Herkkulauantai 2.

Tämän lauantain herkkuun tarvitset paksua tummanruskeaa ja ohuempaa valkoista huopaa, vadelmahillon väristä huovutusvillaa, kuumaliimapistoolin, sakset, glitterpalloja ja Tulip-värejä.

Suklaakääretorttua varten leikataan ensin valkoisesta huovasta A5-kokoinen pala (kreemikerros).

Muotoile ja asettele ohut kerros huovutusvillaa valkoisen huopapalan päälle (hilloa).

Rullaa huovan lyhyemmältä sivulta kääretortuksi, liimaa sauma kuumaliimalla.

Leikkaa tummanruskeasta huovasta pala, joka ylettyy tekemäsi rullan ympärille.

Kiedo ruskea huopapala rullan ympärille ja liimaa sauma kuumaliimalla.

Koristele kääretorttu päältä pursotettavilla väreillä ja muilla koristeilla.

Muista leikata torttukääröstä saksilla viipaleita ennen koristelua :)

Suklaatorttu on valmis tarjoiltavaksi vaikka leikkimökin kesäkauden avajaisissa:)

Viikonloppu ja vieraita!

Viettäkää aikaa iloisesti laiskotellen ja reippaillen ja herkutellen :)

Meille tulee illalla vieras muutamaksi päiväksi ja voi olla ettei ehditä blogata.

Mutta ehkä vieras haluaa ottaa paljon kuvia ja juosta meidän kanssa pitkin metsiä. 

Toivossa elän ja odottelen, eikö se jo tule sieltä...

Pettymys uralla

Tämä on niiiiin tätä. Ihan hävettää tulla tänne kertomaan. Ei olis pitänyt retostella liian aikaisin. "Asiakas" on nyt päättänyt, että poseeraankin vaan jossain S-Vinkit -läpyskässä. Se on vissiin YH:n välissä tuleva liite, mut arvatkaa ottaako mua päähän. Toivottavasti se "liite" on edes koko Suomessa sama. Muussa tapauksessa vaan Hesan seudun kamut näkee mun kuvan... 

Kaiken huipuks mamma lähti tänään eilen Bassen kanssa jonnekin! Se kakara saa nyt kaikkee sen järsimisjutun vuoksi! Ne oli ainaski neljä tuntii poissa. Mulla oli hurjasti lenkkivajausta ja sit ne tuli niin väsyneinä takas. Basse oli päässy johonkin ihan uuteen paikkaan, haisi vierailta ihmisiltä ja lenkkipolulta! Sortoa tää on, eikä muuta.

PS: Herkkulauantai jää tekemättä, kun mamma huitoo ympäri huushollia. Meille tulee sunnuntaina vieras, joka on muutaman päivän. Kivaa :)

Tarinan opetus?

Tein tyhmyyksiä. Nyt vähän kaduttaa...

...mut toisaalta...

...onko tää nyt niin kovin ruma?

Luulin että tästä tulis sanktioita.

Mut ei. Mamma osaa yllättää. Tai sitten se on epäjohdonmukaisin ihminen!

Me päästiin pitkille lenkeille, uusille poluille, mamma heitteli meille palloa ja iltasapuska saatiin etsiä tämmöisestä härvelistä:

Pitäiskö nyt siis olla kiltisti vai jatkaa huonekalujen järsimistä?

Kun ei millään jaksais keksiä uusia metkuja, kun kummasti ramasee noi lenkit ja napuroiden etsiminen tosta härvelistä...

...olisko mamma sittenki meitä viisaampi...

Aurinkoisia sävyjä

Eipä keksitty tälle päivälle muuta kuin poseerata sävy sävyyn.
Useamman kerran lattialla lojuvaa palloa on luultu appelsiiniksi.

Aurinkoista päivää kaikkialle!

Pyöräunelma

Tässä vielä yksi kortti, sitten on korteissa pieni tauko ennen kuin loput valmistuvat.

