Täällä ollaan ja kotiudutaan kaikki yhdessä :) Olen miettinyt pääni puhki, miten koirat saisivat katsella pihalle parvekkeelta! Liian vaarallista olis laittaa niille mitään koroketta. Basse on tänään viihtynyt silti tosi paljon parvekkeella, kun on ollut tuulisempi päivä. Siellä se makoilee ja tuuli tuivertaa otsatukkaa ;D
Kiitos, ja mun kohdalla koti tuntuu olevan aina siellä missä minä ja koiratkin. Ei mitään kaihoa entiseen, vaikka koti pienenikin melkein puolella.
Yritän purkaa laatikoita, että tästä tulis mahdollisimman pian myös kodikas.
Lauma on koossa ja vetää sikeitä päikkäreitä sohvalla, kuten ennenkin ;) Koirissa on totaalista matkaväsymystä, niin paljon niille nyt uni maistuu. Se on hyvä merkki, tuntevat varmaan olonsa turvalliseksi, kun ei mitään suurempaa vahtimista ja haukkumista ole ilmaantunut.
♥ suloiset koirulit! Kiitos kommentistasi possu-postaukseeni! Teen jonkun verran myyntiin ja possuja ym. myydään Mäntsälässä Kotipiirissä. http://www.kotipiiri.fi/
Koirulit nukkuvat niin suloisesti tällä hetkellä, etten raaski hakea kameraa ja häiritä, vaikka tuostakin saisi ihanan kuvan :) Tutustunpa Kotipiirin sivuihin, kiitos sinulle.
Moi kamut. Tuttu juttu tuo näkötornin puute. Mun Palvelijatar miettii paria vaihtoehtoa ongelman ratkaisuksi. Saas nähdä minä vuonna pääsen vahtimaan korkealta ; )
Moi, ja kerro heti jos saat turvallisen ja toimivat näkötornin, kopioimme idean varmasti! Jos tilan vähäisyyttä ei lasketa, parvekkeen näköalattomuus koirien perspektiivistä olikin ainoa puute tässä asunnossa. Muuten on tosi rauhallista, hissi on hiljainen, vaikkakin suoraan vastapäätä oveamme, eikä seinän takana asuva rotikkakaan ole meitä häirinnyt =D No heh-heh, nämä meidän maalta muuttaneet koirajannut saa kyllä ottaa oppia citykoirista vielä monessa asiassa.
Ollaan mietitty sellaisia isoja vaahtomuovikuutioita, joista voisi pinota portaat. Ne vois päällystää kivalla kestävällä kankaalla. Toimisivat muuten istuiminakin parvekkeella tarpeen tullen. Ensin kuitenkin käväistään Lanternan huonekaluliikkeissä vahtaamassa olisko esim lastenhuoneen kalustuksissa jotakin sopivaa. . .
Parvekkeen yläosassa pitäis olla turvaverkko, että uskaltaisin noille rymyjoosepeille pinota mitään kiipeiltävää... Mutta pidetään silmät auki, jos tosiaan vaikka lapsille suunnitelluista kalusteista löytyisi ideaa :)
Heei:) Kyllä ne näköalat ois hyvä olla olemassa;) Vaarallista kylläkin, jos kovin korkealla pitää päivystää! Toivottavasti kotiudutte hyvin uuteen paikkaan! Aurinkoisia kesäpäiviä sinne meren rantamille ja muiskut pojille;)
Sano muuta, kun nähtävääkin riittää. Koiria ja ihmisiä kulkee 5 kerrosta alempana melkein jatkuvasti :) Kun saadaan matkaväsyt ja emännän flunssaväsy pois, kaikki hyvin taas. Tiitulle muisku molemmilta pojilta ;)
Iloitsemme puolestanne, kun saatte olla yhdessä, hurraa!:) Mirkku tuolta muiskauttaa lentopusut pojille ja kateellisena huikkailee, että on siellä koirasilla komeat maisemat, kun on parvekkeet ja kaikki. Lyhytjalkainen ei näe ikkunasta ulos eikä meillä ole parveketta. Noita töppöjalan elämnän pieniä harmeja...;)
Joskus tuntuu, että yritän keksiä koirien ulottuville asioita, joita ne eivät edes osaa kaivata... Mutta näkymät parvekkeelta alas antaisivat kyllä virikkeitä ja seurattavaa päivän mittaan. Eipä vaan taida löytyä oikein turvallista ratkaisua asiaan. Mukavaa yhdessäoloa teillekin ja kivaa viikon alkua! Mirkkuselle paljon kaveripusuja meiltä kaikilta :)
Hienoa, pojat, ootte vihdoin päässeet taas takasin sinne uuteen kotiinne. Harmi vaan kun muutitte niin kauas. Mutta onnittelut, AB ja Mai, ja yrittäkäähän kotiutua pian. Eiköhän me vielä nähdä!
