Arttu ei osaa päättää

Syömisellään valtaa tassuissaan pitävä mäyräkoira ei osaa nyt päättää. Toisaalta se ei halua syödä. Toisaalta on kiva syödä - emännän kanssa yhdessä! Siihen emäntä ei suostu, koska paluu arkeen on nyt koiran hemmotteluloman jälkeen tapahduttava.

Artun silmänympärykset on harmaat, hilseilevät, kuten monesti kesällä. Se hieroskelee niitä vähän, mutta ilmeisesti kutina ei ole ihan kamala. Enemmän se nuolee ja kirputtaa tassujaan, joissa ei kuitenkaan näy mitään tulehdusta tai muuta epätavallista. Tienvieret ovat täynnä pujoa, viikko lenkkimakkaraa takana, eiköhän siinä ole hyvä yhdistelmä. En minäkään menisi syömään allergisena aikana omenaa, hengenlähtö tai ainakin -ahdistus olisi varma. Koirankin elimistö on jo valmiiksi herkistynyt, kun se reagoi joka kesä ulkona johonkin (ehkä pujo, heinät...), ja silloin lisäainepommi vaikuttaa tavallista enemmän.

Laitoin Allerderm Spot On -valeluliuoksen koiran selkään. Sen pitäisi vahvistaa koiran elimistöä, ihosta käsin, kaikkia ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Katsotaan miten vaikuttaa.
Kun otin koirien "lääkelaatikon" vasta esille, Arttu oli jo valmiina matolla kyljellään: "Hoida mua nyt!"

Liuoksen lisäksi suoritettiin muutama muu putsaustoimenpide, jotka tulee tarpeellisiksi juurikin allergisina aikoina. Mm. korvat on täynnä tummaa karstaa. Hoitojen jälkeen Arttu sinkoili totutusti huoneissa, pyyhki suurieleisesti tassunsa mattoihin, juoksi mua päin, kävi melko merkitsevästi tökkäämässä Bassen tiettyjä ulokkeita, juoksi taas mun luo... Ehkä velipoika olis Artun mielestä tarvinnut samat hoidot ;))

Koiran riehakoidessa ja kerjätessä palkintoa tarjosin sille niitä tavallisia nappuloita. Se söi yhden kädestä ja muutaman kupista. Kun poistuin kupin vierestä, syöminen loppui. Palasin, koskin varpailla kupissa olevia nappuloita ja Arttu oli heti leikissä mukana, ja söi muutaman. Poistuin, ja syöminen loppui. Selvä juttu. Koira saa kärsiä nälkää muutamankin päivän, jos se on noin tapojensa orja. Ja se ihminen, joka ne tavat opetti, saa kuulla kunniansa.

PS: Olin kuitenkin taas niin iloinen, kun tajusin, kuinka "helppo" Arttu on, hoidettavana. Ja kun työnsin varpaani sen ruokakuppiin, mietin kuinka moni voi tehdä saman omalle koiralleen... Basselle en tekisi, vaan käskyttäisin ensin tiukasti sen pois kupilta ennen kuin ottaisin ruuan pois.