Varovaista toivoa

Ihan rohkeasti ulkoilin jo parvekkeella.

Oven heijastukset on mukavia, miksei niitä saisi jahdata??

Raportteja Artun ihosta ja implantista on saatu odotella. Jonkinlainen väsymys ja turhautuminen iski, kun talvella sahattiin iho-ongelmien kanssa edestakaisin. Ruokia kokeiltiin, jätettiin pois, aloitettiin uudelleen maltillisemmin. Säät sekoittivat usein juuri alkaneen uuden kokeilun. Hormonit ja stressi sekoittivat ihan kaiken. Kovilla olivat koira ja omistaja.

Ihon suhteen näyttää nyt melko toiveikkaalta. Implanttireissulla keskustelimme ell:n kanssa melkein koko puolituntisen juurikin ihoon ja allergiaan liittyvistä asioista. Sain paljon hyviä lisäohjeita ihon pehmentämisen (rasvauksen) ja puhdistamisen sekä ravintolisien suhteen. Olen turhaan varonut perusvoiteiden käyttöä, ne eivät sekoita eliminaatiodieettiäkään. Mutta ovat tärkeitä pehmentämään jo pahimpien raapimisten paksuunnuttamaa ihoa sekä suojamuuriksi ulkoisille allergeeneille.

Kotoa löytyi Aqualan-emulsiota, jota olen laittanut koiran kainaloihin vähän ennen lenkille lähtöä. Ja toden totta, viimeksi sadekelit eivät aiheuttaneet mainittavaa kutinaa. Iho hylki rasvaisena vettä. Hyvin imeytyvä voide ei kuitenkaan kerännyt likaa. Ostin lisäksi lääkärin suosittelemista muista vaihtoehdoista Ceridal-öljyn, jota on suihkeena helppo annostella iholle. Se on kyllä nimensä veroista, öljyä, jonka kanssa saimme jo koiran petivaatteisiin rasvaiset läikät. Hajuton tuote on kuitenkin ehdoton koiralle, joka muutenkin nuolee ja nassuttaa jo vanhasta tottumuksesta kainaloitaan herkästi.

Yllätyin iloisesti, kun ell suositteli ihon kunnon ylläpitoon yhtä tuotetta, joka löytyykin kotoa, kaappiin unohdettuna. Virbacin Allerderm Spot-On -ampullit voidaan käyttää paitsi ohjeen mukaisesti eri puolille kehoa, myös suoraan vaurioituneelle iholle. Tämä ihon suojamuuri, "laasti", kokeillaan ehdottomasti nyt uudella ohjeella ja suojaudutaan tulevan kevään ja kesän allergeeneilta tälläkin tavoin.

Vaikka olen käyttänyt (ja ihan hyväksi todennut) Relaxant Animalin koirille ja hevosille tarkoitettua shampoota, uskon kokeilevani jotain täsmätuotetta Virbacilta vielä puhdistukseenkin. Oma shampoomme kun tuoksahtaa koiran mielestä joltakin, mitä pitää sitten vielä peiton alla yrittää puhdistaa omatoimisesti iholta ja se tietysti ärsyttää taas kainaloita...

Yhteenvetona ell kirjoitti hyviin ja kattaviin kotiohjeisiin, että Artulla on ruoka-aineallergia ja lievä atooppinen dermatiitti. Ja hän huomioi nyt hienosti Artun raakaruokinnan kirjoittamalla ohjeisiin vielä Omega-3:n ja 6:n tarpeen lisäravinteina :) Lisäsinkin oitis Omega-kapselit ravinteisiin. Tähän asti on raakasapuskaan lisätty rypsiöljyä, kalanmaksaöljyä, kalkkia, D-vitamiinia, sinkkiä... ym. Vitamiinien cocktail ei ole ihan vielä täydellisesti hanskassa, mutta oikeaan suuntaan menossa.

Artun ruokavalio sisältää tällä hetkellä heppaa, kanaa (kyllä, me saimme sen tipun mukaan kaikkine lisineen!), kalkkunaa ja poroa. Mietimme ell:n kanssa, että saattaa olla jopa niin, että löytyy vain yksi liha, joka on aina laukaissut allergian (nauta ja possu on kokeilematta). Lisäksi uskon, että ne lukuisat turhan kuivamuonakokeilut ovat olleet pahimpia ylläpitäjiä iho-ongelmissa. Ehkä atopian rinnalla.

- - -

Sitten sitä varovaisempaa toivoa... Implantti on ollut nyt koiran niskassa viikon. Siitä ajasta on onneksi satanut (= rauhoittanut) monta päivää, koska ell varoitti, että ensin koiran käytös voi mennä entistä hullummaksi. Ja menihän se, sillä kun tavattiin yhtä kastroitua koiraa, Arttu ei jättänyt tätä hetkeksikään rauhaan...

Mutta tänä aamuna aurinko on paistanut kämppään täydeltä terältä aamuvarhaisesta asti. Silti ei täällä ole alkanut tyypillinen hermoja raastava hinkuminen ja edestakaisin ravaaminen. Arttu on kantanut lelujaan ahkerasti minulle, mutta se on normaalia aktiivisuutta. Haluan toki edelleen iloisen ja energisen koiran, joka on sitä virkeämpi mitä keväisempi ilmakin on. Hormonihuuruissa ei koiraa kiinnosta lelut, ruoka, ei mikään muu kuin ovelle ja ulkona säntäily.

Aika näyttää, olisiko tämä nyt alkavaa rauhan aikaa. Vielä odotellaan, milloin koiran petivaatteet (ja sen myötä koko koira ja kaikki, missä se makoilee) lakkaavat tuoksahtamasta jo pesua seuraavana päivänä. Yksi erittäin suuri helpotus taloudessa, jossa pyykkiä pestään ahkerasti, mutta ei sentään joka päivä vaihdeta kenenkään lakanoita!

- - -

Taas yhden pääsiäisviikon peiton alla köhittyäni tuntuu tänään, että aurinko tosiaan paistaa jo hiukan muuallakin kuin ulkona. Voin katsoa virkeäsilmäistä koiraani ja sanoa, että me selvisimme taas - tästäkin.