Äippä sano, että hui olkoon Arttu, kun sä killut korkealla, et kai sä vaan tipu! Mutta mä kyllä tykkään kiipeillä itekin. Äippä kiljuu heti, kun vaan menen ihan hiukkasen siellä louholla sinne reunalle. Ihme touhuu, kyl mun syvyysnäköni on ihan kunnossa, vaikka äippä muuta väittää. Saan mä sentäs onneks kiivetä soffan selkänojalle, sieltä on kiva tihrustaa tirpusia, mut ei se nyt niin kauhean korkealla oo. Mä tahdon ylös, korkealle, nyt heti!
Pahus, Basse, kyllä sun nyt pitää ruveta kasvattamaan niitä siputassuja, että näkymät vähän avartuu muuhunkin suuntaan kuin ylös ;)
Muistakaa pojat, että parvekkeella ei sitten hypitä, ettei vaan tiputa alas (äipän huomautus tää)!
T: Elli Elviira Eloveena PS. Mä lähetän teen äipälle flunssan parantavia lipsutuksia <3
Kyllä me vielä nähdään. Meidän emännällä kun on tapana muuttaa alvariinsa...
Arttu hyppäsi tossa kuvassa ensin jakkaralle, siitä tuon valkoisen atk-pöydän päälle ja siitä lipaston päälle. En ollut ennen nähnytkään moista touhua, mutta katselin ihan rauhassa vieressä, kun mäyris kartoitti uutta kotia :)
Onneksi nämä koiraset ei ole korkeushyppääjiä, parvekkeen kaiteelle eivät yllä missään tapauksessa. Mutta läpinäkyvä pleksi olis ollut kyllä toivomuslistalla. Kaikkea ei voi saada, joten odotan vaan koska koirat huomaavat parvekkeen ja talon seinän välissä olevan sentin raon :) Silmät voi mennä kieroon, jos siitä yrittää tiirailla...
Kotiutuminen lähti ihan hyvin alkuun, mutta nyt on alettu harrastaa äänenavauksia: postiluukulle, pihan äänille, naapurin koiralle joka hiipii oven ohi lenkille... Kyllä se tästä, flunssa meni, jalkakipu tuli, aina jotain pientä ;/
Voit olla oikeassa, ehkäpä koirat ei oikeasti kaipaa ikkunasta tai parvekkeelta katsomista. Mutta kyllä Nelli tykkää kytätä mitä pihassa tapahtuu, se kun on nyt tuossa tarjolla sopivasti.
Voi olla niin, että mihin ovat tottuneet. Edellisessä asunnossa näki joskus sohvan selkänojalta ulos, mutta sillä suunnalla ei ollut paljon katseltavaa, koiran näkökulmasta :)
Jotenkin tuntuu, että näin pienessä asunnossa koirakin kaipaa avaruutta, edes näköaloja. Mutta enpä tiedä, kai tähänkin tottuu, kun ulkona kumminkin on tilaa vilistää.
Kiva että Nellillä on näkymät pihalle, siinä on aivonystyröillekin hommaa, kun katselee ja ihmettelee :)
Oih, olet saanut pojat luoksesi! <3
VastaaPoistaBasselle tarttetaan kyllä tirkistysreikä tohon peksiin. Nih. ;D
Onnea uuteen kotiin! <3
Täällä ollaan ja kotiudutaan kaikki yhdessä :)
PoistaOlen miettinyt pääni puhki, miten koirat saisivat katsella pihalle parvekkeelta! Liian vaarallista olis laittaa niille mitään koroketta. Basse on tänään viihtynyt silti tosi paljon parvekkeella, kun on ollut tuulisempi päivä. Siellä se makoilee ja tuuli tuivertaa otsatukkaa ;D
Kiitos, ja mun kohdalla koti tuntuu olevan aina siellä missä minä ja koiratkin. Ei mitään kaihoa entiseen, vaikka koti pienenikin melkein puolella.
