Arttu on hankala, tällä kertaa syömisen suhteen.
Kesä meni hyvin, Arttu söi liiankin ahneesti, kakisteli kuivia nappuloita, kun ei malta pureskella yhtään ;)
Sitten tuli heinäkuun lopun helteet (ne oli siinä koko alkukesän ja elokuun helteiden välissä...). Koira söi kotona edelleen tosi hyvin. Tuttavani otti Artun muutamaksi päiväksi "hoitoon", syynä hänen suuri rakkautensa koiriin ja minun helleuupumukseni. Niinpä me Bassen kanssa teimme rauhallisia etätyöpäiviä kotona ja vielä rauhallisempia, pieniä pisulenkkejä ulkona.
Arttu lakkasi syömästä. No, kädestä kuulemma söi kasan nappuloita aamuin illoin... ja lenkkimakkaraa päivin. Niinpä. Kävin yhtenä iltana pikavisiitillä Artun luona, ja koira juoksi kupilleen syömään! Ruoka oli ollut tarjolla jo pari tuntia, eikä ollut maistunut.
Arttu tuli kotiin lauantaina. Eikä syönyt kuin ensimmäisenä iltana kunnolla. Tuttavani poikkesi sunnuntaina ja koira juoksi kupilleen syömään...
Eilen aamulla tarjosin ruokaa, ei kelvannut. Puolen päivän maissa toista ruokaa, ja koira istui kupin viereen kuin tuomittu. Iltapäivällä heitin överiksi ja laitoin koirille 4 kuppia lattialle. Tarkoituksena katsoa, mikä laji maistuu. Ei mikään. Basse veteli yhden kupin tyhjäksi ja aloitti toista, kunnes puutuin peliin ;))
Eilen illalla keitin kaurapuuroa, lisäsin hiukan AB-piimää, ei kelvannut. Iltalenkin jälkeen olin jo epätoivoinen, koska Arttu oli KOKO päivän lojunut työpöytäni vieressä sohvalla ja tuijottanut minua herkeämättä. Yöllä ramppaava, nälkäinen koira ei tule enää kuuloonkaan. Hetken mielijohteesta tökkäsin keskelle sitä kaurapuurokuppia pienen palan kuivattua kananfilettä. Kas kummaa, kuppi tyhjeni =D
Tänä aamuna... ei auttanut filetemput eikä puurot. Mutta tuijotuskin on loppunut. Hiipuuko koiran voimat ;/ Yritän olla kiinnittämättä huomiota asiaan. Normaalisti en vaihda ruokaa, jos ei kelpaa. Mutta itsekkäästi ajattelin illalla, että kylläinen koira on helpompi, joten kokeilin. Nyt tiedän, ettei tuon jääräpään kanssa auta, vaikka olisi paisti lattialla! Ikävöikö se siis aina jotakin, joka ei ole paikalla??
Jospa helteet vaan uuvuttavat A:ta sielläkin - ellei se ilmojen viilennettyäkään loppuviikolla (niin ainakin luvattiin säätiedotuksessa) ala syömään, niin olisin sitten vasta huolissani. Tosin toisaalta tiedän kyllä tunteen, kun nälkäinen koira TUIJOTTAA yöllä....siihen herää väkisinkin! Toi lihaliemi on meillä auttanut, toinen hyväksi havaittu on mikrossa kypsennetty seiti liemineen, sen saa pilkottua pieneksi melkein minkä vaan ruoan sekaan, ja kalan tuoksu saa ainakin Maurin popsimaan sapuskan kiireesti parempaan talteen :-) Terkkuja pojille, t. Laura ja Mauri-setä
VastaaPoistaArttu on ennenkin lakkoillut syömisessä. Tuttavani kädestä syöttäminen oli ainakin suuri vikatikki, samoin lenkkimakkara. Paitsi että se makkara ei ole muutenkin kausiallergiselle hyvä ruokana - korkeintaan satunnainen makupala - niin makkaran makuun tottuu ;// Ja mikään muu ei kelpaa. Paitsi kädestä, ja siihen en ala.
PoistaLihaliemi oli hyvä vinkki. Laitan sitä nappuloiden päälle illalla. Arttu ei taas oikein välitä kalasta, ja totta kai meiltä löytyy tällä hetkellä pakasteesta vain kalaa.
