keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Posti

Kuplamuoviin pakattu posti aiheuttaa riemua. Myönnän osallistuneeni, vaikka paukahtelevat muovinpalat riistettiin heti käsistä.


Yläkuvaan verrattuna korvien asento on muuttunut. Meillä saa ilmaista mielipiteensä ja kaikista postin tuomista asioista ei ole pakko tykätä.  Puku on malliltaan täydellinen, 7 vuoden etsimisen jälkeen. Pitkät takalahkeet, kainaloita suojaavat etulahkeet ja kangasta sielläkin, missä uroskoiran puvussa ei yleensä ole. Kulkusten kohdalla, jos sellaiset omistaa. Kun saan vaihdettua tuon keltaisen karvan tilalle pystykauluksen, kehtaa puvulla ulkoilla päivälläkin.


17 kommenttia:

  1. Hieno puku! Tuommosta on etitty. Mistee nuita suapi?? Muovit ja luatikot on pakettiin lisäilo :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsotaanpas, onko putiikin palvelu (ilmaisen) mainostamisen arvoista... Kyselin hiukan noista "toppapuvuista", joita on tulossa lisää, hillitymmin värein ja kätevällä pystykauluksella.

      Muuten, toppa on minusta vanutäytteistä, tuossa on pehmeä fleecekangas vuorina, aavistuksen vedenpitävä nailoni päällä.

      Poista
    2. Tarkotin siis, että firma mainostaa noita "toppapukuina", mutta niissä ei ole vanua vaan fleecevuori. Outoa.

      Poista
  2. Párek ja Palvelijatar13.1.16

    Voi tuota ilmettä! Palvelijatar varmasti pusuttelisi Artun pyörryksiin ;) Pukuhan näyttää oikein hienolta. Mäyräkoiran vaatettaminen on tosiaankin varsinaista lottoamista. Tarvitaan hyvää tuuria, että toimiva vaate löytyy.
    Artulle terveiset Párekilta: "Kuono kohti taivasta ja rinta rottingille. Hyvältä näytät."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa, se jätkä ei vähästä pyörry =D mutta aina sopii yrittää ;)
      Mäyräkoiran runko on hankala puettava, rottinkirintainen kun on syntyjään, ja jokainen on vielä yksilö. Ei ihmisillekään kaikki vaatteet sovi, vaikka kuinka pitkäselkäisiä oltais :)

      Poista
  3. U p e a puku ja syötävän suloinen malli! <3

    Ja kuplamuovi.. aaaaah! Tehän tiedätte Artun kanssa, että meikäläisellä on tuo sama intohimo. *poks, poks, poks*

    PS. Sain jopa päivitettyä meidänkin blogia Vickyn tarinalla. Hyvä minä ja HYVÄ Vicky!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä sua aattelin, kun muovia paukuteltiin =D Saatte järkätä Artun kanssa joskus kuplistreffit ;)
      Hyvä sinä! Joskus on kiva päivittää asioita ja joskus taas pitää olla itsekseen.

      Poista
  4. He onpas niin tuima ilme ekassa kuvassa ja samaan aikaan tosi söpö :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuplamuovia pitää puolustaa, käsitätsä =D

      Poista
  5. Paffilaatikot ja kuppelimuovit on kyl käypäsiä lelkkuja. Mut onpa sulla istuva uus puku, kuomahyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Parhaita leluja ne onki. Mäyrä terästäytyy heti, kun näkee laatikon. Siinä ei auta kuin luopua laatikosta tai hävittää se yläkaappiin ;)
      Puku istuu, on lämminkin, mutta etulahkeet on lyhyet ja reunan kuminauha hiertää nyt pakkasessa villiintynyttä atooppista ihoa... pitää viikonloppuna ommella joku pehmeä resori tms. lahkeen reunaan ja kuminauha pois.

      Poista
  6. Onpa upea takki! Eikä se karva haittaa. Muotiahan ne sellaiset nyt ovat. t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plääh... eikö just tollasten härpäkkeiden takia katsota kieroon ihmisiä, jotka pukee koiransa. Vaikka sen tekis täysin paleltumisen varalta, niinku meillä.
      Älähän palele lenkillä, Eka. Laita rivakasti tassua toisen eteen <3

      Poista
  7. Hieno puku! Ja rohkaisevaa, että enää on 4 vuotta etsimistä jäljellä. Tänään tuli postissa tännekin yksi yritys mäyräkoiran vaatteeksi. (Tosin ilman kuplamuovia.. pöh..)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa teillä tärppäis puvun kanssa jo aiemmin :) Arttu on toisaalta niin helppo (pukea, pestä ja hoitaa tarvittaessa) mutta toisaalta niiiiin rasittavan tönkkö lenkillä heti, kun vaatetta on päällä. Siksi toi uusi puku olikin mainio löytö, kun materiaali ja malli ei ilmeisesti kinnaa mistään, vaan lenkillä voi ihan ravatakin normaalisti välillä, eikä tarvi koko matkaa poukkoilla kuin pystyyn jäätyny jänis... ;)

      Poista
  8. No se on kiva, että koira jaksaa innostua. Ossia ei jaksa kiinnostaa paukkuva muovi:) Olen kerran oikein yrittänyt saada sitä tajuamaan, mitä sillä voisi tehdä. Onkos teillä vilakkaa sisälläkin? Vai miksi Artulla joku "sisäpuku"?:)

    Meillä on jouduttu päivittäin polttelemaan kakluuneja, että pysyisi tarpeeksi lämmintä. Jos vääntää sähkölämmityksen napit kaakkoon, niin tulos näkyy sähkölaskussa, joka on muutenkin niin iso, että välillä hirvittää:) Terkut Ossilasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Artun paita on ollut työpäivien ajan päällä ihon lääkitsemisen takia. Ettei nuole lääkettä ja riko kainaloitaan enää yhtään enempää. Atooppinen iho + pakkanen + allergia + muutama muu tekijä aiheutti sen, että toisessa kainalossa oli lähes kämmenen kokoinen kaljuuntuva, ärtynyt läiskä. Sitä on hoivattu ja rasvattu, vain kortisoni näyttää nyt auttavan, kun tulehdus oli niin pahana.

      Puulämmitys on omakotitaloissa ihan ehdoton Suomen talvessa. Me nautitaan täällä nyt kaukolämmöstä, mutta on noita sähkölämmitteisiäkin talvia ollut. Ja leivinuunin suloisia lämpöjä, ja peltiuunin sytyttelyä. Aikansa kutakin.

      Terkkuja sinne, mukavaa viikonvaihdetta Ossin väelle!

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)