sunnuntai 28. kesäkuuta 2015

Voiko koiran hukata yksiössä?

Ettei lukijoita pidetä turhaan jännityksessä, vastaan heti: kyllä voi.


Tähän koira jäi, auringonpaisteessa lekottelemaan. Tosin paljon rennommin, kun silloin ei aurinko ollut vielä mennyt kolikonkokoisen pilven taakse, eikä koiraakaan oltu käsketty kuvattavaksi aurinkomatolleen...

Jonkin tovin päästä, koska asunnossa oli kovin hiljaista, lähdin katsomaan onko koira grillannut itsensä tajuttomaksi. Matolla ei ollut ketään. Sohva oli tyhjä. Koiran uniluolassa ei kohoumaa. Vankkurimökissä vain siniruudullinen lakana. Kylpyhuoneessa ei ristin sielua...


Joskus kadonnut on lähempänä kuin luuletkaan. Saman parvekkeen oven toisella puolella. Kärpäsiä ja varjoja seuraamassa, seinän ja kaiteen välisestä pienestä raosta ulkomaailmaa haistelemassa.

4 kommenttia:

  1. Párekin Palvelijatar28.6.15

    Voi, kyllä mäyräkoiralle on kaikki mahdollista! Kaikkein kauimmin minulta on mennyt Párekia etsiessä, kun peijooni oli mennyt vaatehuoneen nurkkaan tangolta riippuvien pitkien housujen ja takkien suojaan. Musta koira ei erottunut mustien vaatteiden takaa lainkaan. Silloin olin jo valmis uskomaan mäyräkoiran yliluonnollisiin kykyihin. Ajattelin sen taikoneen itsensä näkymättömäksi.

    VastaaPoista
  2. Wuhhahhaa, onneksi Arttu ei sentäs siirtynyt naapurin puolelle. Terkut Ossilasta.

    VastaaPoista
  3. Niimpä. Voep tok. Ku on viksu määräkoera :)
    Että voep sannoo niinku se Severi Suhonen että meeltähän tämä kääp :D
    Varjot ja kärpäset ON mielenkiintosija. Tosin minen niitä kyllä ossoes haakkumata ja nuin nätisti katella ku Arttu.

    VastaaPoista
  4. Se on Arttu niin sutjakka poika että löytää hyvin piilopaikkoja jos niin haluaa :)

    VastaaPoista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)