Terkkuja Mauri ja Matte ;)
Tosin: lihaliemessäkin on lisäaineita...
PoistaLuomulihalientä saa nykyään marketeista, siinä ei ole lisäaineita. Suolaa tosin kyllä, mutta ell:n mukaan sitä koira tarvitseekin, jos on pitänyt pitkään paastoa.
PoistaTotta :)
PoistaNo, tein eilen hiukan tavallista lihalientä ja iltanappuloista meni osa alas. Tänä aamuna ei. Helteet varmaan vie ruokahalun.
Hmm, nyt en ollenkaan muista mitä kaikkea Arttu pystyy syömään ja mitä ei. Antaisin kuitenkin joskus nappuloiden sijaan jotain "herkkua", kuten Ossillekin. Ossi saa sen allergiaruokansa lisäksi joskus yhden kanafileen tai sitten paistettua lohta. Ossihan rakastaa kalaa. Harmi, ettei kala uppoa Artulle. Voisikohan kyseessä olla totuttelukysymys? Yksi, mistä koirat yleensä pitävät ja ei ainakaan tee pahaa Ossin vatsalle on raejuusto. Purkki raejuustoa ja avot. Eipä sitä koirapoika muuta sitten päivän aikana tarvitsekaan. Toisaalta Ossi, kun on aika rautamahainen, niin en parin päivän paastosta hätkähdä. Se onkin sitten ihan eri juttu, jos Arttu alkaa oksentelemaan tyhjästä vatsasta. Ja voin kuvitella, että ei se koiran vatsan kurina ole kivaa kuultavaa. Joskus Ossinkin vatsa kurisee, kun on kieltäytynyt syömästä, mutta kun se ei nuku samassa tilassa, niin ei häiritse. Pidän sillä melkein aina niitä allergiapipanoita kipossa ja se on sitten Ossin valinta, jos päättää olla syömättä.
VastaaPoistaVeikkaan, muuten, että Arttu on ollut vähän "loukkaantunut", kun olet vienyt sen kaverillesi ja basse on saanut olla luonasi. Loukkaantunut lainausmerkeissä, kun se on inhimillinen tunne enkä nyt ole ihan varma, miten koirat käsittelevät asioita. Koetahan saada poika syömään jotain. Terveisii ja rapsutuksii, M-L ja Ossi.
Arttu pystyy syömään suht kaikkea lihaa. Vain teolliset valmisteet (lisäaineet) pistää kainalot kutiamaan.
PoistaKoirat syö meillä suht "laajakirjoisesti" kaikkea :) Nappuloita on Artulla menossa vasta kolmas pussi, sitä ennen oli vallan raakaa ja kypsää lihaa, lohta, keitettyä parsakaalia (herkkua!), Neuta, M&M:n pakasteita jne. Niitä laitetaan nytkin vaihtelevasti nappuloiden joukkoon, maistuvuuden vuoksi. Siloin tällöin AB pistelee iltapäivällä välipalaksi kermaviilipurkin puoliksi. Kuivattuja kananfileitä saa napostella toisina päivinä. Herkkuja annetaan sitten, kun on kynsienleikkuu, korvien putsaus tai muuten vaan järjestetään ympäri kämppää etsimisleikki ajankuluksi.
Meillä kupissa ei ole mitään, jos ei ole ruokailuaika. Opin sen viimein yhden Artun nirsoilukauden aikana, että se ei auta asiaa, päinvastoin. Ruokaa on aina tarjolla = ei tarvi kiirehtiä pitämään puoliaan, voi odottaa parempaa.
Töissä käydessä on pakko saada koirien rytmi jotenkin kohdalleen. Basse kakkii joka kerta, kun käydään ulkona, mutta Arttu ei. Jos ruokailut heittelee, miten sattuu, koira ei tee aamulla asioitaan ja on sitten hädissään jossain vaiheessa päivää, kun maha alkaa toimia.
Heh, raejuustopurkki ei riitä Artulla mihinkään, jos se on oma itsensä =D Sehän tässä on hullua, että tavallisesti 3-4 kertaa päivässä ruokaa kerjäävä koira ei syö mitään.