Unelmointi on joskus parempaa kuin unelman saavuttaminen. Päässä takoo, että jos minulla vain olisi sitä ja sitä... Unelmoidessa sadat huilut ja jouset soittaa sinfoniaa, kehottaa kiirehtimään ja saavuttamaan pian unelman kohde. Kuinka sitten käy? Kerro sinä :)

Mallin työtä teipattuna

Kun seuraava S-Vinkit tai Yhteishyvä ilmestyy, etsikää minut lehdestä :)

Olen ihan kunnossa, mutta mamman työn vuoksi annoin yhden tassun hetkeksi paketoitavaksi.

Heh, Bassekin yritti poseerata...
Mutta eihän siitä mitään tullut, Basse pisti hanttiin kuin kakara ja pakettiin saatiin vaan yks korva, ja lopputulos oli niin amatöörimäinen, että mamma hylkäs heti koko ajatuksen.

Poika-rukka, ei tajua että nuoruuden toilailut voi vaikuttaa ammatinvalintaan...

Kesäpyörä

Näissä maisemissa pyöräilis mielellään. Ihan millä kulkuvälineellä tahansa. Ehkä ei ihan rantakalliolle asti, mutta rantatie kulkisi tietysti kilometritolkulla veden lähellä, aurinko laskisi punaisena kallioiden taakse, eikä häikäisisi yhtään. Lempeä tuuli hyväilisi käsivarsia ja hyttysistä ei olisi tietoakaan...

Fiinimpi Vespa-kortti

Tätä korttia parantelen vielä. Ainakin pyörän ympärillä oleva rinkula vaihtuu heti, kun löydän sopivamman stanssin ja paperin. Mutta tällä Vespalla voisi joku hieno Leidi ajella kesäyössä sifonki hulmuten ;)

Herkkulauantai

Ahkera blogikokki, annamari on tehnyt Ruokaperjantai-postauksista upean tuotteen, joka ilmestyy takuuvarmasti, säännöllisesti ja rikastuttaa ruokamielikuvitukseltaan näinkin köyhän ihmisen aterioita viikonloppuisin :)

Idea Herkkulauantaista syntyikin annamarin jalanjäljissä. Ensimmäisen herkuttelureseptin kokoamisen olin aloittanut kauan ennen tätä blogipostausajatusta (täyteen ahdetut yhdyssanat ovat kivoja, ainakin lukijalle...). Itse asiassa herkkukin on ollut jo suhteellisen pitkään leivottuna.

Perusteellisena perfektionistina haluan esitellä teille tämän ensimmäisen Herkkulauantain namipalan tarkasti.

Historia:
Ulkomailta tulee paljon asioita, joita en ihaile. Mutta sieltä tulee jotain hyvääkin. Jo vuodelta 1796 on Wikipedian mukaan peräisin ensimmäinen maininta tästä herkkuleivonnaisesta. Vuonna 1828 se esiintyi ensimmäisen kerran keittokirjassa nykyisin muoti-ilmiöksi muodostuneella nimellä, cupcake.


Tarvikkeet:
Kun suunnittelin Herkkulauantai-postausta, ajattelin erikoistua resepteihin, joissa on vähän sitä sun tätä, pääasiassa jotain mitä kaapista sattuu löytymään. Vähän niin kuin tuunaus-kierrätys-idealla.

Ensimmäinen herkku, siis juurikin cupcake, muffinsi, kuppikakku, vuokaleivos... what ever you want it to be, täyttää hyvinkin Herkkulauantain kriteerit. Mitään en lähtenyt ostamaan kaupasta, kaikki löytyi kotoa eikä reseptissä ole mitään täsmällisesti muualta kopioitua.

Valmistus:
Onnistuu varsin hyvin ilman uunia. Et tarvitse vatkainta, kulhoja etkä muotteja. Tästä leipomuksesta ei synny tiskiä.

Ota esille ruokalehdet, viime viikon suoramainokset, lasten askartelupaperit, liimaa, sakset ja kaikki mahdolliset hileet, pursotettavat koristeet, värikynät ja pensselit.

