perjantai 14. lokakuuta 2016

Tauko ja tuumaus



Olen tässä tuuminu, mistä oikein kirjottais.


Ulkona on jo niin kylmä, että nokka täytyy piilottaa varpaisiin.


Välillä kävi aika pitkäksi ja
hermostuin laatikolle.
Se oli tyhjä!


Pistäydyin päällysmiehen hommissa.
(Ex-systerin takki oli lämmin työasu.)


Kotimatkalla pääsin etupenkille!
Hyvistystä, kun emäntä oli
viikon lomalla ilman koiraansa.


Takaisin peiton alle tuumailemaan.


Että mistä sitä oikein kirjottais...


Syksy on tullut, mutta sen kaikki jo tietää.

Me halutaan kiittää niitä ihmisiä, jotka ovat olleet paikalla ja käytettävissä, kun Arttu on tarvinnut hoitopaikkaa, lenkittäjää, seuraneitiä, kaupassa kävijää tai muuten vaan pään silitystä. Kiitos!

16 kommenttia:

  1. Myö on oltu jo vähä huolissaan ettee vuan oo mittää kurjoo sattunna teelle ku ee oo kuulunna pitkää aekaa mittää. Onneks sielä on kaekki hyvästi :)
    Piällysmiehen hommat on tärkeitä hommija ja asijanmukanen vuatetus pittää olla.Että tarkennoo hommasa tehä. Sulla on muuten tosj hieno paekka tuossa lasin eissä. Pehmee ja lämmin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päällysmies on ollut myös mukana kaatamassa ja pilkkomassa puita (ja kiskoi sen jälkeen ammattilaisen elkein aamulenkilläkin kohti yhtä pihaa, jossa moottorisahattiin kaadetun puun pöllejä). Hyvä kun koirallakin on aktiivilomat, normi arki sillä onkin aika puuduttavan tylsää ja yksinäistä.
      Kiva kun ootte meitä muistanu :) Mutta ei tarvi olla huolissaan. Joskus ei vaan tiedä mistä kirjottais :D

      Poista
  2. Tuossahan oli yhdelle päivälle jo kovasti puuhaa, ei ihme ettei pitkiä tarinoita ehtinyt kirjottaa :)
    Tuumailukin vie kovasti energiaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillon pitää puuhata, kun on aktiviteetteja tarjolla :) Tuumailu on arkista energiankulutusta ;)

      Poista
  3. Párek16.10.16

    Tosi kivaa, että kävitte kertomossa viimekuulumiset. Aina kun läppärin avaa, automaattisesti tsekkaa olisko Arttu ollut linjoilla. Meillä on myös pikkupaussin paikka, kun Palvelijatar vähän kipuilee ranteensa kanssa. Puukko siihen auttaisi, mutta ei kuulemma innosta.
    Erittäin mukavaa sunnuntaita ja alkavaa viikkoa teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, syyllisyys ja ilahdus jahtaa nyt toisiaan, johtuen mukavasta viestistäsi. Kun yli seitsemän vuotta on blogia raapustanut, tuntuu hiljaisina aikoina kuin olisi pettänyt lukijansa (edes sen yhden, joka odottaa seuraavaa postausta ;)

      Onko ranteelle muuta hoitoa kuin puukko tai särkylääke? Käskepä Palvelijattaren hommata sellainen ergonominen hiiri. Kun saa ranteensa parempaan kuntoon, ei rasitu uudelleen ainakaan Párekin juttujen kirjoittamisesta, kun käsi saa olla luonnollisessa asennossa. Tai no, ei kirjoittaessa tietenkään, mutta ainakin hiiren käyttö on silloin mukavampaa.

      Hienoa alkaneen viikon jatkoa sinnekin!

      Poista
  4. Tosi kiva kuulla sinusta Arttu! Mä en pääse koskaan etupenkille, kun en malta olla siellä hantin paikalla vaan yritän koko ajan äipän syliin. Eikä se ole kuulemma sallittua. Vaikka Sylvi pääsi ajamaan kirjastoautoa. En ymmärrä! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuule Eka, kerron nyt sulle salaisuuden, koska sä oot niin mukava pikkujätkä. Noh, mä pääsen tosi harvoin etupenkille, koska tuijotan, huokailen, vingun ja hinaan kuulemma pitkää kuonoani liian liki ja vaihdekepin tielle. Nyt ei vaan autoon mahtunu kuljetushäkkiä, kun oli molemmille viikon kamat ja mulle vielä sapuskat kylmälaukussa!

      Iloista viikkoa, muista vilistää paljon kahisevissa lehdissä, nyt kun vielä voi, koska kohta on talvi! Terkuin Arttu-kamu.

      Poista
  5. Ollaan täällä kuulolla vielä mekin. :)
    Laatikoiden repiminen on hauskaa puuhaa ja onneksi yleensä myös sallittua! Harmittavan vähän on asunnossa asioita, joita saisi repiä. Lelut tietysti, mutta kuka nyt omia lelujaan rikkoisi... Muita asioita on paljon hauskempi hammastella. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, kiva :)
      Isokaan pahvilaatikko ei ole este, kun puretaan energiaa :D Ja laatikossa on se jännittävää, kun ei voi koskaan olla varma, onko siellä sisällä vielä... kuplamuovia!!!

      Poista
  6. "Hauska tappa vanha tuttu", kuten Turun ruotsinkieliset vielä lapsuuteni aikana sanoivat. Nykyään osaavat paremmin suomea...
    Siis lause sopii juuri tähän, Artun ja Wupen blogeihin. Me ollaan taukoiltu myös ja ollaan taas takas.
    Tarvitseehan kaikki joskus pikkupaussia, kuka mistäkin syystä ja sitten uusin innoin palataan takas. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri niin, ja kiva tavata sinuakin :)
      Ja sinäpä sen tauonkin merkityksen osasit hyvin pukea sanoiksi. Kuka mistäkin syystä. Mun kohdalla tauko ei ole merkinnyt täyttä poissaoloa muiden blogeista. Joskus olis hyvä, jos ajatuksissa kirjoitetut kommentit saisi jotenkin näpyttelemättä lähetettyä.
      Mukava kuulla teistäkin. Voi hyvin!

      Poista
  7. Se on hyvä, että löytyy lämpöisiä nukkumapaikkoja syksyn viileyteen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämpimät peitot on olleet haluttuja tänä syksynä :D
      Itsellä palelee ihan koko ajan kädet ja jalat. Olen jo odotellut lumipyryä, mutta ilmeisesti nyt on tultu jo siihen ikään, että vilu on talvella vakio, eikä se toimi ilmapuntarina kuten tähän asti.

      Poista
  8. Oli kiva taas lukea teidän kuulumisia. Täällä mekin yhä ollaan ja pysytään, emäntä ja Typy&Hippu.

    Välillä tulee pausseja plokkailussa, syystä tai toisesta. Se on ymmärrettävää ja pääasia, että sitten taas palataan takaisin.

    Mukavaa viikonloppua teille toivotamme Typyn ja Hipun kanssa!

    Typyn ja Hipun emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestistä, mahdottoman mukavaa joulun odotusta Typyn ja Hipun väelle.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)