tiistai 4. toukokuuta 2021

Mitä kummaa



Mitä ihmettä täällä taas tapahtuu...


Missä mun aurinkotuoli on?!
Dino ja minä odotetaan ankealla parvekematolla, mitä vielä tuleman pitää.


Onko tämä uutta sisustusmuotia? Kaikki tavarat kerätään pois ja nukutaan lattialla. Ihminen heiluu hulluna, lääkitsee selkäänsä ja jatkaa heilumista. Minä en enää jaksa, herättäkää kun tämä maailmanloppu on ohi.

12 kommenttia:

  1. Onpas iskenyt pahemman laatuinen siivousmania, kun kaikki on kerätty pois! Meillä tuo kyllä tiesi sitä, että äkkiä oltiinkin ihan toisissa ympyröissä ja vanhan kodin ovi ei enää aukene, vaikka ollaan pari kertaa kävelty siitä ohi... Tsemppiä kamu! Jospa hullunmylly menisi ohi ja tavarat taas löytyisivät jostain. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siivous oli kyllä tarpeen, mutta en ymmärtänyt, että sitä varten pitää tyhjentää koko asunto! Kaiken huipuksi ajoimme kauhean pitkän matkan täyteen pakatussa autossa, jossa minulle oli jätetty aivan liian pieni kolo. Matkan päässä oli toinen tyhjä asunto, johon jäimme pienistä vastusteluistani huolimatta yöksi. Nukuimme taas lattialla. Kyllä oli outoa.

      Poista
  2. Oho...eekaet sielä vuan jonniisortin muuttoliike oo käännissä? Taekka joku remonttihomma...? Onneks on kuitennii yks peti sulla vielä tallella, ettee oo ihan kaekkee kuitenkaa kannettu poekkeen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä ei kukaan osaa remontoida. Tai minä tietysti osaisin, mutta en saa käyttää omia työkalujani kodin kunnostamiseen ;)
      Älä muuta sano, on se hyvä, että oma peti ei kadonnut tämän kummallisen vaiheen aikana hetkeksikään. Ruokakuppikin säilyi mukana menossa, vaikka ihminen kyllä mittaili otsa kurtussa, riittääkö muonani siihen asti, kun taas tapaamme kaikki tavaramme.

      Poista
  3. Arttu, viimeistää nyt on aika alkaa vaatimaan omaa asuntovaunua, omaa sisäkköä ja omaa huonetta terasseineen. Koita kestää jos vaikka???♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että nyt ei tipu. Uudessa osoitteessa piti olla takapiha metsänäkymällä. On takapiha, mutta korkea betonikoroke ja kivenmurikkasomiste erottaa minut siitä. Metsänäkymä oli viereisen talon herkkuja, joten ei voi enää luottaa kiinteistövälittäjien julkaisemiin kuviinkaan ://
      Enkä halua omaa huonetta. Haluan olla siellä, missä emäntänikin. Hän ei vaan arvosta sitä nykyään, kun ei kuulemma mahdu heilumaan laatikoiden kanssa, jos joku on liimautunut kantapäihin. Miksei? Kaisa, kiitos tsempeistä kuitenkin ♥ ja terkut Sulolle.

      Poista
  4. Onpa jännää, mieleen tulee kaksi vaihtoehtoa siitä mitä mahtaa olla menossa. Joko muutatte pysyvästi uuteen tai sitten olette evakossa putkirempan vuoksi. Nämä on meidän tuttavapiirissä yleisimmät syyt moiseen urakkaan.
    Niin tai näin, me toivotetaan teille hyvää onnea, että kaikki sujuisi onnistuneesti. Ja että siellä selät pysyisivät kivuttomina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Neljä vuotta sitten muutettiin ihan tuliterään kämppään, joten eka vuoden takuukorjauksia lukuun ottamatta remppaa ei olisi ollut tiedossakaan :)
      Kyllä me nyt lähdettiin ihan pysyvästi lipettiin. Onneksi blogikamut ovat paikasta riippumatta aina yhtä lähellä :)

      Poista
  5. Onnea uuteen tupaan! Toivottavasti kotiudutte nopeasti uusiin maisemiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Sylvi :)
      Maisemat on osittain tuttuja, mutta ainahan se on pieni kulttuurishokki, kun palaa maalta kaupunkiin... tai siis toisin päin :D
      Yritämme kovasti laittaa kotia viihtyisäksi, mutta ihminen kipeine selkineen on onnettoman hidas purkamaan kymmeniä astialaatikoitaan...

      Poista
  6. Onnea ja iloa uuteen kotiin! Muuttamisessa on aina kyllä oma urakkansa. Onneksi sentään oma peti ja ruokakuppi kulkivat matkassa mukana.

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Haluamme uskoa, että tämä vielä iloksi muuttuu. Tavaraa pitäisi karsia ennen muuttoa, mutta parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan.

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)