Seuraavan kerran annoin koirille vain yhdet palaset kummallekin ja kaikki meni hyvin.
Eilen illalla ajattelin taas tarjota aktiviteettia pureskelun muodossa, ja kumpikin sai kaksi palasta. Ateriointi sujui huomattavasti nopeammin kuin aiemmin, eli hätäinen Arttu varsinkin nielaisi loput palaset luusta, joka on hurjasti kovempaa ainesta kuin moni muu meillä ollut luuruoka.
Aamulla sitten taas sulamattomat luut tulivat ulos väärää kautta. Nyt ei ärtyneen mahan merkkejä onneksi ollut, mutta olinkin keittänyt jo illalla maissikiisselin valmiiksi, ja annoin siitä luuaterian päälle vatsaa hoitavan jälkkärin.
Onko muilla samoja havaintoja härän hännistä? Harmillista, jos tuo jatkuu, koska tarkoitus oli oikeasti antaa virikkeellistä syömistä aika ajoin. Kanansiivet eivät kestä kuin hetken, naudan iso rustoluu vartin ja sen jälkeen luukakkaa tulee tolkuttomasti.
Onko poron luut pehmeämpiä kuin nuo härän hännät? Tiedän jo paikan, mistä niitä voi ostaa, mutta en ole päässyt vielä käymään ko. kaupassa.
Maukasta tiistaita :)
Vilin kanssa ei ole kokeiluja ollut häränhäntien suhteen, koska aikaisemman koiraparin meinasi käydä huonosti.
VastaaPoistaSe hännän luu on vaarallisen mallinen, jos koira nielaisee sen sellaisenaan! Pienikin virhearviointi koiralta ja luu jää kurkkuun, sananmukaisesti. Yhden kerran kävi niin ja sen jälkeen ei meillä ole häränhäntiä harrastettu.
Tuota olen vähän pelännytkin... se luu näyttää jäävän helposti jo poskeen jumiin, koska se on niin pieni, ettei tassulla saa otetta, mutta vähän liian suuri nielaistavaksi. Huh, pitääkö mun suosiolla keittää ne hännänpalaset, ottaa luut pois ja antaa lihat koirille. Kaiken varalta! Kiitos varoituksesta.
PoistaMiten teidän koiralle kävi, saatiinko luu pois kurkusta...
Saatiin onneksi, ihan käsin (=sormin) kaivamalla, koira oli onneksi lapinkoira eikä pikkuinen kooltaan. Koiralla kurkku kipeä jonkin aikaa tämän operaation takia, mutta henki säilyi.
PoistaArtulla taitaa olla herkkä masu. Meillä ei mistään luista tule sen ihmeellisempiä ongelmia muuta kuin JOS Ossi syö paljon luuta, siis niin paljon, että sitä luumassaa tulee ihan älyttömästi, niin silloin maha kovettuu.
VastaaPoistaEn tiedä mitä naudanluuta olen antanut, mutta se on sellainen jätti, pää vähän pallonmuotoinen. Sitä ei kyllä mikään koira syö vartissa.
En tiedä poronluista, mutta luutahan ne ovat, että eivätpä ne nyt varmaan pehmeämpiä ole kuin muutkaan luut. Varmaan Artulla löytyy joku balanssi siinä luun syönnissä. Niin ettei tule maha kipeäksi eikä oksennuta, terveisiä M-L ja Ossi.
Herkkä on, masu sekä Arttu ;)
PoistaNaudan rustoluita olen antanut, niitä epämääräisen muotoisia lohkareita, joita myydään pakastealtaassa. Ne on siitä hankalia, kun tosiaan ovat pehmeämpiä kuin esim. potkaluut, ja siksi koira ehtii vähässä ajassa syödä paljon luuta. Sen pois saaminen on myös oma juttunsa, joten rentouttavaan luun syöntiin tulee turhia jännitteitä. Siksi en ole niitä rustoluita enää antanut.