Sanon vaan, että yksi viikko mun sijassa, Artun kanssa, opettaa enemmän kuin tuhat koirakirjaa ;))) En tiedä, onko se kaikki oppi tarpeen, mutta nyt on vaan pakko olla oppilaana :)
Loukkaantunut. Sitä tuo kovanaamainen herkkis voi olla. Mutta tuttava, jonka luona Arttu oli, on koiralle ihan ykkönen (mun jälkeen, toivottavasti...) Mutta tuo pointti, että Basse oli kotona. Ei ihan pieleen välttämättä.
Terkut sulle ja Ossille :) Olipa kiva analysoida oikein pitkällä kaavalla :))
Arttu-kiltti, syö reippaasti, ettei mammalle tuu hätä susta, jooko?;)
VastaaPoistaOotko kokeillut Artulle sydäntä, maksaa tms. raakana? Moni nirppanokka tuntuu tykkäävän niistä.
Tavallisesti Arttu syö kaiken, jää odottamaan Bassen hitaampaa ruokailua ja syö nekin jämät, jos jää :) Näitä nirsoilukausia tulee, ja ne kyllä yhdistyy noihin kyläreissuihin ikävästi.
PoistaAnnoin koirille raakaruokaa aika pitkään, mutta tämä kesä sekoitti terveelliset tavat. Lisäksi löysin Artulle sopivia nappuloita, joten ruokailu helpottui, matkalla ja muualla.
Arttu kiittää Mirkun ohjeista :) Lupaa syödä - taas joskus.
Niinhän se on, että monessa kyläpaikassa hemmotellaan koiraa, jos se on sinne tervetullut. Ei auta vaikka kiellät antamasta makkaraa tai piparia tai syöttämästä käsin.
VastaaPoistaEllilläkin on aina välillä noita syömättömyys-aikoja, mutta olen liittänyt ne juoksuihin. Se kyllä syö, mutta heikohkosti. Ja oonpa sortunut sille joskus kädestäkin ruokaa antamaan, eikä se kuitenkaan ole vaikuttanut siihen myöhempään syöntiin. Sitten kun kelpaa, niin sitten syö. Ja sitten on aina joskus niitä päiviä kun ruoka maittaa vasta illalla, kun masukipu alkaa hellittää. Tästä tulikin mieleen, että jos Arttu on allerginen makkaralle, ja se on sitä liikaa saanut, niin voisko se vaivata sitä jotenkin? Tai voihan siellä lähettyvillä asua juoksuinen narttu, vai huomaisko senkin jotenkin muulla tavalla Artusta?
Joka tapauksessa me lähetetään molemmat pojille paljon muiskuja.
- Elli ja emäntä
Ei auta, vaikka ohjeistaa ihmiset, koira saa kaikkea mikä sille maistuu. Ja sen jälkeen sille ei maistu sen oma ruoka, koska lenkkimakkara nyt sattuu olemaan niiden suurta herkkua.
PoistaTosiaan, kun sanoit, Arttu on liponut lenkillä ja jo hississä tavallista enemmän maata, lattiaa, ruohoja... Voipa olla osuutensa jollakin tyttökoirallakin. Ennenkin on aiheuttanut ruokahaluttomuutta, kun niin sydän läpättää ;))
Muiskaus Ellille =D
Voihan! Tälläkin syömätön koira, nyt ei tunnu maistuvan taas mikään Tiitullekkaan:( Maanantaina oli taas vaihteeksi vähän massuvaivojakin. Illalla myöhään söi ruokansa kyllä. Täällä on ollut kyllä niin helteistä, ettei jaksa ulkoillakkaan saati syödä!
VastaaPoistaToivottavasti Artulle alkaa edes vähän ruoka maistua!
Muiskuja molemmille pojille:)
Ei hyvältä näytä, tänään ei taas maistunut aamupala, illalla söi vain vähän nappuloita. Kohta on mentävä hakemaan apteekista muoviruisku, että saa ruutata vettä kitaan, kun sitäkin Arttu juo vain kerran päivässä, myöhään illalla.
PoistaJos Tiitu syö ruokansa illalla, kun viilenee, ihan hyvä niin. Massuvaivat veks, niitä ei kaivata.
Tiitulle makoisat muiskaukset pojilta ;)