Reilut kaksi kuukautta kaupunkielämää ja mitä olen jo saanut aikaan:
-työpaikan kulkukortti unohtui ruokalassa tarjottimelle ja joutui tiskivaunuun
-pätkätyöläisenä kun olen, kulkukortti vanheni jo kerran, ja seisoin seuraavana aamuna oven takana...
-pysäköintivirhesakko kerrostalomme pihaan tulevan hiekkatien sivun heinikkoon pysäköinnistä, 60 euroa
-sakko ratikassa matkustamisesta, kotiin unohtuneen kuukausikortin vuoksi, 80 euroa
-kotona toteamus, että em. asiasta en voi mennä edes HSL:n palvelupisteelle valittamaan, koska kuitin mukaan olin matkustanut jo 2 viikkoa tietämättäni pummilla...
Näistä kommelluksista yhteenvedot:
-ruoka on töissä niin hyvää, että kaikki muu tarjottimella unohtuu :)
-kulkukorttia uusiessani opin tietämään, kenen puoleen kuuluu kääntyä :)
-tämä on vaikea... ai joo, onneksi autoani ei oltu hinattu pois :) :)
-onneksi se tarkastaja ratikassa ei provosoitunut, vaikka olin kiukkuinen kuin ampiainen... ;/
-sainpa jotain vastinetta sakolle - 2 viikkoa matkustamista =D
Oikeasti kesän saldo on plussalla, vastoinkäymisistä huolimatta. Muistia ehkä tarvitsisin hiukan lisää, mutta pärjään kai näinkin, kun otan rauhallisesti.
Nyt on lauantai-ilta. Koirilla lienee mukava olo iltapalan jälkeen. Olen jutellut taas uusien ihmisten kanssa talomme pihalla ja aion leipoa vielä mustikka-nektariini-paistoksen. Kylmää maitoa ja nammm...
Iloista viikonloppua joka taholle :)
Ihanasti olet koonnut asioiden positiivisetkin puolet etkä pelkästään "piehtaroi" niissä vastoinkäymisissä. Virheistä oppii, se on niiden mokien lähes ainoa hyvä puoli.
VastaaPoistaKannattakin tehdä itsensä miellyttäväksi naapuriksi muille saman talon asukkaille, varsinkin kun omistaa koiria. Hyvät välit kaikkiin ja aina sydämellinen hymy kun tavataan, se auttaa jopa koiranvihaajia sietämään koiria.
Silloin kun asuimme talossa, jossa oli useita koiria, korjasin porraskäytävästtä jopa naapurin koiran lirut pois, ettei kukaan vaan luule, että meidän Vili päästelee rappukäytävään...
Positiivistaminen on ainut keino, kun asioita alkaa kasaantua :)
PoistaKyllä, olen ilmeisesti pääsemässä erakkovaiheeni ohi. Ja vaikka ihan vilpittömästi olenkin naapureille jutellut, siinä tulee mukana tuo miellyttämis-aspekti. Jota voi sitten alkuun päästyään harjoittaa koko ajan enemmän :)
Olenkin saanut hyvää tietoa jututtamiltani naapureilta, myös omien koirieni äänistä. Yksi myönsi, toinen painoi villaisella, kolmas kertoi ottavansa pian itsekin koiran :) Ja yksi oli jopa poissa ollessani vaientanut koirat. Oli vaan todennut parvekkeeltaan, että "nooh, olkaas hiljaa", ja kaksikko vaikeni =D
Olitpa viisas, mutta samalla ystävällinen muita liruttelijoita kohtaan. Kiitos hyvin rohkaisevasta kommantistasi.
Eipä oo helle hiljentänyt parkkipirkkojen ja tarkastajien vauhtia :)Lämmintä sunnuntaita teillekkin, asteita alkaa olla +25 eikä ilma juuri liiku.
VastaaPoistaAivan. Ihan kuin ei tässä kaupungissa olisi todellista vahtimistakin (tuohon parkkisakkooni nähden).
PoistaSunnuntai on ollut lämmin, odotellaan iltaa ja ulkoilua :)
Voi sinun kanssasi, otan osaa molemmista sakoista. Tuollaiset rahalliset muistutukset parantavat kummasti muistia. Sitten sinun pitää ottaa käyttöön sellainen kaulanauha kulkukortille. Jos sinulla ei ole omaa valmiina, niin arvaan, että ainakin materiaalit löytyvät:) Mustikka-nektariinipaistos oli varmasti ihanaa. Terveisiä M-L ja Ossi ja rapsuja AB:lle!!
VastaaPoistaTiedätkös, kulkukortin kaulanauhaa en ole uskaltanut tehdä ennen kuin työ "vakinaistetaan"... Ehkä jo piankin, ja sitten kaivan varastosta tarvikkeet :))
PoistaParkkisakossa kismittää asia, josta pitää varmaan vielä avautua blogissa enemmän.
Paistos oli vähän kuin omena-kauraryynipaistos. Turhia aineksia paljon, jätin sokeristakin puolet pois. Mutta maistui hyvältä ja sain ostamani nektariinit käyttöön :) Eka leivonnainen tässä kodissa.
Terkut sinne, Ossille myös :)
Jälleen kerran ihailen kykyäsi katsoa maailmaa ja omaa elämääsi positiivisen kautta. Tuollaista asennetta kaipaisin itsekin. Onko se synnynnäistä vai voikohan sitä myös opetella?
VastaaPoistaSitä on ihan pakko opetella, joka kerta kun tulee vastoinkäymisiä :) Totta kai on oikeastikin positiivisia ihmisiä. Sun kommentit on rohkaisseet miettimään lisää huonojen asioiden kääntöpuolta.
PoistaJunassa on käynyt niin että kun hyppään sisään ja matkustan vain pari pysäkinväliä niin konnari ei ehdi tulla myymään lippua. Muistan ikuisesti se hetken kun tein sen pienen poikani kanssa. Monta kertaa sanoin jälkikäteen että pummilla ei saa matkustaa... :)
VastaaPoista;) Jos tarkastaja ehtii tulla sisään sillä pysäkillä, kun pitää jäädä pois, joutuu matkustamaan eteenpäin niin pitkälle, että sakkolappu on kirjoitettu. Näin kävi ratikassa...
Poista