Voe Kalle-rukka! :) Mutta hyvä homma ku Arttu on nii hyvässä kunnossa että jaksaa paenatella vaahilla. Mittee rotuva se tuo Kalle on? Corgilta näättäs vuan käpsät on vähä isommat ku corgilla ylleesä...?
Kalle on länsigöötanmaanpystykorva :) Valitettavasti kuvasta ei näy Kallen suloinen töpö. Göötit voivat nimittäin olla myös töpöhäntäisiä. Arttu voisi olla hivenen enemmän innostunut pikkuisesta... Kalle painaa jo yli 6 kg, joten ohittaa Artun ennen pitkää.
Moikka kaverit Kalle täällä! Meillä oli Artun kanssa hirmu kiva lenkki - ainakin omasta mielestäni :) Kuvasta näkyy kivasti myös tassussani oleva "kolo". Selitänpäs hiukan, jos ihmettelette. Eli olen kova poika syömään, syön kaiken, ihan kaiken, myös sen mitä ei tarvitsisi. Niin siinä sitten kävi että pääsiäisen alla sain ihan hurjan vatsataudin jostakin syömästäni ja omistajat kiikuttivat minut kahteen otteeseen lääkärille. Toiselle kertaa minulle oltiin jo laittamassa tuohon tassukohtaan tippaa. Vaan minä poika olinkin jo niin reipas sitten lääkärissä, etten moista tarvinnutkaan. Hah! Karvat vaan ehdittiin ajella... Nyt voinkin hyvillä mielin jatkaa syömistä (omistajat on vaan ihmeen niuhoja tässä) ja Artun kanssa lenkkeilyä :) Arttu on muuten ihan huippu naapuri :) :) t. Kalle
No kun minä olen tiiraillut tuota "koloa", että mikä kumma se on... Kiitos, Kalle, kun selvitit arvoituksen! En huomannut sitä, vaikka sinua rapsuttelinkin, mutta olethan niin eläväinen kaveri, ettei siinä kyllä kaikkea ehdi rekisteröidä =D Ja kun sinulla on tuo turkki noin tuuhea, totta kai tulee kolo, jos sitä ajellaan! (Kuten tuli sulle ensitapaamisella päähänkin kolo, kun Arttu vähän nyppäsi tukasta... ;)
Mukavaa, kun molemmat koirapojat on taas terveinä! Kyllä tässä jo sydän sykkyrällä oltiinkin seinän molemmin puolin. Ikimuistoinen pääsiäinen... Mutta lenkki oli tosiaan kiva, vaikka Sir Arthur esittikin jotain erakkoa ja viipotti omia teitään edellä ;) Mennään taas tepastelemaan, Kalle osaakin jo tosi hienosti kulkea ihmisten joukossa! Pysy terveenä, pikkuinen <3
Olipa kiva nähdä tuo salaperäinen naapurin Kalle ihan livenä eli kuvassa! Komea on, ihan oikean koiran näköinen. Minä vähän uskallan epäillä, että teistä ei kavereita tule, mutta jos edes hyvin siedätte toisianne, niin se on jo kahdelta urokselta paljon se.
Artun ja Kallen tutustuminen on ollut (omistajien mielestä) niin jännittävää, että ei olla juuri huomattu valokuvata tilanteita. Nytkin Arttu häipyi jonnekin hihnan mitan päähän, mutta sainpa kuvan edes Kallesta :)
Arttu ja Basse olivat kavereita, mutta siinä kävi samoin kuin nyt Kallen kanssa: isottelu- ja ärinävaiheen jälkeen Arttu tympääntyy kaverin härppimiseen ja ihmisten kieltoihin ja siirtyy taka-alalle. Miten sitä voisi nyt vielä rohkaista, ettei ala jäädä vuorostaan pennun tassun alle ;) Mutta ettei komentaisi pentua joka asiasta, vaan ymmärtäisi, että siinä on leikkikaveri. Ei kai ihan mahdotonta, kun toisen naapurin kultsitkin (uroksia) leikkivät ja pyörivät Kallen kanssa maassa...
Onpas nyt hankalaa saada tänne viesti perille. Eilen ei millään onnistunut ja äskenkin lensi teksti bittitaivaaseen. Piti vain sanomani, että onhan se Artulle haaste kun toinen on uros mutta vielä pentu. Eihän pentua voi kamalasti körmyytellä. Ties miten hyvin kaveruus alkaa kehittyä, kunhan Arttu saa selvitettyä itselleen ollaanko tässä tulevia kamuja vai vihollisia. Kalle on tosi ihana koiruus. Meillä on täällä lähistöllä yksi tuhti gööttimamma, oikein mukava tapaus, mutta ikää sen verran ettei kisailut paljoa kiinnosta. Nyt ei olla nähty pitkään aikaan ja vähän huolestuttaa vieläkö se on hengissä.
