Pitkät kynnet saivat eilen pitkästä aikaa kyytiä, kun vein Bassen kynsienleikkuuseen. Toimitus oli hikinen ja verinen, mutta onneksi pian ohi ;) Basse reuhtoi ja kiipesi mua pitkin hädissään, mutta onneksi syynä verentuloon ei ollut pureminen, vaan kynsihermo. Rimpuileva koira sylissäni olin itse kotiin lähtiessämme aivan verinen, kädet ja kaula naarmuilla. Mutta suurkiitos Monna, kun autoit meitä.
Ukkosilma alkoi iltayöstä rankalla, ihanalla sateella :) Parvekkeen ovi selällään, ulkona pauhaava sade, pimeä elokuun yö. Nautin ihan täysillä. Mutta Arttu ei niinkään. Se vaistosi ukkosen jo ennen ensimmäistä jyrähdystä ja yritti väkisin päästä mun luokse alkoviin. Estin liinavaatekorilla pääsyn oviaukosta, mutta koira oli sinnikäs... Se yritti työntää kuononsa korin molemmilta puolilta, tunki itsensä lipaston ja seinän väliseen pieneen rakoon, josta luuli mahtuvansa läpi, meni sohvalle ja kurkki mua käsinojalla seisten...
Kun ukkonen yltyi, menin sohvalle, ja viereeni käpertyi huokaisten kaksi koiraa nukkumaan! Niin helppoa se pelon karkoittaminen oli.
Bassen kynsireissun ajaksi jätin ensimmäisen kerran lainaamani sanelukoneen nauhoittamaan Artun puuhia. Tulin kotiin varmana, että nauhuri ei ole edes käynnistynyt! Mielestäni koira jäi hiljaa sisälle, kun painoin oven kiinni ja odottelin hissiä.
Nauhurilla oli 21 minuuttia tasaista, muutaman sekunnin välein jatkuvaa ulinaa ja luikahduksia. Nauhuri ei ollut edes pysähtynyt kertaakaan 21 minuuutin aikana, niin tiheään Arttu protestoi. Olin poissa reilun tunnin. Yritän olla iloinen siitä, että Arttu ei aloittanut sinä aikana ulinaa uudelleen...
Tänä iltana on tiedossa kiva reissu Artun kanssa :)) Palaathan lukemaan ja näkemään siitä lisää lähipäivinä.
Raikastuvaa, vaikka vielä ehkä vähän salamoivaa ja jylisevää loppuviikkoa!
Sanelukoneella on monenlaisia käyttötarkoituksia!;)
VastaaPoistaTäälläkin oli tänään ukkonen. Mirkku ei ole juurikaan ukonilmoihin törmännyt, mutta eipä ollut siitä kovinkaan kummissaan. Sylissä seurasi tilannetta pälyillen ulos ikkunasta ja täristen vähän, kun salamoi ja jyrähti yhtä aikaa. Mirkku lähettää terkut: Jos tarviitte rohkeeta tukea ukkosiin, pojat, mä oon valmis auttamaan!:)
Arttu ei pelännyt ennen ukkosta eikä ilotulitusta. Basse oli ihan vauhkona. Nyt on toisin päin! Viime yönä Basse nukkui sikeästi ja Arttu vauhkosi!! Syynä voi olla uusi ympäristö, mutta minkäs teet :/
PoistaMirkku oli rohkea, hienoo! Jos multa keinot loppuu, otan yhteyttä Mirkkuun, arkajalka-poikien puolesta ;))
Olen joskus itsekin pohtinut, että olisi mielenkiintoista virittää webkamera päivän ajaksi seuraamaan koiran tekemisiä - tosin Mauri todennäköisesti vain kuorsaisi koko päivän....meilläkään ei (onneksi) pelätä ukonilmaa, viime yönä kuuntelin itse valveilla sitä meteliä, enkä ollut ihan varma, kumpi ääni on kovempi, ulkona reihunut ukkonen vai vieressä kovaan ääneen kuorsannut Mauri-setä. Terkkuja pojille, toivotaan rauhallisempia öitä viikonlopuksi.
VastaaPoistaLähdemme viikonlopuksi "sisämaahan", jospa ukkoset olis jo ohi. Eilen lenkitin koirat illalla väsyksiin, koska uutinen lupasi yöksi ukonilmaa. Yöllä sitten Basse kuorsasi ja Arttu hiippaili viereen nukkumaan :)
PoistaMauri-setä rauhoitti emäntäänsä ja teeskenteli nukkuvaa =D
Terkut Maurille.
Nelli haukahti kerran jylinän kuullessaan - minä taisin kuunnella ukkosen alusta loppuun.
VastaaPoistaOli jotenkin ihan mahtavaa, kun kahtena yönä peräkkäin ukkosti oikein reippaasti. Ei ole kiva, jos ukkonen tekee tuhoja, mutta noin luonnonilmiönä nautin kovasti - mutta nukahdin ennen kuin meteli loppui :)
PoistaNelli komensi, että vähempikin meteli riittää ;)
Voi harmi, että meni vähän liian pitkälle kynsienleikkuu. Nyt siitä varmaan tulee entistä vaikeampi operaatio.. Olen tuntenut elämäni aikana yhden koiran, jolta ei todellakaan juuri leikattu kynsiä muuta kuin nukutuksessa. Tai siis eihän Rölliä ikinä nukutetu kynsienleikkuuta varten, mutta silloin, kun sitä jouduttiin muuten nukuttamaan, niin silloin typistettiin kynnet. Minä en edes yrittänyt koskaan, mutta muutama kaverini kaveri yritti ja yritykseksi jäi.
VastaaPoistaHarmi, että Artulle on nyt tullut tuollainen eroahdistus, tai mikä lienee, jota se käsittelee meluamalla. Se toissailtainen ukkonen oli aika kamala. Minäkin nukuin todella huonosti, kun heräsin niihin ensimmäisiin jyristyksiin. Terveisiä ja AB:lle rapsutuksia, M-L ja Ossi.
Aika kurjia nuo kynsiongelmat. Mutta onneksi apua on löytynyt, ja saadaan asia taas hoidettua. Nukutus kuullostaisi aika kamalalta. Kynnet kasvaa niin paljon, että kerran kuussa on vähintään pakko leikata, mieluummin joka toinen viikko.
PoistaHeh, Nellin emännälle jo vastasinkin, että pidin rajuilmasta, kun sain kuunnella sitä turvallisesti sisällä :) Arttu oli tosi levoton taas alkuun, mutta rauhoittui sitten kun pääsi peiton alle. Netissä luvattiin, että ukkonen alkaa yöllä klo 2, ja ensimmäinen jyrähdys tuli kai 20 vailla. Terkut Ossi-herralle.
Kiva blogi:)! Käy liittymässä jos kiinnostaa: karvakuonosissi.blogspot.fi
VastaaPoistaKävin visiitillä, kiva kun sinäkin olet aloittanut bloggaamisen :)
Poista