Kuluneen vuoden viisaudella on todettava, että ilman märkiä kelejä Artun iho olisi paremmassa kunnossa. Vaikka on syöty kurinalaisesti hevosta (30 päivää), lenkillä on ollut paita suojana, kotona on siivottukin kunnolla, koiran petivaatteet on pesty hajusteettomilla pesuaineilla... eilen iho ärtyi taas enemmän. Ulkona kastuu ihan pakosti tuollainen, vajaat 10 cm maan pinnasta kulkeva nokkaeläin.
(Kiitos Hanne, nokkaeläin oli vuoden hauskin lempinimi Artulle. Nenä hallitsee tuon pienen pötkylän olemusta ja elämää aika tavalla.)
Tänä iltana pyrimme ulkoilemaan paljon ennen kuin iso tulitus alkaa. Senkin vuoksi, että Arttu saattaa jopa tottua vähän, kun kuulee pienempiä raketinnapsuja pitkin iltaa. Niitähän on ollut jo parina päivänä. Ensimmäiset pelottivat, mutta toisto on vaihtelunhaluiselle mäyräkoiralle tylsää, eikä etäisiin poksahduksiin lopulta enää ole reagoitu. Harmi vaan, että tänään kaikki etenee hiukan liian nopeassa tahdissa. Tottumista siihen pahimpaan jytinään ei ehdi tapahtua, vaikka olisimme pihalla koko päivän. Se on niin sääli, koska vielä 3 vuotta takaperin lenkkeilimme aivan keskiyöllä. Minä katselin raketteja, nokkaeläin imuroi maata eikä sitä häirinnyt tai edes kiinnostanut taivaalla rätisevät valopallot. Sitten muutimme. Ukkonen samana kesänä säikäytti Artun. Sitten ensimmäinen ilotulitus täällä yllätti voimallaan, kun ääni kimposi kerrostalosta toiseen. Niinpä rohkeasta, kiviseinän poran jytinässä pentuna päivänokosiaan nukkuneesta koirapojasta, tuli vähän paukkuarka.
Kruunasimme tämän vuoden viimeisen päivän heti sen alkuminuuteilla unohtamalla puolen yön pissalenkillä avaimet sisälle. Täytyy olla kiitollinen, ettei se sattunut edellisenä yönä. Puoli tuntia pakkasessa avaimen odottelua olisi vetänyt huurteeseen koiran sekä ihmisen. Nyt satoi vain vettä kaatamalla.
Erityinen kiitos blogikamuille tästä vuodesta, joka ei ollut helpoimmasta päästä. Teidän blogeissanne on ollut sitä valoa tunnelin päässä, kommenteistanne on välittynyt lämpö, ja lopulta aina on aurinko palannut paistamaan meillekin!
Onnellista uutta vuotta tassuväelle ja omistajille!
(Ja lämmin kiitos sille ystävälliselle huoltomiehelle, joka heräsi puolilta öin avaamaan meille oven, vaikka kuulemma kello soi hänellä jo heti kolmelta uudelleen auraamaan loskaisia teitä.)
Nokkaelläen... :D Kieltämätä hyvin keksitty.
VastaaPoistaKurjoo on se paakuttelu. Onneks ee tiälä kukkaa possaattele niitä. Vaekka en oo kyllä niistä välittännä sillonku ampuvat.
Toevottavasti sielä kelit tuas kuivuu ni pyssyy Artun kaenalot kunnossa.
Kiitos teelle mukavasta plokikaveruuvvesta! Ja eeku uuvvella innolla uutee vuotee! :) Oekeen hyvvee vuuen vaehetta sinne!
Nyt ei paukahtele ennen kuin ukkonen kesällä :)
PoistaNäyttää siltä, että kestää aikansa ennen kuin tuosta loska-kuraseoksesta päästään kuivin jaloin. Mutta kelit tulevat ja menevät, ei voi olla aina kuivaa, lämmintä ja leutoa ;)
Kiitos teille, samaa toivomme sinne <3
Parempaa uutta vuotta teille toivomme!
