lauantai 29. elokuuta 2020

Lauantai-iltana ulos vaan oli tarkoitus lähteä juhlimaan...


Taas on kuulumiset monelta viikolta kertomatta. Vaikka eipä meillä tätä kuvaa jännittävämpää asiaa silti taida olla. Istun tuossa pari viikkoa takaperin lauantai-iltaa ell:n vastaanotolla. Voisi sitä aikaa hohdokkaamminkin viettää, mutta lähdin ihmiselle kaveriksi, kun sitä näytti jännittävän kovasti. En arvannut, että joutuisin taas tulilinjalle :/

Maailman ihanin lääkäri minua tutki, ja parkkeerasinkin hänen syliinsä lattialle heti, kun ikävä ohjelmaosuus oli ohi. 

Siinä paineltiin selkää, väänneltiin niskaa, kokeiltiin tassujen refleksit ja kuunneltiin sydäntä, joka on aina ollut priimaa. Reflekseissäkään ei ollut moittimista. Niskakin kääntyi kuin nuorella pojalla. Mutta siitä alaspäin sitten ranka oli jäykkä kuin rautakanki. Ja kipeä. Oikea olkakin vähän kremppaa, kun etutassussa on ollut virheasentoa jo nuoresta.

Kennelyskärokotteen sain nenäsuihkeena, ja käyttäydyin kuulemma siinäkin hienosti. Mitä mokomasta, eihän se edes sattunut.

Sitä ei emäntäni ymmärrä, miksi käännyn niin äkäisesti, jos joku muu koskee jäyhää alaselkääni. Mutta emännän rapsuttelut ja hieronnat siedän hyvin. Jossain vaiheessa siirryn hienotunteisesti kauemmaksi, mutta mitään paniikkia en ota. Ehkä se on se tuttu, ruokkiva käsi, johon luotan eniten.

Kaiken lisäksi minua pisteltiin, kun otettiin näytteitä jostain pateista. Rasvapatteja olivat, joten ihan turhaa sekin kärsimys. Kankkuun iskettiin kipupiikki, jonka jälkeen istuin tuon kuvan mukaisesti sivuistunnassa ja luistelin pikku hiljaa takaperin, kunnes tuli tukeva seinä vastaan. Tuhtia kamaa, mutta emme saaneet sitä kotiin viemisiksi. Emäntä pyysi kyllä itselleen samanlaista humausta. Minulla se vaikutti pitkälle yöhön, en olisi malttanut mennä nukkumaan, kun oli niin kevyt olo. Kolme kertaa ihminen ohjasi minut petilleni, mutta hetken päästä olin taas jossakin päin huushollia tai lelulaatikolla puuhastelemassa. 

Sain rohtoja, suosituksen fyssarille, ja muutaman viikon päästä palataan katsomaan ell:iä, onko sillä kaikki hyvin. 

Tällä välin olen käynyt jo kahdesti fyssarilla, kiva paikka oli sekin. Toisella kerralla pistin ihan laukaksi, kun pääsimme pihaan! Ei jäänyt huonoja muistoja sielläkään selän hieromisesta, vaikka se makealta välillä tuntuukin. Ulkona sain näyttää mennen tullen, miten hienosti pistelen hiekkatiellä. Kuulemma hieronnan jälkeen entistä ryhdikkäämpänä, pää pystyssä. Jatketaan sitten vaan niitäkin käyntejä, jos siellä komistuu lisää.

Tämä kaikki käy kuulemma ihmisen kukkaron päälle. En ymmärrä, sen kukkaro on aina visusti laukussa, en minä sen päällä ainakaan makoile. Joku vakuutusyhtiö lopetti kuulemma nyt selkäasioideni korvaukset, kun alustavaksi diagnoosiksi tuli nivelrikko. Kukkaro on siis entistä enemmän kovilla, mutta ehkäpä minulle avataan oma pankkitili, johon säästetään hierontakassaa vastaisen varalle, kun ihmisellä vähenee työtkin. Taidan olla maailman ainut koira, jolla on kohta oma pankkitili ja -kortti ja pin-koodi ;)

Minusta ei edelleenkään osata ottaa muita kuvia kuin levossa, joten tässä yksi hyvin kesäinen lepohetki. Peitosta en tingi, ja ihmisen mielestä selkäni ei tyydy vähempään kuin merinovillaan, joten semmoista sitten olalle ja päiväunille.