Leikkaa hyvin paistuneen taikinan värisestä paperista vuokaleivoksen pohja. Siis se, jonka paistaisit uunissa, jos tämä olisi syötävä paakkelssi.

Piirrä leivoksen pohjaan raitoja, jotka näyttävät paperivuoan painaumilta. Maalaa vesiväreillä leivokseen kolmiulotteisuutta.

Leikkaa erivärisistä papereista leivokselle hattu. Tee siitä monikerroksellinen ja herkullinen, kuorrutettu, strösselipintainen tai pinkillä kermavaahdolla pursotettu. Käytä kerrosten kohottamiseen ja yhdistämiseen tarrapaloja tai silikonia.

Tarjoile leivos esimerkiksi äitienpäiväkortissa toukokuun toisen sunnuntain aamuna :)


Olkaa hyvä, herkkujen ystävät, Everlasting Cupcakes!

Vespa-projekti jatkuu

Tämän kortin yhtenä osana on "klassikkokuva",

nainen ja koira viilettämässä vespalla, tukka ja korvat hulmuten.

En tee kortteja kopioiduista elementeistä yleiseen myyntiin.

Tämän kortin saa itselleen tuttava, jonka koiruliini voisi

hyvinkin matkustaa samaan tyyliin tarakalla ;)

No, ehkä joku kori tarvittais...

Palanen projektista

Työpöydälläni leijailee Vespan palasia - paperisia :) Liiankin pitkäksi venynyt projekti lähti kevätauringon myötä liikkeelle ja toiveena on saada kymmenkunta korttia valmiiksi lähiaikoina. Makoisaksi tämän työn tekee tilaajan lähettämät upeat kuvat pyörästään. Odotan hyviä kelejä jo ihan myötäilosta :)

Tämä kuvan kappale on rakenteluvaiheessa, jonakin päivänä se on valmis kortti.

Luutanssi

Puruluut on ihania. Esitän aina ensin pienen sadetanssin luun ympärillä. Äippä ei saanu kuvattua mun tanssia, kun tanssin niin nopeesti!

Koreografiaan kuuluu pään hieromista mattoon.

Sitten alkaa herkuttelu!

Varaluu on oltava aina saatavilla...

Nam-nam-mamm... ai-jai kun hyvää...

Kesken kaiken mä taas tanssin. Tai kierin.

Arvaas mitä ajattelen tosta tuijotuksesta.

Arttu kujeilee

Ei näy tuolla... 

...eikä tuollakaan... 

...siinähän sä oletkin!

Kiva nähdä <3

Uusi kortti

Tulipa kuvasta kalvakka...
Mutta korttimalli on uusi. Ennen kuin kukaan ehtii syyttää tekijänoikeusrikkomuksesta, niin kyllä, kortin kuvana on vuoden 2012 Koto-kalenterin helmikuun kuva!

Kuvan taakse voi sujauttaa kirjeen - tai lahjakortin. Lähetin ystävälle postia, lähelle Suomen päälakea, ja liimasin kirjeen kortin kääntöpuolelle. Kuva oli täynnä pirtsakan turkooseja värikyniä, samasta kalenterista.

Tuo taustapahvi on päivänvalossa kauniin farkunsinistä. Koukero on tehty Big Shotin kohokuviointitaskulla. Sen päällä on vesivärikynällä vihreää ja kiiltona Glossy Accentsia sekä muutama strassi.

Kulmat on tehty vihreästä nahkajäljitelmäpaperista, Glossy Accentsilla "emaloituna" nekin. Tuo oli hauska sana, kun ystäväni kysyi, miten emaloin kortteihin ja koristeltuihin tikkuaskeihin kuvia :)

Kuppi on tyhjä

... kun pieni koira haluaisi herkutella :)

Makuusoppi

Tässä mä nukun. Yöllä.
Päikkäreitä varten on sohva, äipän maha, lattiatyyny tai paljas lattia.
Arttu nukkuu yöt sohvalla vällyjen alla. Vilukissa...