Ai, onko meidän blogi ruvennut kenkkuilemaan. Onneksi viestisi tuli perille :)
Arttu on välillä vähän arvoitus. Mikään ei sen kanssa ole yksioikoista ja helppoa ;) Mutta antaa pojan funtsia rauhassa, kun sentään sietää pennun ja kohtelee sitä edes vieraskorean etäisesti. Muistanpa vaan, kun Artulla oli tyttöpentu kaverina, leikit oli ihan toista! Arttu oli "alamainen", mateli ja kurnutti, antoi ottaa luun ja tuijotti haltioituneena =D
Kalle on ihqu, ja osaa jo hyvin olla aikuisten koirien kanssa. Artun edessä se usein heittäytyy selälleen, joskus on toinen takajalka jo valmiina, että jos tulee äkkiä tarvetta nöyrtyä =D
Totta, toinen uros on haaste. Ja kun emäntä vielä käpälöi pentua, harmittaahan se!
Luulen kanssa, että lajitoveri on kuitenkin hyvää seuraa, vaikka siinä olisi vähän ärinää ja pennun "koulutusta" mukana. Sekin kuuluu laumakäytökseen ja on siis ihan hyvä, että Arttu saa toteuttaa lajityypillisiä tapojaan poikapennun seurassa :)
Tämä on ehkä parempi vaihtoehto kuin koirapuistoissa ravaaminen. Niistä mulla on kurjia kokemuksia. Joko Arttu nostaa kierroksia jonkun uroksen kanssa (jonka omistaja ei ole yhtään samalla aaltopituudella siinä, miten uroksetKIN saataisiin kyllä rauhoittumaan) tai sitten Arttu jahtaa jotain tyttökoirarukkaa niin, että molemmat on tikahtua ;)
Typyllä alkaa kohta mökkikausi! Se vasta on ihanaa. Arttukin saattaa taas päästä tuttavien mukana mökille, vapaana jahtaamaan kärpäsiä. Sekin on sille lomaa - ja emännälle myös.
Voe Kalle-rukka! :) Mutta hyvä homma ku Arttu on nii hyvässä kunnossa että jaksaa paenatella vaahilla. Mittee rotuva se tuo Kalle on? Corgilta näättäs vuan käpsät on vähä isommat ku corgilla ylleesä...?
VastaaPoistaKalle on länsigöötanmaanpystykorva :) Valitettavasti kuvasta ei näy Kallen suloinen töpö. Göötit voivat nimittäin olla myös töpöhäntäisiä. Arttu voisi olla hivenen enemmän innostunut pikkuisesta...
VastaaPoistaKalle painaa jo yli 6 kg, joten ohittaa Artun ennen pitkää.
Moikka kaverit Kalle täällä! Meillä oli Artun kanssa hirmu kiva lenkki - ainakin omasta mielestäni :) Kuvasta näkyy kivasti myös tassussani oleva "kolo". Selitänpäs hiukan, jos ihmettelette. Eli olen kova poika syömään, syön kaiken, ihan kaiken, myös sen mitä ei tarvitsisi. Niin siinä sitten kävi että pääsiäisen alla sain ihan hurjan vatsataudin jostakin syömästäni ja omistajat kiikuttivat minut kahteen otteeseen lääkärille. Toiselle kertaa minulle oltiin jo laittamassa tuohon tassukohtaan tippaa. Vaan minä poika olinkin jo niin reipas sitten lääkärissä, etten moista tarvinnutkaan. Hah! Karvat vaan ehdittiin ajella... Nyt voinkin hyvillä mielin jatkaa syömistä (omistajat on vaan ihmeen niuhoja tässä) ja Artun kanssa lenkkeilyä :) Arttu on muuten ihan huippu naapuri :) :) t. Kalle
VastaaPoistaNo kun minä olen tiiraillut tuota "koloa", että mikä kumma se on... Kiitos, Kalle, kun selvitit arvoituksen! En huomannut sitä, vaikka sinua rapsuttelinkin, mutta olethan niin eläväinen kaveri, ettei siinä kyllä kaikkea ehdi rekisteröidä =D Ja kun sinulla on tuo turkki noin tuuhea, totta kai tulee kolo, jos sitä ajellaan! (Kuten tuli sulle ensitapaamisella päähänkin kolo, kun Arttu vähän nyppäsi tukasta... ;)
PoistaMukavaa, kun molemmat koirapojat on taas terveinä! Kyllä tässä jo sydän sykkyrällä oltiinkin seinän molemmin puolin. Ikimuistoinen pääsiäinen... Mutta lenkki oli tosiaan kiva, vaikka Sir Arthur esittikin jotain erakkoa ja viipotti omia teitään edellä ;) Mennään taas tepastelemaan, Kalle osaakin jo tosi hienosti kulkea ihmisten joukossa! Pysy terveenä, pikkuinen <3
Kalle on söpö poika! Toivottavasti teille tulee paljon hauskoja hetkiä yhdessä!
