sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Syysviimassa

Toivottavasti monella on tänään mahdollisuus samanlaiseen lenkkiin, jolta juuri palasimme. Tuuli kohisutti vastapäistä metsää, kun kurkkasin säätilaa parvekkeelta. Vaatekerrosten läpi se ei kuitenkaan tunkenut liian kylmänä. Paluumatkalla puuskainen myötätuuli tuuppasi mukavasti eteenpäin.

Matkalla oli liukkaita lehtikerroksia polulla, paljon analysoitavia hajuja koirille ja meren pärskeitä emännälle. Niitä Arttu ei arvostanut, otti etäisyyttä.

Isänpäivästä. Jo yli 30 vuotta isättömänä olleenakin pidän tätä päivää yhtenä vuoden tärkeimmistä. Kiitollisuus ja rakkaus säilyy, vaikka isä on poissa. Taivaallisen Isän huolenpito on ikuista.

10 kommenttia:

  1. Sinä teit sen taas - siis laitoit ajattelemaan.
    Tekstejäsi lukiessa tulee aina levollinen olo. Niiden analyyttinen, verkkaisen pohdiskeleva rytmi rauhoittaa mieltä, mutta saa samalla aikaan ajatusten virran minussa lukijana.
    Kiitos tästäkin!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kuulla. Hyvää viikon alkua sulle ja Mirkkuselle <3

      Poista
    2. Yhdyn tähän kommenttiin, minkä Mirkku kirjoitteli. Täysin samaa mieltä, kiitos taas tästä kauniista bloggauksesta. Syysterveiset Artulle ja Basselle!

      Pimun ja Typyn emäntä

      Poista
    3. Kiitos teille, ihan hävettää saada niin kauniita sanoja, kun itse en ehdi ja jaksa kommentoida nykyään kovin paljon, vaikka käynkin lukemassa tuttujen kuulumiset.
      Syysterkut tytöille, korvapaikkoineenkin! Pusu operoidulle läppäkorvalle <3

      Poista
  2. Ikävän sateista on ja mustaa ja pimeää:( Ei tykätä ollenkaan, aina lenkin jälkeen joutuu suihkuun... Täällä satoi päivällä ihan kaatamalla ja tuulikin jonkun verran:( Nyt kun käytiin iltalenkillä tuuli kuljetteli pilviä ja välistä pilkahteli puolikuu! Kuivempia kelejä odotellen, hyvää tulevaa viikkoa:) Pojille muiskut;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parempi vaikka kuiva ja kylmä kuin tämä märkä keli.
      Huomasin myös, että illalla on kirkastunut. Jospa huomenna paistaisi aurinko :)
      Tiitulle leuanalusrapsutuksia =D Sinulle kivaa alkavaa viikkoa askartelujenkin parissa.

      Poista
  3. Syksyssä on oma kauneutensa. Jotenkin syysmyrskyt ja -tuulet ovat omalla tavallaan uljaita, syksyn hämäryys on rauhoittavaa ja sateenropina, se vasta on ihanaa.
    Niinpä, isä meillä on jokaisella, kenellä missäkin, isätöntä ihmistä ei ole olemassakaan. Ainakin siinä asiassa olemme kaikki tasavertaisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta on rauhoittavaa olla kotona peiton alla, kun sade piiskaa ikkunalautaa yöllä :) Ei silti, olenhan mainostanut monesti, että meillä lenkit pitenee, kun ilmat muuttuu oikein hurjiksi. Seikkailumeininkiä ;)

      Kaikilla on isä, mutta kaikkia perheitä ei saa ehjiksi, valitettavasti.

      Poista
  4. Komppaan Mirkun ihmistä :) Täältä on kiva aina tulla hakemaan levollinen pohdinta ja rauhallinen mietintä <3

    Lunta odotellessa käydään tämäkin aika läpi, vaikka minulla ei niin väliksi olisikaan. Ikuisena kesäihmisenä yritän katsoa kuuraisen, huuruisen syysaamun kauneutta, enkä kyllä aina ihan onnistu siinä ;)

    Teille kolmelle ihanaa viikonjatkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huurteet kuorruttavat kyllä maiseman kauniiksi, mutta täällä on toistaiseksi vuoroin sadetta ja kovaa sadetta. Kovasti toivon sitä kuuraa ja lunta tulevaksi, mutta taitaa jäädä lyhyeksi se hetki, kun maa on puhtaan valkoinen.

      Nyt ollaan kaksin Artun kanssa, torstaina kotiutuu Basse ja joutuu perjantaina kauneuskäsittelyyn.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)