maanantai 30. toukokuuta 2016

Merilounas


Meikäpoika pääsi mukaan retkelle! Ei me nyt ihan merellä oltu, mutta pitkä lenkki tehtiin meren rannassa, ja sen päälle mentiin lounaalle koiraystävälliseen paikkaan.


Aluksi ei näyttänyt lupaavalta.
Mammat pisteli lohisoppaa ja minä katselin silmät pyöreinä.


Kupista en juonut, vaikka talon puolesta niitä oli tarjolla useampiakin. Ja raikasta vettä sai ottaa kanisterista. Mamman mukista maistui kalaliemellä höystetty vesi ihanalta :)

Lounaan jälkeen ajoimme johonkin lentokoneiden lähtöpaikkaan. Heilutimme Kallen mammalle ja lähdimme kotiin. Aina se vetää vakavaksi, kun on jäähyväisten aika. En saanut illalla nukuttua. Kiipesin sohvalla tyynykasan päälle, kuten aina kun en haluaisi jäädä yksin kotiin. Mamma tuli hetkeksi lohduttamaan, kun tajusi, että minulla on ikävä sitä kainaloa, jossa melkein viikon nukuin.

12 kommenttia:

  1. Anonyymi30.5.16

    Voihan Artun tassut! Niin hienoissa (koti)maisemissa oot lenkkeilly kuomaseni. Ihan meinaa meikäpoika herkistyä kun noita vanhoja, yhteisiä lenkkimaastoja muistelee. Vaan vielä me tuolla jonain päivänä yhdessä kirmataan <3 t. Kalle-kuomasi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mammat muisteli ja ihaili niitä maastoja kanssa siihen malliin, että meikämäykkyä alko jo vähän huvittaa. Miten meri voikin sekottaa ihmisten päät. Ja kanavan varrella oleva puisto. Ja muut istutukset ja maisemat sun muu höpötys etelän lomakohteen fiiliksestä. Minä kiskoin vaan entisen kodin ovea kohti!

      Kirmataanko lähivuosina, että tiedän treenata ennen kun tuut, Kalle Ketterä ;)
      T: Aatu

      Poista
  2. Hieno merellinen retki ja janojuomaa kalaliemellä maustettun, nam nam :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nuuhkittiin meri-ilmaa kuivalta maalta ja hörpättiin kalalientä. Oli retki meikämäykyn makuun :)

      Poista
  3. Párek31.5.16

    Voi Arttu, on se aina haikea hetki, kun pitää erota kivoista kavereista ja palata rutiineihin. Mulla on selainen hetki aina Pikkueukon lähdettyä.
    Mutta onpa jännää, että sinä juot 'terästettyä' vettä. Minä haluan veden aina pelkkänä vetenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on usein Pikkueukon iloisia vierailuja, mutta yhtä usein haikea olo, kun kaveri lähtee.

      Arvostan nykyään enemmän myös pelkkiä vesihörppyä, mutta vain kotona, omasta kupista. Saa olla melkoiset koirien painin MM-kisat, että pidän tarjottuja vesikuppeja tarpeellisina. Paitsi terästettynä tietenkin maistuu aina :)

      Poista
  4. Meellä se tuas pätkii tämä netti. Justiisa ku kerkijjää jottae kirjottee ni jo on poekki hommat. Elikkä uus yritys.
    Mahtavat lenkkimuastot sulla sielä. Kyllä on varmaan mukavata merehhajuja haestella. Ja merj´loonasta maestella :)
    Ikävä jiäpi ku kaverj lähtöö. Vuan saet kuitennii viikon kaenalossa muata että ee huono homma ollenkaa. Ja ku Kallehhii tuossa lupas että vielä sitä jonnaepäevänä yhessä suatta sielä laakata ni sehä on mukava. Jaksaa ootella ku tietää että hyvvee on tulossa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh, netti :( Kiva kun jaksoit kirjottaa uudelleen kadonneen viestin :)

      Noi lenkkimaisemat jätettiin viime syksynä taakse, kun muutettiin. Kalle muutti vähän myöhemmin samoilta kulmilta vielä kauemmas. Ihan oli virkistävää käydä toteamassa, että maisemat ovat vaan parantuneet niistä ajoista. Uudelle alueelle istutetaan vieläkin uutta kukkivaa ja vihreää.

      Poista
  5. Ai laimennettu lohikeitto maistus sullekin Arttu. Kaunis kesäpäivälounas. Sulla on melkeen samanmoiset valjaat, mitä Ossilla on oranssinpunaisena. Terkut Ossilasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mäykyille hyvät valjaat, ei hierrä kainaloita :)
      Aurinkoista kesäpäivää Ossilaan!

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)