, joita omistaja toivoo. Tai sitten ei.

Toinen opittu asia oli se, että koiralle pitää antaa vaihtoehto. Jos kiellän sitä vetämästä, MITÄ annan tilalle? Palkitsen jos se lakkaa vetämästä ja osoitan sille, että vaihtoehto ei ole tyhjiö, vaan se, että mennään yhdessä, rinnakkain, samaan suuntaan. Ja taas siitä palkitaan ;)

Kolmas, oma oivallukseni oli, että nämä kolme reissua iltakurssille Bassen kanssa taitavat olla meille vaan yhteinen harrastus... Ansaitsen leppoisan tunteen, onnistumisen ilon ja koiran palkitsevan kontaktin. En tarvitse joka tilanteessa suurinta saatavilla olevaa ongelmaa ratkaistavaksi, voin jättää sen kotiin ja mennä sen kanssa sitten myöhemmin kurssille, kun olen ensin kerännyt iloa ja voimia onnistumisen tunteesta.

Joskus Artun kanssa koirakoulussa olleena... nyt tajuan, että ei kaikki epäonnistumisemme ollut minun syytäni. Nyt kun minullakin oli mukana helppo koira, joka oli äärimmäisen pienellä vaivalla motivoitavissa, ymmärrän, että koiran luonnekin ihan vähän vaikuttaa onnistumiseen koulutuksessa :)

Koululainen lepää pöydän alla, vilvoittelee viileällä lattialla ja pitää päätä jalkani päällä. Se vaikeampi tapaus sai palkinnoksi illan yksinolosta pidemmän lenkin kaksin emännän kanssa. Hyvin meni sekin, nahkahihna viestittää ihmeesti heti kiinni laitettaessa, että tällä lenkillä ei sinkoilla :)

EDIT: Unohdin kertoa, että kurssin jälkeen Basse myös tutustui nenäkkäin yhteen uuteen koulukaveriin :) Se oli kääpiöpinseri, leikattu 4-vuotias uros, ja parin nuuhkaisun jälkeen Basse alkoi hyppelehtiä siihen malliin, että leiki mun kanssa, sinä uusi kiva kamu ;D)

perjantai 17. elokuuta 2012

Viileä kesä -koru

Tässä korussa on pienen hopeanvärisen kierrelukon vieressä omin käsin tehdyn merkki, pieni käsi, jossa lukee Hand Made. Korussa on neliskulmaisia, sinisiä lasihelmiä joissa on hopeisia kuvioita, muutama siemenhelmi, metallisia reikäkuvioisia (filigraani?) helmiä, halpispussista hopeanvärisiä rosoisia, kulmikkaita putkihelmiä ja vielä muutama kulmikas turkoosi lasihelmi särmää antamassa.

Kyllästyin numeroimaan koruja... ehkä kyllästyn näihin nimiinkin, jos ei mielikuvitus ala laukata ;)




torstai 16. elokuuta 2012

Epäkurantit marjastajat

Lähdimme Bassen kanssa marjametsään, jättämään hiukan pitkästynyttä vingutusta varpujen ja risujen joukkoon. Nyt epätavalliset marjastajat kertovat reissustaan kaiken, yksinoikeudella tässä blogissa!

Toisella marjastajalla oli mustikoita ajatellen huomiota herättävät, vaaleat kesähousut. Kun ottaa huomioon marjastajan väsyvät jalat ja viime kesän tapa ISTUA mättäällä poimimassa, eivät nelijalkaisen marjastajan villavat pöksyt olleet tämän vaalean asun rinnalla ollenkaan hassummat.

Nelijalkainen marjastaja pitikin asiallisena istua villapöksyillään ihmisen ja mustikkapuskan välissä, ihastuneita suukkoja poimijan suupieliin jaellen. Ajoittain sen suuhun työnnettiin mustikka jota se mässytti teatraalisesti päätään ravistellen. Tarjottu mustikanvarpu, josta sai nyhtää marjan ihan itse, aiheutti vielä raivoikkaamman pään heilutuksen. Makuvivahteet marja-varpu-lehti-yhdistelmänä eivät miellyttäneet city-koira-marjastajaa.

Kaksijalkaisen marjastajan kummallisuuksiin palataksemme, hänellä ei ollut mukana ämpäriä, ei kulhoa eikä edes koria. Hänellä oli pieni muovipussi, jonka sisällä oli kaksi pienen pientä kannellista rasiaa. Kaksi desiä per rasia. Niiden täyttäminen oli näemmä riittävä suoritus talven varalle... Muista poikkeavaa oli myös käsin poimiminen. Onhan "noukkureita" (voi hampaiden kiristys ja tuskan hiki, miksi suomen kieltä riepotellaan!!) myytävänä joka marketissa eikä kukaan enää poimi käsin.
Perusteluksi tälle vanhanaikaiselle pomimistavalle marjastaja toteaa lyhyesti: "Kuivat marjat kotiin, roskat metsään."