Joskus tilasin strutsin luita, joita sitten tuttava iski kirveellä pieniksi palasiksi. Naudan luille voisi tehdä saman, mutta kun ei ole itsellä kirvestä, enkä halua rivitalopihan näyttävän teurastamolta ;/
Luiden kovuudessa (tiheydessä?) on siis paljonkin eroja. Olen joskus antanut koirille savustettua poron selkärankaa, mutta se nyt on taas pehmeämpää kuin "umpiluut". Olen kumminkin ymmärtänyt, että poron luut ovat herkälle vatsalle sopivampia, joten olisivatkohan sitten pehmeämpiäkin. Silloin niissä ei taas riitä ajankulua ja puuhaa kovin pitkäksi aikaa, mutta parempi niin, että vatsat eivät kärsi.
Kokenut kaikki tietää - ja vaivainen kaikki kokee ;) Arttu on joutunut kokeilemaan vääriäkin ruoka-aineita, kun en ole tajunnut, mitä niistä seuraa. Mutta opimme pikku hiljaa, eikä luita onneksi tarvita koko ajan. Pääasia, että kasvissoseet ja erilaiset lihat sopii ja maistuu. Vatsa on parhaassa kunnossa, kun syödään raakoja soseita ja lihoja.
Herkkuterkut Ossillekin :)
Mirkku on saanut viime viikon alusta lähtien poron potkaluita. Vähän jännitin, miten käy, kun jotkut pehmeämmät luut neiti nielee melkein kokonaisina. Nämä ovat olleet iloinen yllätys! Makua tuntuu riittävän loputtomiin eikä luista ole irronnut minkäänlaisia sirpaleita tai paloja, vain sitä liha-ainesta, jota luun ympärillä on ja sitten sitä ydintä, jota Mirkku jaksaa kaivella kielellään vaikka kuinka pitkään. Minä ainakin suosittelen lämpimästi, sen verran hyvä kokemus meillä on reilun viikon jokapäiväisen syönnin perusteella!:)
VastaaPoistaMistä sitä poron potkaa saa ostaa? Vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta. Meillä on ollut kaksi vaarallista tilannetta, ensimmäinen siankorvan ja toinen häränhännän kanssa. Molemmilla kerroilla kurkkuun juuttunut palanen saatiin pian sormin pois. Herkkua tulee syötyä hotkimalla, pureminen jää vähälle, ja siitähän seuraa ongelmia. Nappuloita on aina tarjolla, joten ne eivät ole muodostuneet hotkittavaksi herkuksi.
PoistaMirkun emäntä:
PoistaKuullostaa hyvältä, ja minua kiinnostaa myös, mistä niitä potkaluita saa ostaa. Tuohan on kuin paraskin luomu-kongi, puuhalelu, ties mikä ajanviete + vähän ruokaa samalla :)
Párek:
Apua... on se kumma, kun koira ei tajua että pureskeleminen lisäisi makunautintoa. Pääasiana on vaan saada saalis omaan mahaan ;)
Artulle nappulatkin on hotkittavaa herkkua, mutta se ei niitä enää saakaan allergiansa vuoksi. Basse sitten istahtaa nappulakuppinsa viereen ja massuttaa oikein antaumuksella, vaikka hiukan on senkin ruokailu nopeutunut alkuajoista. Niin ja Basse saa yhdellä aterialla päivässä nappuloita, koska niitä on helppo ohjeen mukaan punnita ja tavoitteena on saada kaverin maha täyteen, ja silti laihtumaan :/
Ostin poron potkaluita Mustista ja Mirristä, taisivat olla Maukas-merkkisiä. Hinta ei ollut ihan halpa, mutta yhdestä luusta riittää purtavaa moneksi kerraksi, vaikka Mirkku on supertehokas luiden tuhoaja. Olen edelleenkin ollut tosi tyytyväinen. Harvoin Mirkku jaksaa keskittyä johonkin asiaan yhtä kauan kuin noiden luiden pureskelemiseen.
PoistaTäytyypä pistää korvan taakse tuo poro. Nelli on saanut naudanluita järsittäväksi ja niitä riittää iloa aina pitkäksi aikaa.
