sunnuntai 1. syyskuuta 2013

Löytö parvekkeelta

Mikäs tähän on ripustettu?
Kovin pätkä on ollut, jota tällä on mittailtu!

Alas kaiteelta, haluan tehdä lähempää tuttavuutta!

Älä ipana tuu siihen nuuskimaan, tää on mun!

Huoh, haen mamman apuun...


Ja minä vien tämän talteen!

Pieni neuvonpito lähikontaktissa.

Leikki alkakoon!

Grrrhhhh... voittaisin jos haluaisin

---

Uusi vetolelu löytyi kirppikseltä, parilla eurolla.
Arttu tyhjensi oravan päästä vanut,
sen jälkeen voi taas keskittyä
köydenvetoon.


16 kommenttia:

  1. No onneksi tuosta lelusta on kuitenkin iloa vielä pään tyhjennyksenkin jälkeen. Norsu on jo suolistettu täysin. Terveisiä ja rapsutuksia, M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Norsu-parka... eipä sillä sitten tee enää mitään, kun ei Ossilla ole vetokaveriakaan, joka voisi norsu-riepua vielä vähän kiskoa.
      Rapsutukset digi-Ossille ;))

      Poista
  2. Anonyymi2.9.13

    Kyllä näyttää kivalta leikiltä. Onneksi pääsivät yhteisymmärrykseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu on uuden lelun kanssa aina erittäin omistushaluinen. Mutta seuraavana päivänä ei enää kiinnostanut, vaikka Basse yllytti vetoleikkiin...

      Poista
  3. Kiva kuvasarja! Ja pojat tiesivät, mitä moisella kummajaisella pitää tehdä, vetää ja kiskoa tietty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajattele, että mä tiesin siellä kaupassa heti, mitä pojat sillä aikoo tehdä ;))

      Poista
  4. Hi-hii, olipas hyvä keksintö ostaa tuollainen pitkulainen "vetolelu" pitkuliineille! Ja viksut pojat hoksas tietty heti, miten sillä kannattaa leikkiä! :)))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajattelin, että toi kestää kauemmin kuin köysilelut. Arttu ei jaksa niitä kiskoa, mutta järsii sitten joskus huvikseen koko köyden silpuksi.

      Poista
  5. Ihanat kuvat! Mahtavaa, että pojista on seuraa toisilleen ihan oikeisiin leikkeihinkin. Monesti mietin, olisiko Mirkku onnellisempi, jos olisi koirakaveri leikkiseurana. Ehkä vielä jonakin päivänä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, toisinaan ne jaksaa leikkiä. Mutta jos olen pidempään kotona päivät, Arttu lähinnä möllöttää mun lähellä ja odottaa että mä aktivoin.

      Mirkku voisi laitta isommankin kaverin "järjestykseen", on neiti sen verran topakka =D Kiva idea, kyllä koirakaveria kannattaa harkita.

      Poista
  6. Mahtava lelu ja tosi hienoa, että pojat tykkäävät vetoleikeistä keskenään :) Meillä vedetään mäyrien kesken harvoin, mutta ihmisten kanssa tykkäävät kovasti vetoleikeistä. Tuollainen pehmo varmasti kestääkin tuota vetämistä jonkin verran?

    Mahtavat ilmeet pojilla kuvissa, varsinkin tuo Artun luumuilu tuolta kulmiensa alta ;) Ja taas pitää todeta, että mahtava tuo Bassen 'mantteli' eli tuo musta osa selkää...hyvä väritys, hieno herra :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lelu on kestävä, kunnes Arttu jää sitä nakertamaan :) Uusi lelu innostaa koiria hetkeksi leikkimään keskenäänkin. Yleensähän kaikkeen tarvitaan minua, jota ilman tuskin maapallo pyörii... ;//

      Arttu osaa mulkoilun, huomaan joskus sitä karjuessani koiran silmien hyvin nopean liikkeen, joka osoittaa, että huuto on kuultu ja mapitettu saman tien Ö:hön :))

      Bassen mantteli on joko aussilta tai yorkilta, kummankin omistajiin olemme törmänneet ja ovat kyselleet, onko Basse samaa rotua. No ei täysin, koska kummallakaan ei liene noin luppakorvia :)

      Poista
  7. Aivan mahtava kuvasarja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olemme sarjakuvasankareita, Párek :))

      Poista
  8. Onpa mukava, että pojat leikkivät yhdessä. Artulla on kyllä niin mainio ilme tuossa kuvassa, missä se vie oravaa talteen pois parvekkeelta. Päivän piristys tuo kuva!

    Pimun ja Typyn emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arttu hallitsee paljon puhuvat ilmeet. On joutunut harjoittelemaan kovasti, kun emäntä ei ole aina huomaavinaan :)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)