lauantai 30. toukokuuta 2020

Valkoista


Tuulenpuuska tuli juuri, kun otin kuvan. Eikä asiaa helpottanut yhtään hihnan päässä sinkoileva mäyräkoira. Tärähtänyt lopputulos, mutta sen kerran kun saadaan (kännykkä)kamera mukaan lenkille, on kuva julkaistava, vaikka laatu olisi mitä.

Arttu tutustui tänään pieneen valkoiseen koiraneitiin puistossamme. Tuli hyvä mieli, kun herra mäyrä osasi käyttäytyä ja pisti hiukan leikiksikin: etutassut maahan ja häntä heilumaan. Sitä oli ilo katsella, kun koirakavereita ei juuri muuten näillä kulmilla ole. Niitä ei lasketa, jotka omistajat päästää ilman tilannetajua pitkässä hihnassa Artun nenille, vaikka vastaanotto on kumeaa murinaa ja pystyyn nostettu selkäevä. Arttu valikoi seuransa, sille nyt ei voi mitään, eikä ole edes tarpeen.

10 kommenttia:

  1. Ihana Arttu♥. Iloista kesää sinulle ja emännällesi♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kaisa ja Sulo, ihanaa alkavaa kesää teillekin!
      (Ps. me ollaan oltu jotain 11 viikkoa kotona etätöissä Artun kanssa. Parin viikon päästä pitäisi olla 6 viikkoa ihan ansaituilla lomilla!!! En ikinä ole moista lomapläjäystä kokenut, miten sitä osaa olla.)

      Poista
  2. Ihanat kukat!!
    Mäyräkoiraherra osaa valita seuransa. Ei sitä kaikille tarvitse olla mielin kielin, ellei yhtään kiinnosta. Ja tokihan sitä neitojen kanssa osaa käyttäytyä. Varmasti se valkoinen kaunotar ihastui Arttuun, kukas tyttö komeaa Arttua voisi vastustaa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa tuo herra vaan kääntäisi selkänsä niille, jotka ei miellytä. Vaan ei, kaikki voimakeinot on käytössä ärsyttäviä naamoja kohtaan, jos en ehdi hätiin. Eikä siinä muuten katsota, onko vastapeluri neito vai karskimpi tapaus :/
      Kaksisuuntainen koirani: niin mustavalkoinen, mutta (ainakin ihmisille ja niille valituille nelijalkaisille, joista pitää) maailman lempein. Niin ärsyttävä, mutta niin vastustamaton <3

      Poista
  3. Voe että on kaaniita kukkija :) Meellä ee vielä niä ku voekukkija.
    Sehä on selevä että ite pittää suaha valita kenetkä piästää kuonoettäesyyvvelle ja kettee ee. Tiäläkkää ku ee liijjemmin oo lajitoverija näkynnä ni sitä pittää varasa jos sattuu joku kohalle.
    Tytöt on tietennii asija erikseen. Kyllä sitä naeskaaneovven piälle ymmärtää jokkaenen koeraherra. Jopa tämmönen konsulttimiessii, niinku meekäläenen :) Ja tytöthän nyt on varmaan ihan tassutonna Artun eissä ku on niin kommee kaverj!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voihan voikukka, juuri katselin ulkona, että meillä niistä osa lentelee jo hahtuvina taivaan tuuliin! Hurjaa, kun osa kukista on jo kesänsä nähnyt, vaikka se on vasta alussa.

      Hehe, kyllä sillä valkoisella tytöllä oli ainakin tuplasti tassuja, maassa ja ilmassa, sen verran ripeästi se Artun edessä tanssahteli =D Todennäköisesti sydän meni kuperkeikkaa samaan tahtiin.

      Poista
  4. Kauniita kukkasia! :) Kiva, että löytyi leikkikaveri. Pienet valkoiset koirat ovat meidänkin suosikkeja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen yrittänyt päästä selville Artun koiramausta, mutta ei siitä ota selvää. Värillä ei ainakaan ole väliä, eikä kookas koirakaveri ole ainakaan pelottava, pienet ehkä useammin ärsyttäviä. Mutta Arttuhan romuttaa nuokin teoriat hetkessä, joten annan olla analysoimatta :D

      Poista
  5. Nyt näkee kukkaloistoa, joka vaan paranee kesän edetessä.

    Ei sitä kaikkien kaveri tarvitse olla. Jokainen saa seuransa valita. Meidän Myttö tykkää vielä kaikista. Hippua taas ei juurikaan muut koirat kiinnosta, hajumaailma sitäkin enemmän.

    Mukavaa alkaneen kesäkuun jatkoa teille!

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä koirilla on onneksi eri käyttäytymissäännöt kuin ihmisillä. Ei tarvitse olla tykkäävinään ja vääntää small talkkia, jos ei huvita.
      Ihanaa alkukesää teillekin, kotona ja mökillä.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)