15 kommenttia:

  1. Johan nyt luihusti kävj ku lähit emännälle turvamieheks ja sittä joovvuittii ite tulj´linjalle! Hyvä homma kuitennii että olj mukava liäkärj.
    Vae vyssarillehhii joovvuit. Jäekkä selekä ee oo mukava piettävä ni ompa hyvä että siihe hoeto aattaa :) Semmosta seon äettii mulle vähä kuavaellunna. Siis vyssarija, ee jäekkee selekee, ku seon jo omasta takkoo. Vuan ee ehken piäse vielä ku on tuo taatiaeka. Nytpä onnii hyvä sinulta kuulla että mittee se tekköö se vyssari ja mitenkä aattaa. Tulehhan huastamaan mitenkä siinä hommassa männöö! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tautiaika meitäkin askarrutti, mutta kun ihminen iskee maskin naamalle ja lotraa käsidesillä, kyllä kai se siitä. Hoitajan perheessä oli joku juuri sairaslomalla... emme uskaltaneet kysyä, minkä takia :/
      Erilaiset otteet tuntui olevan tuolla fyssarilla kuin aiemmin meillä käyneellä hierojalla. Ehkä osaavat asiansa kumpikin, ja olin kyllä käynnin jälkeen virkeämpi. Liekö vaihtelu kotona möllöttämiseen vaikuttanut. Lenkillä hidastelen ja nuuskuttelen paljon, emäntä kulkee edellä ja huokailee. Se ollaan opittu, että koirien fyssarit on kaikki opiskelleet myös ihmispuolen fysioterapiaa. Tuloksia odotellessa...
      Se on hyvä, että sinulla on se oma pihamaa, jossa saat nivelille notkeutta. Liikkuminen omissa rajoissa on hyvä lääke tähän tautiin, ja toivotaan että sinun selkäsi olisi vaan muuten laiska kääntyilemään. Vaan ajoissa kannattaa aloittaa hyvät nivelravinteet ja omegat ja käydä ell:n pakeilla, jos joku huolestuttaa. Semmoisia terveisiä minun mammaltani <3

      Poista
    2. Pistäppä kamu vinkkijä mittee nivelravinteeta sulla on käätössä!? Meekäläesen mahalle ee käännä semmonen Cartivet eekä öljyt, rupesj närästämmään.

      Poista
    3. Täällä on niin vähän aikaa käytetty säännöllisesti niitä, ettei osata oikein sanoa, mikä vaikuttaa, kipulääkekuuri vai lisäravinteet. Närästystä täälläkin pelättiin, mutta ei toistaiseksi ole tullut. Joskus söin Vitamar-kalakapseleita, silloin närästeli. Nyt on öljyt olleet tauolla pitkään niiden taannoisten haima- ja maksa-arvojen heilahtelujen takia, ell suositteli vähärasvaista ja vaaleaa lihaa muonaksi. Nyt pitää miettiä asiaa uudelleen, josko Omegat olisi kuitenkin tarpeen.

      Ensin Synoquin EFA ja nyt Hyaluron 365 on muutaman viikon olleet käytössä, eikä närästä. Mamma on juuri tekemässä noista eri tuotteista taulukkoa, vertailee missä on parhaat yhdistelmät ja pitoisuudet tärkeitä aineita ja aikoo kysyä viikon päästä ell:n mielipidettäkin. Palataan sitten viisaampina, ehkä.

      FB:ssä on myös nivelrikkoryhmiä, joissa hyviä käyttäjäkokemuksia pidempään lisäravinteita käyttäneiltä. Tuntuu vaan olevan, että yhdelle sopii yksi, toiselle toinen. Ihan niin kuin ihmisilläkin.

