perjantai 27. joulukuuta 2013

Terapiajoulu

Mäyräkoiralla oli niin mallikas joulu, etten tiedä, mistä alkaisin kertoa. Alusta vissiin.

Etukäteen joulussa jännitti korkeintaan matkat. Mutta jos koira osaa metrossa tarkkailla rauhassa ympäristöä, heittäytyy bussissa ja ratikassa ylettömän rentoutuneena selälleen sylissä, ei parin tunnin bussimatkakaan ollut ongelma. Se sujuikin penkillä pyyhkeen päällä, takkini alla. Välillä ilmestyi pitkä kuono ja leuka käteni päälle, silmät vilkaisivat omiini. Onko matkaa vielä jäljellä?

Perillä mäyräkoiran tehtäviin kuului paljon terapeuttista. Istuimme ensimmäisenä päivänä palvelutalon asukkaiden kanssa käytävällä. Heistä osa oli jo tuttuja, mutta onhan se silti aina kiva kertoa uudelleen koiran nimi, ikä jne... Arttu osoitti jo näiden ihmisten kanssa ihmeellistä tilannetajua. Se istui hievahtamatta sellaisen ihmisen jalkojen juuressa, joka oli päälle päin kova (juonikas?), mutta jonka saimme saatella kuin pikkulapsen hoitajien luo, kun oman huoneen ovi meni lukkoon ja avaimet jäivät sisälle. Kovuus karisi ja ihminen olikin pieni, pyysi estottomasti apua: "Tule mukkaan, mennään hakemaan avainta..." Ja mehän menimme, Arttu etunenässä.

Kävimme toisessakin laitoksessa, jossa dementiapotilaat eivät pääasiassa enää noteeranneet koiraa tai vieraitakaan. Mutta meidän ihmisemme oli virkeä. Hän huomasi Artun (ja minut), muisti nimen ja jälleennäkeminen oli mukava.

Joulupäivänä hän tuli luoksemme majapaikkaan viettämään joulua. Artun tilannetaju hämmästytti aivan uudella tavalla. Lenkitin koiran normaalia myöhemmin, kun olimme nukkuneet matkaväsymystä pitkään pois. Aamupalakin oli vielä nauttimatta, kun taksi jo toi jouluvieraan. Kotona aamulenkiltä tullessa mäyräkoira järjestää poikkeuksetta hullun rallin, kuten edellisenä aamuna reissussakin. Mutta mitä se teki, kun näki eilen tapaamamme sukulaisen istumassa sohvalla? Hyppäsi sohvalle pappan viereen, oikein liki ja lähelle. Eikä pyytänyt ruokaa tuntiin, ei ennen kuin tarjosin sitä! Loppupäivä kului samoissa merkeissä. Pappan syli oli paras, vaikka hänen voimansa päivinä "ei koiraa pidetty sylissä"...

Ihan koko joulua ei koirakaan joutunut olemaan töissä. Välillä kävimme palvelutalossa niin, että otimme pallon mukaan. Sitten vain pitkälle käytävälle pallottelemaan! Koiran anturat tekivät kiljahtavia jarrutuksia, palloa jahdattiin iloisen murinan ja haukahtelun kera, ja paikalla olevilla ihmisilläkin oli taas hauskaa. Ja hoitajien ym. henkilökunnan rapsutukset, taskussa kuljettamat kinkunpalaset ja juttutuokiot tekivät varmasti koiran joulusta luksusta. Huomionkipeä mäyräkoira ei ollut enää kipeä.

20 kommenttia:

  1. Arttu, sä oot meijän Sankari!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oijoi, kuullostaa hienolta :) Jokaisessa mäyräkoirassa asuu Sankari, se tulee näkyviin vaan eri tilanteissa.

      Poista
  2. Voi miten hieno joulu teillä olikaan! Sir Arthur oli hienossa roolissa ja hoiti tehtävänsä kiitettävästi, kuten aatelisen tuleekin.
    Toivotamme teille hauskaa vuoden vaihtamista ja todella hyvää vuotta 2014.
    T: Párek & Palvelijatar

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sir A oli kyllä yllätyksiä täynnä tänä jouluna. Se on niin tarkka vainuamaan muulloinkin ilmapiirin, että en toisaalta ihmettele, vaikka osasi mennä noiden vanhusten "pään sisään" ja toimia sen mukaisesti.

      Hei, vaihtakaa teilläkin vuosi uutukaiseen hauskasti ja me tulemme taas lukemaan, mitä kivaa teillä on keksitty :)

      Poista
  3. Erilainen, mutta varmaan oikein mukava joulu teilläkin. Ainakin siltä kuullostaa. Sir Arthur on ihana ja niin hyvätapainen. Terveisiä M-L ja Ossi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sir A teki kaikkien joulusta paljon paremman :)
      Terkkuja Ossille <3

      Poista
  4. Voi Arttu Armas, miten sä osaatkin käyttäytyä noin hienosti! Ja kun tekemistä piisaa, niin oma huomionkipeys karisee. Niin se vaan on. Kyllä teillä on ollut hieno joulu, ja saat olla todella ylpeä Artusta. Suukkoja ja rapsutuksia pojalle hienosta suorituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sir A lähettää Ellille suukkoja. Elli vasta onkin hieno ja kiltti koira <3