VastaaPoistaKiitos :) Ja teille myös pikaista paranemista Sulo-pojan vaivoista <3
PoistaHyvää uutta vuotta teille! Toivottavasti raketit eivät säikyttele.
VastaaPoistaKiitos samoin :) Pääsimme vähillä säikähdyksillä sittenkin!
PoistaIhania lukuhetkiä tänäkin vuonna <3
Entistä terveempää ja parempaa vuotta 2015!
VastaaPoistaSamoin teille, sopivasti työtä ja rajattomasti terveyttä <3
PoistaVoi mille sivuille mutkan kautta päädyinkään! Jos teillä asuu nokkaeläin, niin meillä on putkikassi tai mustamakkara. Koirana on corgineiti Rasavili, joka selostaa Villa Kardemumman arkea! Tulehan katsastamaan blogia!
VastaaPoistaMe olemme lomalla Norjassa ja ongelmia makkaran kanssa on ollut pakkasen vuoksi. Kun viima vonkuu ja pakkasta on - 34,7, ei siinä pötykkää paljon ulos saa raahattua.
Ihanaista uutta vuotta, myös nokkaeläimelle!
Onpa kiva, kun löysitte reitin meidän blogiin :) Ehdottomasti tutustumme teihin ja laitamme lukulistalle. Corgineiti on ihana, kuuluu vähän samaan sarjaankin kuin mäyris, pötkyläkoirat ;)
PoistaJopas on hurjat kelit teillä. Ilman viimaakin tuossa olis kestämistä, mutta tuuli tekee pakkasesta tosi purevan. Ettehän palelluta tassuja...
Iloista uutta vuotta uusille blogikamuillemmekin <3
Iloista ja tervettä vuotta 2015! :)
VastaaPoistaEhdottomasti samanlaista teille kaikille <3
PoistaNokkaeläin onkin hauska nimitys mäyrikselle. Iloista uutta vuotta teille molemmille ja Artulle tietty vähän kutisemattomampaa vuotta:( Terkut Ossilasta, M-L ja Ossi.
VastaaPoistaOssille myös terveitä tassuja ja sinulle itsellesi hyvää vointia koko vuodeksi <3
PoistaHih, nokkaeläin ;)
VastaaPoistaNoi vesi ja kurakelit on kyllä kaameita. Kunpa noi Artun iho-oireet hellittäisivät jo!
On kyllä kurjaa toi rakettien paukuttelu, kun lemmikit pelkää. Jossain vaiheessa jytisi kuin sodassa olisi ollut (vaikken kyllä oo sitä kokenut). Elli ei onneks oo siittä vieläkään moineskaan. Yritin käyttää sen silti pihalla silloin kun tuntui olevan hiljaisimmillaan. Vaan aina sitä jossain paukahteli, ei Elli silti siitä silti sen kummempia välittäny. Vähän aikaa katseli ja kuunteli pauketta, ja etsi pisupaikkansa ja sitten sisälle.
Hyvää ja entistä ehompaa uutta vuotta! Yrittäkäähän nyt pysytellä terveinä! Pusuja nokkaeläimelle!
Hyvä että Elli on niin tyynen rauhallinen typykkä :)
PoistaMeilläkin meni loppujen lopuksi oikein hyvin tämä vuodenvaihde.
Terveyttä ja iloa sinun ja Ellin uuteen vuoteen <3
Hyvää Uutta Vuotta ! :) Aina se jossain vaiheessa valo sieltä tunnelin päästä näkyy, joskus se tunneli vaan tuntuu tosi pitkältä.
VastaaPoistaTerkuin Liinukka ja Nero
Viisaasti kerrottu, yritämme muistaa tämän seuraavan tunnelin alkupäässä :)
PoistaIloista uutta vuotta, ihanat <3
Hyvää uutta vuotta <3
VastaaPoistaParasta mahdollista uutta vuotta teille, Sirpa ja Tiitu <3
Poista