Lopputulos on kaksi somaa rasiaa jääkaapissa ja sohvalla kerällä nukkuva, onnellinen koira.

tiistai 14. elokuuta 2012

Suomen kesä -koru

Suomen kesässä ihastuttavat sininen taivas, sulat järvet, merenrannat, makeat marjat...
Niissä tunnelmissa voi laittaa tämän korun kaulaan ja lähteä vaikka puutarhajuhliin :)


perjantai 10. elokuuta 2012

Mäy-koru

Eipä mennyt kauaa, kun mäyräkoira pääsi kaulakoruunkin :)
Löysin näitä suloisia hopeanvärisiä mäyriksiä nettikaupasta ja tästä tuli heti mieluisin arkikoru.


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Bassen kanssa iltalenkillä

Basse: tip-tap-tip-tap tip-tap-tip-tap...
Minä:  :)

B: Mamma, mä en tykkää lenkkeillä aamulla. Enkä kuumalla.
M: Olen huomannut.

B: Mutta nyt on kiva vilposaa, kato kun mä tanssin, tip-tap-tipitip-tap...
M:   :)

B: Mamma, missä Arttu on?
M: Isot pojat menee joskus kavereille kylään ilman mammaa.
B: Ai jaa.

B: Mamma, mä en taida koskaan kasvaa kovin isoks...
M:  :)
B: Tip-tip-tippe-tip-tiptititititp-tap... :)

tiistai 7. elokuuta 2012

Pieni paketti suklaata

Olen sulaa suklaata...

...sulatanko sinun sydämesi <3

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kaulakoru 5.

Askartelija hamstraa aina ja kaikkea. Toinen kerää vessapaperirullia, toinen ostaa kaikkea kaunista, varsinkin jos se on tarjouksessa :)
Niistä "kaiken varalta" ostetuista kauniista syntyivät 4 ensimmäistä kaulakorua. Tähän vaaleanpunaiseen ihastukseen on helmet ostettu varta vasten.

Kukkahelmiä, 3 eri kokoa, vaaleanpunaisia pitkulaisia ja pieniä, sisältävärjättyjä siemenhelmiä. Nam ;)



perjantai 3. elokuuta 2012

Ihan kohta!

 Pinkki syysleimu puhkeaa juuri kukkaan!
Kotipihassa näitä oli, muistan vielä tuoksun lapsuudesta.

 Ihan kohta mustavadelma tekee marjoja :)
 Keltainen vadelma ei kuki istutuskesänä, mutta tämä on ilmeisesti myöhäistä lajia.


Sitten alkaakin olla kukat hukassa...
Mikä ihme tämä on! Luulin punatähkäksi, mutta kun kukat aukesivat, ei aavistustakaan lajista.
Ihanat, täydellisen väriset kukat!


Tässä menee enää hetki, pinkkiä tulossa :)
Anemone?  Jaloleinikki?
(PS: ajastettu viesti, tänään jo täydessä kukassa!)


Toinen bullea nuppu, kukka tuntematon.


Luulin koulivani tähän oppineittenkukkaa. Miten mahtaa olla asian laita, kun nuput aukeavat :)


Kaunopunahatun pinkki kukinto tulossa miniminivarressa.
Kukan virallinen korkeus piti olla 80-120cm, mutta ensi kesänä on sitten aikaa kasvaa enemmän.


 
Pikkuinen kurkku kasvamassa :)

Kesä alkoi puutarhassa vähän myöhässä, mutta kasvit ovat kirineet ja tekevät kukin satonsa vielä elokuun iloksi. Persiljaa ja minttua on jo naposteltu ruuan kanssa, retiisi (todellakin YKSI retiisi :) korjataan huolella talteen, kun on sen aika.

Pensastomaatin raakileet (todella, monikossa jo) kasvavat ruukussa pihan aurinkoisimmassa kohdassa kannon nokassa :)

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Kesä on...

 Mansikanmakuinen brunssi terassilla ruusukupeista.

 Sittenkin kukkimaan innostunut mustavadelma <3

 Koru kuin karkkinauha.

Pitkästä matkasta uupunut koira vihdoin kotona itse petaamassaan pedissä <3 <3 <3