      Poista
  5. Voi miten ihanalta tuo Artun toiminta kuulostaa! Kyllä Arttu on kertakaikkiaan hieno herrasmies ja ilmiselvästi mies paikallaan noissa hommissa. Meillä on ollut vähän samansuuntaisia juttuja viime aikoina, mutta niistä kerromme blogissamme vasta vähän myöhemmin...;)
    Ihanaa viikonloppua teille!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö :) Itsellekin tuli tosi hyvä mieli, kun näki että ihmiset ja koira nauttivat tilanteista täysillä!
      Odotan jännityksellä, mitä kivaa Mirkku on keksinyt :)
      Samoin teille herttaista viikonvaihdetta!!

      Poista
  6. Arttu on löytänyt kutsumuksensa. Terapiakoiraksi ei joka koira sovi, siihen tarvitaan ihan tietynlaista, myötäsyntyistä luonteenlaatua ja juuri tuota tilannetajua. Olen tosi iloinen Artun ja ihmistensä puolesta. ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä oli haaveeni jo, kun Arttu oli pentu. Silloin emme päässeet toimintaan mukaan, kuten tuossa Takun mattelle kerroin. Mutta cityyn muutton avasi uusia mahdollisuuksia. Ja omaiset valitettavasti vanhenevat, joten koiralla riittää hoivattavaa.
      Kiitos sinulle lämmittävästä viestistä. ♥

      Poista
  7. Takun matte28.12.13

    Hei! On pitänyt niin monta kertaa vastata sinulle ja mielessä olen jo sitä vastausta hahmotellut. Joten jos olen sinulle facebookiin tai tänne jo asian kirjoittanut, kyseessä on vain hajamielisyys.

    Tämä tarina vahvistaa meidän harrastussuunnitelmia. Toivoin Takusta pelastajakoiraa, mutta kääpiölle ei taida olla paljon sijaa sellaisessa toiminnassa. Olemmekin ilmoittautuneet SPR:lle, voisimme koirakkona ryhtyä ystäväksi jollekin koiraa rakastavalle vanhukselle. Tosin ystävää ei meille ole löytynyt, ehkä myös siksi että asetimme rajoituksen välimatkalle. Kaverikoiraksi voimme ryhtyä, kunhan ikää on riittävästi. Takun rauhallinen luonne antaa viitteitä siitä, että se voisi sopia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, älkää ihmeessä odotelko kaverikoirien vaatimaa ikää. Karva-Kavereissa voi aloittaa jo pentuna, ja minusta on tärkeää, että pentu saa jo tutustua erilaisiin ihmisiin, mahdollisiin apuvälineisiin yms. Koskaan ei voi liikaa korostaa pentuna saatujen kokemusten merkitystä. Olisipa hienoa, jos teille löytyisi SPR:n kautta ystävätoimintaa. Ja kiitos vinkistä, taidan itsekin kysellä vastaavaa meiltä päin, koska Arttu on parhaimmillaan kun paikalla ei ole muita koiria.

      Yritin aikoinaan päästä kaverikoiratoimintaan, mutta Arttu oli alle 2-vuotias ja saimme aika tylyn vastauksen... Pidän siksi enemmän Suomen Karva-Kavereiden toiminnasta, kun siellä on mukana monenlaisia lemmikkejä ja myös pentuja. Molempiin porukoihin päästäkseen koirakot käyvät läpi testin.

      Ihanaa, että Takku näyttäisi jo noin nuorena luonteeltaan rauhalliselta kaverilta :) Minä pelkäsin, että Artun kanssa harrastuksesta ei tule mitään, kun se osaa säheltää toisinaan yli tarpeen. Mutta kummasti se rauhoittuu, kun paikalla on vanhuksia, jotka rapsuttelevat :)

      Onnea teillekin toiminnan löytymiseen. Eikä muuten haittaa, jos asioita toistaa täällä tai fb:ssä... mulla on niiiiiiin huono muisti ja hajamielisyys on toinen luontoni ;))

      Poista
  8. Wau, miten hieno joulu teillä on ollut! Arttu kuulostaa kuin luodulta hommaansa ja teitte varmasti monen vanhuksen joulusta ikimuistoisen. Ihania olette molemmat! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä enemmän voisimme ilahduttaa, jos löytyisi lähempää sopivia kohteita. Toivottavasti tammikuussa saadaan säännöllisyyttä toimintaamme. Sukulaiset asuvat niin kaukana, että heidän kanssaan Arttu pääsee "treenaamaan" vain harvoin.
      Kiitos itsellesi ihana ♥

      Poista
  9. Teette ihanaa työtä! Ja mikä siinä onkaan parempaa kuin nähdä koirankin väsyvän uusista ihmisistä ja rapsutuksista. Ei siinä koira piloille mene, kun jakaa ja saa rakkautta. Ihanaista vuotta 2014!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koira kehittyy koko ajan, kun pääsee uusien ihmisten ja kokemusten pariin. Sen jälkeen väsymys on ihanan rentoutunutta ja mieli on kaikilla hyvä.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)