Onneks toi koipeliini ymmärtää pysyä makuulla, ollaan sit vähän niin ku saman korkuset... tai tietty mun kuono on korkeemmalla! Nii ja ollaan kuulemma viel samanikäisiäkin, toi on kyllä syöny puujalat tai jotain vai miks mun kintut on niin erimalliset??? 
Niinkun nyt tästäki näkyy, kalusto on yhtä vahvaa ja mun nokka ylempänä taas!!
Nyt vauhtia tähän hommaan, mä johdan leikkiä...
...jonka nimi on kaato ja puraisu!
Kursailut on ohi, here I come! 
Nyt se jo pyytää armoa, kummallisia nää tanskalaiset... mun lihakset ei edes lämmenny vielä!???
Hei, mitä kummaa, osat vaihtu, missä mun kaula on... Mamma!!! Mistä tää nyt mahto ottaa pulttia, help, vai pärjäisinkö sittenki vielä omin voimin...
Ihania temmellyskuvia :)
VastaaPoistaKivoja kuvia! Mitä Arttu-pojalle muuta kuuluu, onko hän käynyt uimassa? Kasvanut ainakin on, näyttää niin komealta, lihaksikkaalta poitsulta;) Tiitu-tytöltä terkkuja;D
VastaaPoistaVihdoinkin! Ihanaa kuulla/nähdä kuulumisia! Arttu on niin komistunut...Mainiot kaverukset ja mahdottoman hauskat tekstit:DDD Kiitos kun jaoit ne kanssamme!
VastaaPoistaKiitos kaikille, jotka ootte säilyny blogini lukijoina kesän yli :) Olen muiden blogeja kurkkinut kesälläkin, mutta nyt ollaan palattu ruudun ääreen.
VastaaPoistaKiitos kehuista ja Tiitun terkuista :) Uimaria ei Artusta tule, pari kertaa veteen vietynä se on melonut puhisten rantaan, mutta vapaaehtoisesti ei mene ja pienetki vesilätäköt kiertää lenkillä tarkasti.
Aktiivinen kesä ollaan reissattu kohtuullisen paljon autolla, Aatu on kasvanut kevätvauvasta lenkkeileväksi pojuksi, jolla nenäkin on "herännyt" pupujen jälkien perään. Toistaiseksi ne pikkupentuna vapaana tehdyt metsälenkit on historiaa, kunnes saadaan luoksetuleminen hiottua varmemmaksi.
Saimme koirapuiston ihan lähelle, siellä on mennyt oikein hienosti uusien kavereiden kanssa. Viikon kuluttua mennään pentukurssille, nipin napin päästiin mukaan (Arttu on jo 7 kk...).
Kiva kuulla teistä ja lupaan joskus taas askarrellakin, ettei blogi jää pelkästään Artun haltuun. Tosin sen lapsuusvuosi kyllä on ainutlaatuinen, ohikiitävä hetki. Se täyttää elämän nyt suureksi osaksi :)
Ja minuahan ei ainakaan yhtään haittaa jos koko blogi täyttyy koirajutuista.. :D
VastaaPoistaKiitos näistä ilahuttavista ja hauskoista kuvista. Arttu on saanut kauniin pään ja kovasti kehittynyt. Mukavaa syksyn odotusta teille lämpimin ajatuksin Mimmuli ja nakkiperhe.
VastaaPoistaHuomasin muuten, että sinulla on linkkilistalla vanha blogini, joka ei ole enää käytössä =) Uusi Hunajahelmi-blogini sen sijaan jatkaa juttujaan - eli kaikenlaista turhanpäiväistä höpötystä, kuvia koirasta edestä, sivulta ja takaa, sekä vielä vähän lisää höpötystä =)
VastaaPoista