keskiviikko 16. kesäkuuta 2021

Visiittejä

Nyt on kyllä tapahtunut niin paljon, että piti aamulla nipistää itteään tassusta. Kyllä minä hereillä olin, joten en kai ole uneksinut muutakaan. Tulin raportoimaan, älkää pyörtykö.

Visiitti yks.

No, ensin oltiin vierailulla, kun Elli oli järjestänyt meille puutarhakutsut! Oltiin hienossa Elli´s Gardenissa, jossa tosin minun kulkuani rajoitettiin ikävällä narulla. Elli tassutteli uhkarohkean lähelle naapurin rajaa ennen kuin Ellin emäntä kutsui hänet takaisin. Ja nimenomaan kutsui, ei karjunut, kuten minun emäntäni heti niiden kahden sekunnin aikana, kun olin vapaana. Anteeksi Elli ja naapurit...

Ellin kutsuilla syötiin herkkuja, paljon ja koko ajan. Ainakin minun emäntäni, joka oli pää salaattivadissa niin monta kertaa, että hävetti. 


Ellin emännän herkkukäsi oli antelias!
Arttu: Anna, tänne, mulle, kaikki namit!
Elli: Mamma... missä minun herkku :/


Onneksi Ellikin sai osansa <3


Me oltiin niin sopuisa pari, että odotettiin jo paremmin vuoroamme, kun herkkuja vaan sateli.

Lukekaa Ellin blogista lisää, kun me ei varmaan edes muisteta enää ihan kaikkea, mitä tapahtui. Ellin emäntä on tunnetusti tarinankertoja, ja vaikka sadun tilasimme, saimme ihan oikean reportaasin koko vierailusta. Kiitos teille vieraanvaraisuudesta ja kivasta postauksesta.

Visiitti kaks.


Nyt se tapahtui. Nimittäin kun vähän aikaa takaperin kyselin, pitäisikö minun mennä töihin. Mehän sovittiin jo, että annetaan noiden ihmisten tienata, me tassuväki voidaan huilata. Mutta nyt kävi niin, että olin ihan oikeassa työhaastattelussa! Mamma oli mukana, istui tuolilla kuin muurahaisia housuissa, piipitti jotakin, oli suurimman osan aikaa hukassa kuin pallo meressä.

Minä sen sijaan viihdyin. Ensin kävin nuolemassa kaikkien ihmisten jalat, polvet, sormet, mitä vaan sattui kielen ulottuville. Erityisen tarkkaan nuuskin sen pomo-miehen lahkeita, silläkin kuulemma on koira kotona. Uskon, että ne tykkäsivät, kun kesken tärkeän keskustelun viileä kuononi herätteli ja toi oman säväyksensä tilanteeseen. Lopun ajasta viihdytin itseäni jahtaamalla varjoja, joita huoneen lattialle tuli auringonpaisteessa. Kiepsahtelin häntä terhakkana ja näytin, miten ketterä olen. Ikääni ei uskottu, joku korjasikin, että ei varmaan 12 vaan 2 vuotta. Olinko rottingilla, no olin! Saisin varmaan sen työpaikan heti, jos olisin käytettävissä.

Matka oli pitkä. Minulla oli takapenkillä hyvät oltavat ja evästäkin mukana. Jaloittelimme mennen tullen, ja sain nuuskutella ihan uusia hajuja. Poikkesimme matkalla myös yhdessä venesatamassa, jossa oli tosi hieno kävelytie.   

Näin täällä suuressa kaupungissa potkitaan hiekat menemään!
Ajoin varislauman lentoon ja jätin omat kirjeeni city-kamuille.

Ps. Tuskin mamma sitä työpaikkaa saa. Annan sille lähipäivinä vähän esiintymiskoulutusta, mutta nyt nukun matkaväsymystä pois. Eikä tainnut selkä oikein tykätä reissusta.

8 kommenttia:

  1. Sinulla on ollut mukavia ja myös jännittäviä tapahtumia kerrakseen. Tästähän on kiva jatkaa kesää. Toivon kovasti, että mammasi saa sen työpaikan.

    Hipun ja Mytön emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa oli, jännityksen jätin mamman vastuulle, se on siinä ekspertti =D
      Huilipäivän jälkeen jatketaan kesää ihan laiskoina, se on varma! Jos työpaikka tarkoittaa sitä, että mamma istuu tossa koneella, se sopii mulle. Muuten ei.

      Poista
  2. No jo on ollut hauskat visiitit, Arttu! Taisit nähdä hyviä unia kotona ;) Toivottavasti selkäsi asettuu.
    Me pidetään peukkuja, että mammasi saa mieleisensä työpaikan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidettiin nukkua kaikki pitkästä aikaa hyvin. Niin oli reipasta menoa, että ei tassuakaan jaksanut illalla enää liikuttaa.
      Ei tuosta ota selvää, joskus se haluaa töitä, joskus ei. Se on joku ihmisten juttu, ikuinen dilemma toimeentulon ja mukavuudenhalun välillä.

      Poista
  3. Vau, että oikein Elli´s Garden. Mä juoksenkin nyt sitten iskälle kertomaan, että tää puutarha on MUN, Arttu sano niin ;D Se leikkaa siellä just ruohoo, joo mä odotan sen verran, et se saa homman tehtyy, en viitsi juosta leikkurin alle. Missä se sun emäntäs kävi karjumassa, me ei ainakaan kuultu mitään isompaa ääntä? Satu ei äipältä nyt tällä kertaa irronnut, katsotaan joskus toiste. Kiitos itsellenne mukavasta vierailusta, tulkaa toistekin!

    Voi Arttu, toivottavasti selkäsi on kunnossa! Ja toivotaan kuitenkin, että ainakin toinen teistä saa sen työpaikan, jotta ruokakuppi saadaan aina välillä täytettyä. Hienosti ainakin hoidit haastattelun.
    -Elli-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta kai sä olet puutarhan kuningatar :) ja sun palvelijat leikkaa ruohot ja kitkee kasvimaat.
      Mun emäntäni karjumista ei voi olla kuulematta. Paitsi sen jälkeen, kun korvat on menny lukkoon.
      Selkää pitäisi liikuttaa usein, mutta vähän kerrallaan. Eikä tollaset pitkät automatkat ole hyviä, kun takapenkillä liikkuminen on kumminkin aika rajoittunutta.

      Poista
  4. Vau, onpas ollut kivoja ja tärkeitä visiittejä! Ellin luona vierailustasi kävimmekin jo lukemassa, mutta uskomatonta, että olet päässyt mukaan työhaastatteluun! On ihme, jos ei ihmisesi saa paikkaa, kun olet ollut noin tärkeässä tapaamisessa mukana. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viestinne oli jäänyt lukematta, sori! Ihminen sai paikan, ja ihan minun ansiotani. Nyt odotan omaa palkankorotustani, herkkuina ja nameina ja puruluina. Mihinkäs muualle se sitä "ylimääräistä" rahaa tarvitsee ;)

      Poista

Kiitos tassunpainalluksestasi :)