VastaaPoistaMaltilliset mäyristytöt syö kauniisti ja rauhassa...
PoistaBassekin olisi rauhallinen järsijä, mutta koirakaverin läsnäolo nostaa stressiä, vaikka laitankin ne eri puolille huonetta aitojen luiden kanssa.
Helsingin koirauimalassa pitäisi olla poron luita myös sopivina annospaloina. Vielä en ole päässyt sinne asti hakemaan :)
Minä olen antanut luuta mahdollisemman pienen palan ja lopuksi ihan lihaa. Elmeri syödä hotkii, mutta kun vastapainona on lihaa niin ei tule ulos isoja määriä sitä itseään. Meillä ei myöskään häränhäntiä annetta, kun jäävät jumiin suuhun....Niin takahampaiden väliin. Olen muutamaan otteeseen joutunut niitä kaivelemaan pois. Suosiolla annan siis kunnolla syötäviä luita joka toinen päivä ja jos saa pienemmäksi tai on pienempiä luita niin lihaa kaveriksi. Ei tuu kakkaa niin tuhottomasti.
VastaaPoistaPitää toimia noin jatkossa, koska nyt pelästyin aika lailla häränhäntiä. Olen niiden syömistä seurannut ja ollut jo muutenkin sydän syrjällään, vaikka vielä mitään ei ole tapahtunut.
PoistaKasvissose ja öljy auttavat myös mahaa toimimaan, joten niitä sitten samana päivänä luiden kanssa, eiköhän mekin saada tämä homma toimimaan :) Totutellaan vaikka noilla broiskun siivillä kesään asti, sitten otetaan kunnon luut pihalle ja kokeillaan, kuinka käy.
HUI! Ihan peljästyttäviä kommentteja häränhännistä, joita meillä on syöty aika paljonkin nyt pari kuukautta. Ne on ollut niin mukavia ostaa tuoreena lihatiskistä ja on voinut valita Pepille oikein pieniä ja Rillalle pikkuisen isompia. Tykkään myös siitä, että hännissä on sekä lihaa, rustoa että kovaa luuta. Peppi syö hännät hyvin maltillisesti, mutta Rilla hotkii. Olen huomannut, että välillä Rillalle nousee häntäaterian jälkeen happoja suuhun eli selvästi hotkiminen + luu ärsyttää massua.
VastaaPoistaTäytyy myöntää, että mua rasittaa ne pakasteluut, kun niitä pitää sulatella ja yrittää saada pienempiin annoksiin. En tykkää sulatus-uudellen pakastus systeemeistä myöskään hygieniamielessä. Miksi niitä luita ei voida myydä yhtään pienemmissä pakkauksissa?
Tämä oli kyllä taas oikein hyvä postaus kommentteineen! Kiitos! <3
Eikö vaan, karmiva juttu jos luu jäisi vaikka kitalakeen poikittain, tai kurkkuun jumiin. Häntien kova, järsittävä ydin tuntui aluksi hyvältä idealta, ei enää.
PoistaKokeile tuota maissikiisseliä (maizena-jauhoista), jos Rillan maha ärtyy. Laitoin vähän jotain pehmeää ruokaa joukkoon, kun kiisseli oli jäähtynyt, ja hyvin maistui :) Ja oli eläinlääkärin neuvo.
Meidän pitää varmaan ottaa koiralauman jatkoksi joku iso rotu, niin alamme tajuta luiden ja pakkausten koon ;) Mutta tosissaan olis kiva ostaa luita vaikka vain puolen kilon paketeissa, kun tuo sulatus-pakastus on juuri niin vastenmielistä täälläkin.
Postauksen herättää henkiin teidän kaikkien hyvät kommentit, kiitos niistä <3
Turussa oli mahdollisuus useissa lemmikkitarvikeliikkeissä ostaa pakastettuja luita kappaleittain, itse valiten. Ja tietenkin lihakauppias myy myös luita kpl kerrallaan. Varmaan muuallakin Suomessa eikä ainoastaan Turussa.
Poista