VastaaPoistaKalle ON söpö. Arttu ei vaan tajua sitä :/ Mutta ehkä Arttu kasvaa isosen rooliin vähitellen. Eihän Mirkkukaan heti lämmennyt Murmelille :)
PoistaOlipa kiva nähdä tuo salaperäinen naapurin Kalle ihan livenä eli kuvassa! Komea on, ihan oikean koiran näköinen. Minä vähän uskallan epäillä, että teistä ei kavereita tule, mutta jos edes hyvin siedätte toisianne, niin se on jo kahdelta urokselta paljon se.
VastaaPoistaArtun ja Kallen tutustuminen on ollut (omistajien mielestä) niin jännittävää, että ei olla juuri huomattu valokuvata tilanteita. Nytkin Arttu häipyi jonnekin hihnan mitan päähän, mutta sainpa kuvan edes Kallesta :)
PoistaArttu ja Basse olivat kavereita, mutta siinä kävi samoin kuin nyt Kallen kanssa: isottelu- ja ärinävaiheen jälkeen Arttu tympääntyy kaverin härppimiseen ja ihmisten kieltoihin ja siirtyy taka-alalle. Miten sitä voisi nyt vielä rohkaista, ettei ala jäädä vuorostaan pennun tassun alle ;) Mutta ettei komentaisi pentua joka asiasta, vaan ymmärtäisi, että siinä on leikkikaveri. Ei kai ihan mahdotonta, kun toisen naapurin kultsitkin (uroksia) leikkivät ja pyörivät Kallen kanssa maassa...
Onpas nyt hankalaa saada tänne viesti perille. Eilen ei millään onnistunut ja äskenkin lensi teksti bittitaivaaseen.
VastaaPoistaPiti vain sanomani, että onhan se Artulle haaste kun toinen on uros mutta vielä pentu. Eihän pentua voi kamalasti körmyytellä. Ties miten hyvin kaveruus alkaa kehittyä, kunhan Arttu saa selvitettyä itselleen ollaanko tässä tulevia kamuja vai vihollisia. Kalle on tosi ihana koiruus. Meillä on täällä lähistöllä yksi tuhti gööttimamma, oikein mukava tapaus, mutta ikää sen verran ettei kisailut paljoa kiinnosta. Nyt ei olla nähty pitkään aikaan ja vähän huolestuttaa vieläkö se on hengissä.
Ai, onko meidän blogi ruvennut kenkkuilemaan. Onneksi viestisi tuli perille :)
PoistaArttu on välillä vähän arvoitus. Mikään ei sen kanssa ole yksioikoista ja helppoa ;) Mutta antaa pojan funtsia rauhassa, kun sentään sietää pennun ja kohtelee sitä edes vieraskorean etäisesti. Muistanpa vaan, kun Artulla oli tyttöpentu kaverina, leikit oli ihan toista! Arttu oli "alamainen", mateli ja kurnutti, antoi ottaa luun ja tuijotti haltioituneena =D
Kalle on ihqu, ja osaa jo hyvin olla aikuisten koirien kanssa. Artun edessä se usein heittäytyy selälleen, joskus on toinen takajalka jo valmiina, että jos tulee äkkiä tarvetta nöyrtyä =D
Totta, toinen uros on haaste. Ja kun emäntä vielä käpälöi pentua, harmittaahan se!
Iloisia ja mukavia yhdessäolon hetkiä Artulle Kallen kanssa! Kaverit on sitä parhautta.
VastaaPoistaTypyn emäntä
Luulen kanssa, että lajitoveri on kuitenkin hyvää seuraa, vaikka siinä olisi vähän ärinää ja pennun "koulutusta" mukana. Sekin kuuluu laumakäytökseen ja on siis ihan hyvä, että Arttu saa toteuttaa lajityypillisiä tapojaan poikapennun seurassa :)
PoistaTämä on ehkä parempi vaihtoehto kuin koirapuistoissa ravaaminen. Niistä mulla on kurjia kokemuksia. Joko Arttu nostaa kierroksia jonkun uroksen kanssa (jonka omistaja ei ole yhtään samalla aaltopituudella siinä, miten uroksetKIN saataisiin kyllä rauhoittumaan) tai sitten Arttu jahtaa jotain tyttökoirarukkaa niin, että molemmat on tikahtua ;)
Typyllä alkaa kohta mökkikausi! Se vasta on ihanaa. Arttukin saattaa taas päästä tuttavien mukana mökille, vapaana jahtaamaan kärpäsiä. Sekin on sille lomaa - ja emännälle myös.
Aurinkoisia päiviä teillekin Typyn kanssa :)