No thank you

Jos et sä mamma, millään parempaan pysty,
se on "no thank you!"

Onko taas pakko

Tää on niin vanha juttu jo...

Onnellinen koira

Vai kierimään käsketty :)
Onko sillä sitten suurtakaan eroa.

Award

Kiitos annamarille tunnustuksesta :)

Tunnustukseen kuuluu seuraavat kolme tehtävää:

1. Kerro linkin kera blogissasi, kuka lahjoitti sinulle tämän awardin.

2. Kirjoita seitsemän random faktaa itsestäsi.

3. Lahjoita tämä sama award 15:lle blogille/bloggaajalle

---

1. Olen perfektionisti. Mutta äärimmäisen hajamielinen ja lyhytjännitteinen nykyään. Ristiriitaista, kun en koskaan yllä omiin vaatimuksiini.


2. Jos valitsisin nyt ammattini, minusta tulisi käsityöläinen tai eläintenkasvattaja :) Mutta oikeasti olen markkinoinnin kanssa tekemisissä.


3. Pidän kattamisesta enemmän kuin kokkaamisesta. Muutaman kerran vieraat ovat tulleet todella persoonalliseen pöytään, mutta silmänruokaa ja värejä on ollut enemmän kuin vatsan täytettä.


4. Suurin haaveeni on oma tupa, sopivasti maalla, mutta ei korvessa. Pihassa pitää olla pieni kesähuone, saunan ei niin väliä. Omat tillit ja salaatit kasvamassa (ruukku)puutarhassa. Huoneita ja tilaa "riittävästi", yksi askarteluhuone mukaan lukien.


5. Luen ajan kuluksi mieluummin kirjaa kuin istun elokuvissa. Elokuvamakuni on hyvin rajoittunut, ei kauhua, toimintaa, sketsejä eikä juuri komediaakaan. Tykkään salapoliisijutuista, maalaiskyliin sijoitetusta romanttisesta draamasta, saaristolaislääkärin tyylisistä ja tietty kaikista eläin- ja luontosarjoista :)


6. Minulla on monenluonteisia ystäviä. Mutta tulen toimeen parhaiten, jos toinen osapuoli ei ole hallitseva, manipuloiva, kovaääninen, sangviinikko tai koleerinen. En kuitenkaan säily kauaa itseni kaltaisen ystävänä, menetän kunnioitukseni tai mielenkiintoni, ahdistun ja löydän pian ulko-oven.


7. Muutan usein. Se vain on niin. Keväällä minut valtaa hillitön asuntokuume. Nyt se jo orastaa...




Jätän tunnustuksen tarjoamisen tähän. Sen saavat ottaa ja ansaitsevat kaikki, jotka haluavat.


PS: jos haluat lukea aiempia vastauksiani samantyyppisiin haasteisiin, ne löytyvät näistä postauksista.


8.10.2009 ja 26.4.2009


EDIT: harvoin luonnetyypit esiintyvät yksinään, yleensä useamman luonnetyypin sekoituksina. Silloin puhutaan esim. melankolis-flegmaattisesta luonteesta, jossa siis melankolia korostuu.

Höh, tää ei taas ollu meitä varten. Koska koirat saa haasteita, muutakin kun tottelevaisuuskokeita ja luoksetulotestejä??


Mukavaa loppuviikkoa blogikamut :) Muistakaa kiipeillä paljon  lumivallien päällä, ne katoaa kohta! Hanki kantaa ja aurinko lämmittää.


Terkuin,
Sydänkirsu ja Lakunenu <3

Kameran uhri

Vihdoinkin taloudessa on asiallinen kamera. Ja lainattu muistikortti...

Mutta mallin työ on tylsää, jos on reipas kaveri, kuten Basse.

Mihin katosi poseeraava koira! Olisiko 130 kuvaa liikaa jo ammattimallinkin kropalle :)