Kotona ja muualla

Rähmäsilmä kotioloissa...

...onkin kitapurje kylässä!

Kallen mamma, kiitos hauskasta kuvasta, ei ehditty kysyä julkaisulupaa, kun tää on niin mainio =D

Voiko koiran hukata yksiössä?

Ettei lukijoita pidetä turhaan jännityksessä, vastaan heti: kyllä voi.

Tähän koira jäi, auringonpaisteessa lekottelemaan. Tosin paljon rennommin, kun silloin ei aurinko ollut vielä mennyt kolikonkokoisen pilven taakse, eikä koiraakaan oltu käsketty kuvattavaksi aurinkomatolleen...

Jonkin tovin päästä, koska asunnossa oli kovin hiljaista, lähdin katsomaan onko koira grillannut itsensä tajuttomaksi. Matolla ei ollut ketään. Sohva oli tyhjä. Koiran uniluolassa ei kohoumaa. Vankkurimökissä vain siniruudullinen lakana. Kylpyhuoneessa ei ristin sielua...

Joskus kadonnut on lähempänä kuin luuletkaan. Saman parvekkeen oven toisella puolella. Kärpäsiä ja varjoja seuraamassa, seinän ja kaiteen välisestä pienestä raosta ulkomaailmaa haistelemassa.

Kaksi ihoystävällistä tuotetta

Katselin tota blogimme banneria ja totesin, että asiat taitavat tosiaan olla paremmin kuin ennen. Bannerin kuvissa Artun silmänympärykset hilseilee harmaina. Arvatenkin kainalotkin on olleet pahemmassa kunnossa kuin nyt. Mutta silmiinpistävän harmaat silmänympärykset, joka kesän riesa, on toistaiseksi poissa. (Ellei heinä-elokuussa ala kukkia taas joku uusi ärsyke.)

Voimme siis suositella ainakin käyttämäämme rasvahappovalmistetta, Viacutan Plus. Onhan niitä muitakin vastaavia, mutta päätin kokeilla ensimmäiseksi kuurina (yhden koko pullon mittaisena!) tuota, jossa Omega3 ja 6 ovat tasapainossa. Rasvahappokuuri on kosteuttanut ja parantanut ihoa kauttaaltaan.

Toinen hyvä tuote (muulle kuin silmänympärysiholle!), on varsin uusi löytö Verkkoapteekista, Skingel.  Ihogeeli sisältää mm. sinkkiä, ja on antiseptinen ja antimikrobinen, muodostaa suojaavan kerroksen mm. kosteutta vastaan ja auttaa ihoa uusiutumaan. Olen laittanut sitä kostealla kelillä ennen lenkkiä anturoiden väleihin ja kainaloihin. Tuote on miellyttävän tuoksuton, liitumaista nestettä on helppo levittää, se rauhoittaa ärtynyttä ihoa ja on ilmeisen tehokas, koska kaatosadelenkin jälkeen ei ilmennyt kainaloiden normaalia rapsuttelua. Näin kesällä kun ei sadevaatteita oikein pysty pukemaan. Ja mikään vaate ei edes suojaa matalan mäyrän kainaloita. Jos ei oteta lukuun niitä lahkeellisia, kankeita haalareita, joissa joudutaan seisoskelemaan moninkertainen aika kaatosateessa...

Näistäkin on siis ollut meille kovasti apua. Unohtamatta tietenkään raakaruokaa, jonka puolesta puhun niin kauan kuin joku haluaa kuulla. Ja kauemminkin, kuten tuli taas iltalenkillä todistettua =D

Konstikas perjantai

Mulla ei ole pihaa, kuten Iivarilla. Eikä jalkapalloa. 

Mutta löysin sohvan alta tällaisen pakkauspaperin,

joka oli säästynyt, kun se ei mennyt silpuksi

ensimmäisessä erässä.

Kietouduin paperiin, 

möyrin sen sisällä,

kierin sen kanssa matolla,

tönin paperikorin kumoon pari kertaa,

komensin lelulaatikolla ihmistä

noukkimaan minulle sopivan lelun.

Purin tyhjää rahkapurkkia niin että se

paukahteli kovaäänisesti.

Hönkäilin valkosipulikapselin

huuruja kohti herkkänenäistä ihmistä.

Kannoin sille myös 

parhaan retuutusrättini.

Käytin mahtipontisinta

mäyräkoiran kurkkuääntä,

kurkotin kahdella jalalla ja siirtelin kuonolla

ihmisen väsynyttä hiirikättä

parempaan asentoon.

Ei mitään vaikutusta.

Ihminen istuu taas koneella

kuin umpikuuro.

