Mitä asiaa

 

Kutsuitko syömään?

Vai lauhtuiko pakkanen...

ja me voidaan mennä ulos!!

Ollako vai mennäkö

Harkitsin ulos lähtöä...

Mutta keksinkin paljon parempaa tekemistä!

Posti

Kuplamuoviin pakattu posti aiheuttaa riemua. Myönnän osallistuneeni, vaikka paukahtelevat muovinpalat riistettiin heti käsistä.

Yläkuvaan verrattuna korvien asento on muuttunut. Meillä saa ilmaista mielipiteensä ja kaikista postin tuomista asioista ei ole pakko tykätä.  Puku on malliltaan täydellinen, 7 vuoden etsimisen jälkeen. Pitkät takalahkeet, kainaloita suojaavat etulahkeet ja kangasta sielläkin, missä uroskoiran puvussa ei yleensä ole. Kulkusten kohdalla, jos sellaiset omistaa. Kun saan vaihdettua tuon keltaisen karvan tilalle pystykauluksen, kehtaa puvulla ulkoilla päivälläkin.

Talviunessa

Laumanvartija jatkaa unia. Herättäköön kevät, minä en viitsi. Raaski.

Ihan kotona

Matkustaminen on rankkaa. Kukapa ei olisi joskus ollut loman jälkeen puhki:

Reissussa rähjääntyy. Harva joutuu kylpemään samana iltana kaksi kertaa... Ei ehkä kannata piipahtaa kanalassa ennen kotimatkaa:

Sen verran voimia löytyy aina, että oman kodin voi sisustaa uusiksi ennen nukahtamista:

Matkaväsymys kannattaa nukkua pian pois:

Kohta kotona

Hurjaa – ja hurraa – laumanvartija kotiutuu muutaman tunnin päästä :)
Lenkkejä paukkupakkasissa ei ole ollut ikävä, eikä lyhyempiäkään pissatusreissuja, tukalien vaatekappaleiden virittämistä, kun ulkona ollessa seisotaan silti palelemassa enemmän kuin toimitetaan asioita.

Mutta muuten, kotiinpaluulle vaikka kolminkerroin Hurraa! Rutiinit ja päiväjärjestys palaavat tähän taloon. Siitä pitää laumanvartija huolen.

Valokuva kesällä 2015: © Monna Rantanen

Pyykkipäivä

Tyypit oli pyykissä.

Märkä sakki kuivattelee ja odottaa

laumanvartijaa kotiin.