Muiden paketit olivat Artulle täyttä ilmaa, kun omasta sai repiä esille isot solmuluut :)Ensimmäinen joulu toi kohta 11kk täyttävälle Artulle kivoja uusia kokemuksia paksuun lumeen hukuttautumisesta, kyläilystä ja riistan mausta. Joulupäiväksi säästetystä paketista löytyi poron rusto, joka rouskui hetken hampaissa. Vasta tänään joulureissusta palannut ja nettiyhteyden avannut Arttu toivottelee blogikamuille iloista vuodenvaihdetta!
* * * * *
Se ihan ensimmäinen joulu,
kaukana täältä,
ilman lumihiutaleita,
vailla kynttilöiden lämpöä
ja vähäisin eväin.
Lämpöä talliin toi
eläin tai ehkä useampi,
pehmeyttä oljet,
rakkautta Taivaallinen Isä,
jonka Poika oli syntymässä.
Lumijouluissamme samat toiveet:
lämpöä, suojaa ja leposija.
Sama Rakkaus riittää
tallin hämyyn
ja valaistuun kotiin.
Hei Arttu!
VastaaPoistaKiva kuulla sinun ekasta joulusta. Toivottavasti lahjat oli onnistuneita.Me siskon kanssa ollaan jo niin "varttuneita", että joulukin on jo tuttu meille.
Emäntä oli paketoinut joulupaperiin molemmille solmuluut ja arvaas kun sisko haistoi vaatehuoneesta sen korin jossa lahjat oli. Se hokas välittömästi korin kun ovi avautui. Pujahti sisälle vaatikseen ja rupes penkomaan koria. Löytyihän se luu sieltä ja eikun paperia repimään. Just sillon tuli meidän oikea ihmissisko ja pilas koko jutun. Otti mokoma luun pois siltä.Mut tiedetäänhän ainaskin missä lahjat on.Ei muuta kun odottamaan hetkiä parempia.Jos joku jättäs oven auki.Hehee.Muutama päivä siinä meni kyylätessä oven takana ja nuuhkiessa siinä ovenrakosessa. Tökittiin kuonolla vuoronperään sitä ovea mutta ei se auennut.
Vihdoin jouluaattona sitten tonttu heitti paketit kuusen alle ja ai sitä riemua!!!
Kaikki mahdolliset paketit oli revittävä auki. Vaikka äiskä koitti estellä oman pörrösukkapakettinsa avaamista. Koitin sitäkin avata.Onneksi löysin oman luuni . Ei siinä kauaa mennyt kun jo toinen solmu oli syöty.
Vähän saatiin kinkuntynkääkin maistella.Mutta vain vähän kun on se sydänvika niin ei suolasta saa syödä.
Eilen käytiin mökillä hautautumassa lumeeen. Siskolta näkyi vaan hännänpää kun se oli siellä haistelemassa ja kaivelemassa hiirenkoloja.Suihkussa piti lumipaakkuja sulatella.Niin tiukasti ne tarttuu tassukarvoihin.
Kivaa viikkoa sulle Arttu ja ole varovainen niiden rakettipaukkujen kanssa ettet saa elinikäistä kammoa niiden kanssa.Ne kun säikäyttää aika lailla kun ei tiedä mistä moinen pauke johtuu.
Meidän kultainennoutaja kärsi aikoinaan paukkukammosta, se oli aika ikävää.
Terveisin Kusti ja Roosa