Kiinanruusu ei luovuta

Väärästä myrkkysuihkusta huolimatta,

kiinanruusu kukkii ja kukkii!

Ja jokainen kukka näyttää kestävän

päiväkausia.

Tämä kuva on otettu tiistaina:

Tämä kuva on torstailta:

Onko sinulla kiinanruusu, 

joka kukkii kauemmin

kuin päivän tai pari?

"Minä kukoistan taas huomenna,

nyt nukun..."

Parvekkeen kasvatteja

Kiinanruusu sai häädön parvekkeelle kirvoineen.

Nuppuja on aukeamassa monta, vaikka

suihkutin vahingossa vielä

muurahaismyrkkyä Raidin jälkeen...

Näihin ei kai ötökät tartu...

... paitsi tällaiset kesäperhoset!

Ötököitä nämäkin!

Tällainenkin kukkanen rehottaa

parvekkeen kynnyksellä aurinkoisina aamuina ♥

Kesä

Kesä tuli ensin parvekkeelle,

sitten sisälle.

Kyllä nyt kelpaa lekotella

ja ihailla kiinanruusua.

Vanhasta uutta

Parvekelaatikoiden aika on meillä ohi!

Löytyi kivat ruukut, joissa on ripustuskoukut parvekkeen kaiteeseen.

Kukkavalinnasta voidaan olla eri mieltä.

Mitä perenna ja amppelikasvi tekevät parvekkeen kaiteella...

No, ilahduttavat siinä kuin muuallakin kasvaessaan :)

Joskus on kiva käyttää ja yhdistellä

vanhoja asioita uudella tavalla.

Jotain vanhaa ja uutta on tässäkin.

Koira on se sama Aatu - ei uusi eikä vanha.

Vihreä luola on uusin peti, valmistettu kuulemma

armeijan ylijäämämateriaalista.

Kotimaista, villasekoitteista teddyä.

Näkymä maanantaina aamulla klo 6.30.

Koira on mökkeillyt koko viikonlopun,

emäntä on siivonnut kaupungissa yksiötä...

Hetkeä kuvan oton jälkeen

laitettiin koira suihkuun!

Kalanjämässä kieriskely ei jää huomaamatta...

Vanhaa ja uutta

Vanha kynttilälyhty ja teekannu saivat uuden elämän.

Kesäneilikka muutti lyhtyyn asumaan.

Kaverina sillä on sammakkopariskunta,

joka oli Artun suuri mielenkiinnon kohde pentukesänä.

Sammakot piti kaataa tassulla joka ikinen kerta

kun käytiin pihalla. Eli sinä kesänä varsin usein.

Ei mitään floristisia taitoja,

mutta uudet violetti-pinkki -teeman kukat

ja uusi ruukku.

Korkea, valkoinen sivupöytä sai uuden elämän

ja siirtyi parvekkeelle kylpyhuoneen hämärästä.

Koska parvekkeella ei mahdu kuin kääntymään,

ja kirkkaassa paisteessa ei näe mitään kameran linssistä,

kuvan sommittelu on arvailua!

Pieni siivu räsymattoa mahtui kuvaan.

Kun parvekkeen oven sulkee,

matto ei mahdu olemaan, ovi ottaa alareunasta kiinni...!

♥ ♥ ♥ Minihortensia ♥ ♥ ♥

Mitähän lannoitetta annan sille, että se pysyy

vaaleanpunaisena??!

Keramiikkalintu ja kilpparit ovat vanhoja,

suurimman sinisen kauden somisteita.

Sinisestä ei voi luopua koskaan kokonaan.

Keväällä luonnossakin paljastuu vanhaa ja uutta.

Vanhat metsät, puut, rannat...

Uudet versot ja kukat nostavat

ensimmäisen kerran päänsä mullasta.

Monella niistä on vanhat, vankat juuret.

Iivari innostui antamaan kukille miesten nimiä :)

Párek nimitti kukkia blogikamujen nimillä :)

Tässä kasvioppaaseen muutama ehdotus lisää:

Párekinpetunia, Artturinparta, Ossinpensas, Pepintähkämö, Rillaratamo, Myrskylilja, Tuiskuangervo, Kallenköynnös...

Viime päivinä

Otan tässä taas rennosti, tervein tassuin.

Samaa ei voi koskaan sanoa meistä molemmista yhtäaikaa.

Joskus on hyvä piiloutua...

Saisinko luvan...

nimittäin ottaa oman nalleni,

jonka ihmisystäväni minulle lähetti!

Nallen kanssa leikkiminen

vetää haaveelliseksi.

Mutta kun minä

rrrrrrakastan vanutäytteisiä leluja!

Mikä höytyvä muka?

Ei minun leuassani näy.