Yritän purkaa laatikoita, että tästä tulis mahdollisimman pian myös kodikas.
No lauma sentään on yhdessä emännän luona. Eikös se ole pääasia. Verhotkin näyttävät olevan paikoillaan. Terveisiä M-L ja Ossi.
VastaaPoistaLauma on koossa ja vetää sikeitä päikkäreitä sohvalla, kuten ennenkin ;) Koirissa on totaalista matkaväsymystä, niin paljon niille nyt uni maistuu. Se on hyvä merkki, tuntevat varmaan olonsa turvalliseksi, kun ei mitään suurempaa vahtimista ja haukkumista ole ilmaantunut.
PoistaTerkut Ossille :)
♥ suloiset koirulit! Kiitos kommentistasi possu-postaukseeni! Teen jonkun verran myyntiin ja possuja ym. myydään Mäntsälässä Kotipiirissä. http://www.kotipiiri.fi/
VastaaPoistaKoirulit nukkuvat niin suloisesti tällä hetkellä, etten raaski hakea kameraa ja häiritä, vaikka tuostakin saisi ihanan kuvan :)
PoistaTutustunpa Kotipiirin sivuihin, kiitos sinulle.
Moi kamut. Tuttu juttu tuo näkötornin puute. Mun Palvelijatar miettii paria vaihtoehtoa ongelman ratkaisuksi. Saas nähdä minä vuonna pääsen vahtimaan korkealta ; )
VastaaPoistaMoi, ja kerro heti jos saat turvallisen ja toimivat näkötornin, kopioimme idean varmasti! Jos tilan vähäisyyttä ei lasketa, parvekkeen näköalattomuus koirien perspektiivistä olikin ainoa puute tässä asunnossa. Muuten on tosi rauhallista, hissi on hiljainen, vaikkakin suoraan vastapäätä oveamme, eikä seinän takana asuva rotikkakaan ole meitä häirinnyt =D No heh-heh, nämä meidän maalta muuttaneet koirajannut saa kyllä ottaa oppia citykoirista vielä monessa asiassa.
PoistaOllaan mietitty sellaisia isoja vaahtomuovikuutioita, joista voisi pinota portaat. Ne vois päällystää kivalla kestävällä kankaalla. Toimisivat muuten istuiminakin parvekkeella tarpeen tullen. Ensin kuitenkin käväistään Lanternan huonekaluliikkeissä vahtaamassa olisko esim lastenhuoneen kalustuksissa jotakin sopivaa. . .
PoistaParvekkeen yläosassa pitäis olla turvaverkko, että uskaltaisin noille rymyjoosepeille pinota mitään kiipeiltävää... Mutta pidetään silmät auki, jos tosiaan vaikka lapsille suunnitelluista kalusteista löytyisi ideaa :)
PoistaOnnea uuteen kotiin :) Auttaako koirapojat kovastikkin purkamisessa? Terkut teille!
VastaaPoistaKiitti :)
PoistaAinakin pakkausmuovit kelpaa ihan entiseen malliin riehuttavaksi :) Ja oman herkkulaatikon sijainnin paikallistivat heti! Terkut Ronjalle <3
Heei:) Kyllä ne näköalat ois hyvä olla olemassa;) Vaarallista kylläkin, jos kovin korkealla pitää päivystää!
VastaaPoistaToivottavasti kotiudutte hyvin uuteen paikkaan!
Aurinkoisia kesäpäiviä sinne meren rantamille ja muiskut pojille;)
Sano muuta, kun nähtävääkin riittää. Koiria ja ihmisiä kulkee 5 kerrosta alempana melkein jatkuvasti :) Kun saadaan matkaväsyt ja emännän flunssaväsy pois, kaikki hyvin taas.