      Poista
    4. Ai niin, ja sitten on oelmassa sellainen kuin kurkumatahna, jota voi tehdä itse kurkumasta, kookosöljystä ja ripauksesta mustapippuria, joka aktivoi kurkuman. Siitä on monet saaneet hyviä tuloksia. Aiomme kokeilla, kun ehdimme. Molemmille ;)

      Poista
  2. Kyllä sinua Arttu hienosti hoidetaan! Ei ole kaikilla koirilla noin huolehtivaista emäntää. Kiva kuulla, että saat apua keljuun vaivaasi. Palvelijatar totutti minut pennusta asti kaikenlaiseen hierontaan ja kropan käsittelyyn. Kivalta se tuntuu, kun hierotaan. Eukko sanoo, että heti kun minulla jokin paikka aristaa tai jäykistyy lähdetään fyssarille. Vielä ei ole mitään oireita havaittavissa, onneksi. Me pidetään peukkuja, että sulla fyssari ja ravinteet pitävät oireet kurissa pitkään, ettei ihmisesi kukkaro joudu liian kovalle koetukselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huolehtivainen, mutta tylsä tuo ihminen on ;)
      Sinä olet saanut hyvät geenit ja paljon liikuntaa, se pitää nivelet terveinä.

      Poista
    2. Geenijutut on isossa roolissa ja hyvää tuuriakin tarvitaan. Hihi, äläs nyt kamu hyvä ihmistäsi noin rankasti arvioi. Meistä hän vaikuttaa oikein tolkun naiselta kaikin puolin. No. tokihan me mäyräkoiran huumoria ymmärretään. Olet sinä sellainen veijari, Sir Arthur ;)

      Poista
    3. Kirjurilla taitaa olla vähän apea päivä, kun miettiin näitä meidän selkiä ja syyllistää itseään. Oma selkänsäkin on jo nyt romuna, joten vertaistukea saamme, kun köpötämme yhdessä pyöräluiskan kautta ulko-ovelle ;)
      Sellaisia me mäykyt olemme, heitämme herjaa emännistämme, vaikka he ovat tärkeimmät ihmiset meille. Kyllä ne sen kestävät, ruokaa tulee kuppiin silti. Paitsi tänään, kun nukuttiin päikkärit yhden ulkoilun ja ruuan ohi!
      Leppoisaa elokuun viimeistä päivää sinne. Mahdammeko taas kastella tassumme ulkona, kuten tänään.

      Poista
  3. Ikäviä vaivoja sinulla nyt kuuluu olevan. Mutta toivottavasti fyssarista ja muista hoitokonsteista on apua. Sinulla on valtavan huolehtivainen emäntä, joka aina taitaa pistää sinut itsensäkin edelle. Niin kuin vissiin me kaikki emännät...

    Tsemppiä Arttu ja voi hyvin!

    Hippu, Myttö ja emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä täällä huolehditaan. Mulle tilattiin ensin aika selkälääkäriin, vaikka emännän olisi pitänyt omansa kanssa mennä jo ajat sitten. No, ensi viikolla on meille molemmille omat ajat. Koko perhe kerralla remonttiin ;)
      Terkut tytöille <3 ja mukavaa syksyn tuloa, vaikka välillä sataakin.

      Poista
  4. Ikävä kuulla, että sielläkin on selkä vaivannut. Meillä mäyräkoirilla kun sitä selkää on vielä niin paljonkin, että on monta kohtaa, mihin kivistää... Toivottavasti selkä on jo paremman tuntuinen! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lääkekuurin kolmannella viikolla on tapahtunut selvä muutos parempaan. Kaksi hierojakäyntiä tietysti vaikuttaa myös. Lihasrelaksantti jätettiin jo eka viikon jälkeen pois, nyt olen jättänyt muistakin lääkkeistä voinnin mukaan päivän toisen annoksen antamatta. Tänään lenkkeiltiin pitkästä aikaa jumittamatta, ja jatkuva venyttelykin on jäänyt jo pois. Lauantai-iltana on taas kontrollikäynti ell:n luona.

      Poista
  5. Kuule Arttu, olet mahtavan komea mies. Turkkisi kiiltää ja päällepäin ei kukaa huomaa mitän erityistä. Nauti elämästä ja emännän hellästä hoivasta. Omasta viltistä ei kannata luopua. Kurjiä nämä sadekelit. Sinun selkäsikään ei varmaan tykkää koskeudesta mutta yritä pärjätä.Terkkuja Kaisalta ja Sulolta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ;) Sadekelit on kyllä kurjia, selälle ja anturoille. Onneksi välillä paistaa aurinko.
      (Kurja on myös tämä uusi Blogger, joka ei näytä selvästi kommentteja, joita ei olla julkaistu. Meinasitte jäädä piiloon, kun sähköpostikin lajitteli viestinne mainoskansioon.)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)