PoistaTiitulle muisku molemmilta pojilta ;)
Iloitsemme puolestanne, kun saatte olla yhdessä, hurraa!:)
VastaaPoistaMirkku tuolta muiskauttaa lentopusut pojille ja kateellisena huikkailee, että on siellä koirasilla komeat maisemat, kun on parvekkeet ja kaikki. Lyhytjalkainen ei näe ikkunasta ulos eikä meillä ole parveketta. Noita töppöjalan elämnän pieniä harmeja...;)
Joskus tuntuu, että yritän keksiä koirien ulottuville asioita, joita ne eivät edes osaa kaivata... Mutta näkymät parvekkeelta alas antaisivat kyllä virikkeitä ja seurattavaa päivän mittaan. Eipä vaan taida löytyä oikein turvallista ratkaisua asiaan. Mukavaa yhdessäoloa teillekin ja kivaa viikon alkua! Mirkkuselle paljon kaveripusuja meiltä kaikilta :)
PoistaHienoa, pojat, ootte vihdoin päässeet taas takasin sinne uuteen kotiinne. Harmi vaan kun muutitte niin kauas. Mutta onnittelut, AB ja Mai, ja yrittäkäähän kotiutua pian. Eiköhän me vielä nähdä!
VastaaPoistaÄippä sano, että hui olkoon Arttu, kun sä killut korkealla, et kai sä vaan tipu! Mutta mä kyllä tykkään kiipeillä itekin. Äippä kiljuu heti, kun vaan menen ihan hiukkasen siellä louholla sinne reunalle. Ihme touhuu, kyl mun syvyysnäköni on ihan kunnossa, vaikka äippä muuta väittää. Saan mä sentäs onneks kiivetä soffan selkänojalle, sieltä on kiva tihrustaa tirpusia, mut ei se nyt niin kauhean korkealla oo. Mä tahdon ylös, korkealle, nyt heti!
Pahus, Basse, kyllä sun nyt pitää ruveta kasvattamaan niitä siputassuja, että näkymät vähän avartuu muuhunkin suuntaan kuin ylös ;)
Muistakaa pojat, että parvekkeella ei sitten hypitä, ettei vaan tiputa alas (äipän huomautus tää)!
T: Elli Elviira Eloveena
PS. Mä lähetän teen äipälle flunssan parantavia lipsutuksia <3
Kyllä me vielä nähdään. Meidän emännällä kun on tapana muuttaa alvariinsa...
PoistaArttu hyppäsi tossa kuvassa ensin jakkaralle, siitä tuon valkoisen atk-pöydän päälle ja siitä lipaston päälle. En ollut ennen nähnytkään moista touhua, mutta katselin ihan rauhassa vieressä, kun mäyris kartoitti uutta kotia :)
Onneksi nämä koiraset ei ole korkeushyppääjiä, parvekkeen kaiteelle eivät yllä missään tapauksessa. Mutta läpinäkyvä pleksi olis ollut kyllä toivomuslistalla. Kaikkea ei voi saada, joten odotan vaan koska koirat huomaavat parvekkeen ja talon seinän välissä olevan sentin raon :) Silmät voi mennä kieroon, jos siitä yrittää tiirailla...
Kiitos Elli, flunssa on jo paljon parempi <3
Hieno juttu, nyt on taas koko teidän poppoo koossa! Toivottavasti kotiudutte pian uusiin nurkkiin. Leppoisaa alkanutta viikkoa!
VastaaPoistaPimun ja Typyn emäntä
Kotiutuminen lähti ihan hyvin alkuun, mutta nyt on alettu harrastaa äänenavauksia: postiluukulle, pihan äänille, naapurin koiralle joka hiipii oven ohi lenkille... Kyllä se tästä, flunssa meni, jalkakipu tuli, aina jotain pientä ;/
VastaaPoistaVoit olla oikeassa, ehkäpä koirat ei oikeasti kaipaa ikkunasta tai parvekkeelta katsomista. Mutta kyllä Nelli tykkää kytätä mitä pihassa tapahtuu, se kun on nyt tuossa tarjolla sopivasti.
VastaaPoistaVoi olla niin, että mihin ovat tottuneet. Edellisessä asunnossa näki joskus sohvan selkänojalta ulos, mutta sillä suunnalla ei ollut paljon katseltavaa, koiran näkökulmasta :)
PoistaJotenkin tuntuu, että näin pienessä asunnossa koirakin kaipaa avaruutta, edes näköaloja. Mutta enpä tiedä, kai tähänkin tottuu, kun ulkona kumminkin on tilaa vilistää.
Kiva että Nellillä on näkymät pihalle, siinä on aivonystyröillekin hommaa, kun katselee ja ihmettelee :)